Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lentoyhtiöt väistelevät myöhästymisten vakiokorvauksia

Matkustajia odottamassa lentokentällä, lattialla kaksi ihmistä nukkuu.
Matkustajia odottamassa lentokentällä, lattialla kaksi ihmistä nukkuu. Kuva: YLE lentokenttä

Lentomatkustajalla voi olla oikeus jopa 600 euron myöhästymiskorvaukseen, jos lento menee pahasti pitkäksi. Usein tämän ns. vakiokorvauksen saa vain asiakas, joka osaa sitä tiukasti vaatia.

Katso onko omasta lennostasi maksettu korvauksia.

Espoolaisen Antti Castrénin menomatka Thaimaahan viivästyi viime keväänä lähes vuorokauden Finnairin koneen vian takia – mitään korvausta ei ole kuitenkaan herunut.

Finnair ilmoitti, että viivästyminen johtui turvallisuuteen vaikuttavasta polttoainevuodosta, jota ei voitu välttää ennakkotoimin, ja joka oli pakko korjata ennen lentoa. Castrén pitää kuitenkin saamaansa tietoa puutteellisena, eikä siitä voi hänen mielestään varmistua, onko Finnair kieltäytynyt maksusta pätevin perustein.

- Olen kirjallisesti pyytänyt tietoja, milloin tämä vika on havaittu ja miten asiaa on lähdetty korjaamaan, mitään näitä vastauksia en ole saanut, sanoo Castren.

Lähtötaulu
Lähtötaulu Lähtötaulu Kuva: EPA/Paul Mcerlane departures
Polttoainevuoto ja turvallisuuden vaarantuminen eivät ole vielä seikkoja, jotka automaattisesti vapauttavat Finnairin korvauksesta. Asiakkaan saamista viesteistä puuttuu esimerkiksi tieto siitä, onko vioittunut osa ollut elinkaaren lopussa – jolloin korvausta pitää maksaa.

Finnairin mielestä Castrén on saanut kaiken sellaisen tiedon, jonka kertomista viranomaiset edellyttävät asiakkaan suuntaan.

- Nämä ovat sen verran monimutkaisia asioita, että meillä ei ole aina mahdollisuutta kertoa älyttömän tarkasti näitä syitä, puolustautuu johtaja Sami Mäenpää Finnairilta.

Laajempia selvityksiä Finnair sanoo antavansa vain viranomaisille.

Riita-asiat lisääntyneet

Kiistat viivästyskorvauksista työllistävätkin Kuluttajariitalautakuntaa. Lentojen viivästymisiin liittyviä valituksia on lautakuntaan tullut syyskuun alussa jo yli 300 kappaletta. Jos tahti jatkuu samana, koko vuonna lentojen viivästysvalituksia tulee noin 500 kappaletta, mikä on jo noin kymmenen prosenttia lautakunnan kaikista jutuista. Viime vuonna lentomyöhästymiseen liittyviä juttuja saapui lautakuntaan yhteensä noin 150.

- Määrä on kasvussa, ja vielä jyrkässäkin, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

500:aa kappaletta voi pitää todella suurena määränä, kun kyse on vain yhden palvelun yhdestä osa-alueesta. Lentojen viivästyksiin liittyvät valitukset koskevat pääsääntöisesti vakiokorvauksia.

Lentomatkustajalle voi syntyä oikeus vakiokorvaukseen, kun lento on vähintään kolme tuntia myöhässä. Summa on 250 € - 600 € lennon pituudesta ja myöhästymisen kestosta riippuen. Kolmen tunnin raja mitataan määräpäähän saapumisesta. Niinpä jatkolennon menetyskin voi johtaa vakiokorvaukseen, vaikka ensimmäinen lentovuoro myöhästyy alle kolme tuntia.

Sääntely tämän viivästyskorvauksen osalta on osin epäselvää, ja se aiheuttaa riitoja.

Lentoyhtiö voi kuitenkin vapautua vakiokorvauksesta, jos viivästyksen syy on poikkeuksellinen olosuhde, jota ei ole voitu välttää kohtuullisin keinoin. Ongelma on siinä, että vapautumisperusteista ei ole säädetty yksityiskohtaisesti. Asiakkaalle jää monesti epäselväksi, onko lentoyhtiö kiistänyt maksuvastuun pätevin perustein.

- Sääntely tämän viivästyskorvauksen osalta on osin epäselvää, ja se aiheuttaa riitoja, sanoo Ståhlberg.

Vakiokorvaus teknisestä viasta ja huonosta säästä

Lentomatkustajan vakiokorvauksesta on säädetty Ey-asetuksessa ja EU-tuomioistuimen päätöksissä. Vakiokorvaus on lähtökohtaisesti maksettava, kun myöhästymisen syy on tekninen vika.

Kuluttajariitalautakunnan päätösten perusteella lentoyhtiö saattaa kuitenkin vapautua korvausvastuusta, jos vika johtuu valmistusvirheestä, vika on hyvin uudessa lentokoneessa tai juuri huolletussa taikka vaihdetussa osassa. Mutta jos vika on kuluneessa osassa tai muuten lentoyhtiön ennakoitavissa, viivästyskorvaus on maksettava.

Samaten jos esimerkiksi huono sää kohdistui saman koneen aiempaan vuoroon tai yksittäinen lentäjä on sairastunut, on vakiokorvaus lähtökohtaisesti maksettava.

Joskus saatetaan katsoa, että lentoyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus järjestää korvaava kone, mistä myös voi seurata velvollisuus vakiokorvauksen maksuun.

Lentoyhtiöt pyrkivät perustelemaan tavallista teknistä vikaa poikkeuksellisina olosuhteina.

Matkustajan vaikea arvioida

Myös Dubaissa asuva Timo Nurminen on taistellut omassa vakiokorvausasiassaan jo vuosia ja haastanut Finnairin oikeuteen sen johdosta. Siinä sivussa hän on antanut vinkkejä lukuisille muille matkustajille, jotka ovat ottaneet häneen yhteyttä korvausasioissa.

- Suurin pulmakysymys on, että lentoyhtiöt pyrkivät perustelemaan tavallista teknistä vikaa poikkeuksellisina olosuhteina, sanoo Nurminen.

- Tavallisella matkustajalla ei ole mahdollisuutta arvioida näiden väitteiden paikkansapitävyyttä.

Kuningaskuluttajan kokosi ratkaisut tietokantaan

Taulukko
Taulukko Kuva: Yle/Ville Alijoki hyvitys
Kuningaskuluttajan toimitus sai Kuluttajariitalautakunnalta lentojen myöhästymisiin tai peruuntumisiin liittyviä valituksia, jotka ovat päätyneet joko sopuun tai lautakunnan ratkaisuun. Tiedot kerättiin kolmen vuoden ajalta. Valituksista on koottu tietokanta, josta voi hakea tietoja esimerkiksi omasta myöhästyneestä lennostaan, ja nähdä, onko siitä maksettu hyvitystä muille matkustajille.

Eniten ratkaisuun tai sovintoon päättyneitä valituksia oli Finnairilla; hieman alle puolet kaikista tapauksista. Suurta määrää selittää Finnairin suuri markkinaosuus Suomessa. Näistä tapauksista valtaosan Finnair oli sopinut matkustajan kanssa ennen Kuluttajariitalautakunnan päätöstä.

Finnair kertoo pääsääntöisesti maksavansa vakiokorvaukset saman tien, kun asiakas sellaista hakee. Tarkkoja lukuja maksettujen korvausten määristä yhtiö ei kuitenkaan suostu kertomaan.

Toiseksin eniten ratkaisuun päätyneitä valituksia oli SAS:llä.

Kuluttajaviraston sivuilla lisätietoa lentomatkustajan oikeuksista sekä vakiokorvauksesta viivästystilanteessa.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivuilla myös tietoa matkustajan oikeuksista.

26.1.2015 korjattu toimimaton linkki

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.