Hyppää pääsisältöön

Sano se toisella kotimaisella

Vuosina 1964 ja 1972 taltioiduissa ohjelmissa kurkistetaan ruotsintunneille. Ensimmäisessä näemme, millaista kielenopetus tuolloin oli, toisessa, millaista se olisi voinut olla.

Alppilan yhteiskoulun ruotsinopettaja Ulla R. Lehtonen luotsaa oppilaansa kielen saloihin perinteisin keinoin. Tunnin keskusteluaiheena on Strömin perheen veikkausvoitto. Opettajan kysymyksiin vastataan seisten. Opettaja näyttää, miten veikkauskuponki täytetään. Lopuksi harjoitellaan deklinaatioita palloheittelyn avulla.

Vuonna 1972 opettaja Lehtonen on mukana demonstroimassa täysin uudenlaista opetusmenetelmää. Yhdysvaltalaisen J. Lloyd Trumpin kehittelemässä metodissa kielenopiskelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Keskeisessä roolissa ovat erilaiset ryhmätyöt, muunneltavat luokkahuoneet ja opettajan rooli vain neuvonantajana. Uudenlainen tuntikehys sekä erityisesti tilajako esitellään ohjelmassa seikkaperäisesti.

Näemme esimerkin, missä oppilaat opiskelevat kaupunkimaantiedettä ruotsiksi erilaisten ryhmätöiden muodossa. Osa valmistaa aiheesta esitelmän, osa kirjoittaa aineen, osa keskustelee aiheesta natiivin kanssa, osa vastaa suomenkielisiin kysymyksiin ruotsinkielisen aineiston perusteella.

Lopuksi kuulemme, millaisia kokemuksia Lloyd Trumpin metodista oli Yhdysvalloissa ollut. Oppilaat olivat kiittäneet, mutta opettajille uudenlaisten tuntien valmistelu oli ollut liian raskasta.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto