Hyppää pääsisältöön

Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma

Suomi on kaksikielinen maa, missä jokaisen koululaisen on viimeistään 1970-luvulta alkaen ollut opiskeltava myös toista kotimaista kieltä. Asia nousi poliittiseksi kiistaksi 1990-luvun alussa.

Vaikka Suomi on ollut virallisesti kaksikielinen itsenäistymisestään lähtien, tuli toisen kotimaisen kielen opiskelu pakolliseksi vasta vuosina 1972-1977 toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä. Käytännössä ruotsia oli toki opiskeltu aiemminkin: vakiintuneen tavan mukaan ruotsi oli ensimmäinen oppikoulussa aloitettu vieras kieli. Osa oli voinut lukea sitä jo kansakoulussa.

Kun ruotsin opinnot oppikoulussa oli aloitettu 11-vuotiaana, alkoi suurin osa suomalaislapsista peruskoulussa lukea ruotsia vasta 13-vuotiaana. Oppimäärä pysyi samana, mutta tuntimäärä pieneni. Valtaosa peruskoululaisista lukee tänä päivänä ruotsinsa kolmivuotisena B1-kielenä.

Vuonna 1990 keskustelu "pakkoruotsin" mielekkyydestä nousi päivänpolitiikkaan. Eduskunnan kulttuurivaliokunnassa pohdittiin, voisiko yläasteella olla vain yksi pakollinen kieli. Hallituspuolueet jakautuivat asiassa odotetusti kahteen leiriin. Näkyvimmin oli esillä pakollista kouluruotsia vastustanut opetusministeri Riitta Uosukainen (kok.), joka "ei halunnut perata negatiivisia asioita, vaan poistaa ne." Pääministeri Esko Aho (kesk.) puolestaan vaihtoi näkökantaansa asiassa kahdesti. Poliittisen kädenväännön tuloksena B1-ruotsin tuntimäärää yläasteella vähennettiin entisestään.

Yksi tuon ajan näkyvimmistä ruotsin kielen vastustajista oli musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo. Ruotsia itse erinomaisesti puhunut Heikinheimo ei voinut sietää tilannetta, missä "sortovallan kieli" edelleen oli suomalaisille pakollista. FST:n tutkiva journalisti Holger Spår (Eero Wallén) otti härkää pelotta sarvista ja haastatteli Heikinheimoa aiheesta syksyllä 1992.

Seuraavan kerran aihe nosti isommin päätään 2000-luvun taitteessa. Pohdittiin, oliko muutaman lukion kokeilu vapaaehtoisesta yo-ruotsista viisasta, vai eikö. Entä jos Itä-Suomessa luettaisiinkin pakollisena kielenä venäjää? Se asia ei ratkennut, mutta vuonna 2005 Vanhasen hallitus muutti yo-ruotsin suorittamisen koko maassa vapaaehtoiseksi.

2010-luvun taitteessa ilmapiiri kiristyi jälleen. Järjestöistä näkyvimmin olivat esillä Suomalaisuuden liitto, puolueista perussuomalaiset. Pakollisen kouluruotsin halusivat lakkauttaa myös vihreät. Kun Yle alkuvuodesta 2013 esitti sarjan Suomi on ruotsalainen, suomittiin ohjelmaa "propagandana pakkoruotsin ylläpitämiselle."

Keväällä 2013 Vapaa kielivalinta, Suomalaisuuden liitto, Kokoomuksen nuorten liitto ja Perussuomalaiset nuoret panivat vireille kansalaisaloitteen, jotta pakollisen kouluruotsin vapaaehtoistaminen tulisi eduskuntakäsittelyyn. Aloite sai vaaditut 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden määräajassa.

Tietolaatikko

Ensimmäiset suomenkieliset koulut perustettiin 1800-luvun lopulla fennomaanien, ruotsinkielisten suomenmielisten toimesta. Vuoden 1900 kieliasetus nosti suomen tasaveroiseksi virkakieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle. Vuonna 1919 säädetty perustuslaki määritti kansalliskieliksemme suomen ja ruotsin. Fennomaanit toivoivat ruotsille vähemmistökielen asemaa.

Kansakouluissa opeteltiin vuoteen 1964 asti pääsääntöisesti vain äidinkieltä. Vakiintuneen käytännön mukaan toisen kotimaisen kielen opinnot aloitettiin ensimmäisen vieraana kielessä oppikoulussa. Peruskoulussa jokaiselle oppilaalle tuli pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toinen on toinen kotimainen kieli.

Vuonna 1993 yläasteella luettavan B1-kielen tuntimäärää vähennettiin. Vuonna 2005 toisen kotimaisen kielen suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa tuli valinnaiseksi.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto