Hyppää pääsisältöön

Sinko, Säteisheitin vai Yle?

Kun Yleisradio aloitti vuonna 1926 toimintansa, uudelle palvelulle piti keksiä vetävä nimi. Esillä oli monia vaihtoehtoja, kuten Sinko, Säteisheitin ja Kansansäteilijä. Nimi Yleisradio napattiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä.

Viisiosainen ohjelmasarja Suomainen rapsodia käy läpi Ylen värikästä historiaa ohjelmanäyttein ja viihteen keinoin yhtiön perustamisesta 1970-luvun lopulle asti. Vuonna 1976 valmistunut yli 6-tuntinen ohjelmasarja on Ylen juhlaohjelma.

Yle vuosina 1926-36

Tekniikan kehityksessä Suomi oli alusta asti ajan hermolla. Maailman ensimmäinen yleisradioyhtiö, BBC, oli aloittanut toimintansa vain neljä vuotta aikaisemmin kuin Yleisradio. Innokkaat radioamatöörit olivat kuitenkin tehneet Suomessakin ohjelmakokeiluja jo 1920-luvun alkuvuosista asti.

Uudelle palvelulle veikkailtiin valoisaa tulevaisuutta. Kun Lahden suurasema vuonna 1928 valmistui, radion kuuluvuus ulottui kattamaan suurimman osan maasta.

Eduskunta kannatti radiotoiminnan laajentamista, koska se näki uusissa radiovastaanottimissa eriomaisen verotuskohteen. Radion kuunteluun tarvittiin nimittäin radiolupa .

Alkuvaiheessa kaikki radion lähetykset olivat suoria. Tuon ajan radiotähtiä ja koko kansan tuttuja olivat legendaariset kuuluttajat: Alexis af Enehjelm, Carl-Erik Creutz, Ebba Jacobsson-Lilius, Kaisu Puuska-Joki ja Markus Rautio.

Markus Rautio eli Markus-setä oli varsinainen radion monitoimimies. Markus-setä valisti lapsia kaurapuuron terveellisyydestä vuosien ajan. Ensimmäinen Lastentunti lähetettiin jo Yleisradion perustamisvuonna 1926. Välillä Markus Rautio ohjasi, käsikirjoitti, kuulutti ja esitti itsekin ohjelmaa, lauloi ja lausui, kun suorassa radiolähetyksessä oli sopiva aukko tai jos joku sovittu ohjelmanumero jäi pois.

Ensimmäinen äänityslaite, levyleikkuri, otettiin Yleisradiossa käyttöön vuonna 1934. Diplomi-insinööri T.K.L. Laakso esitteli pikalevytallenninta radiokuuntelijoille ja kertoi käyttöohjeista: ”Levyjä ei saa laittaa mihin gramofoniin tahansa, eikä niitä saa käyttää kuka tahansa.”

Yleisradion vanhin säilynyt tallenne on presidentti P.E. Svinhufvudin uudenvuoden puhe vuodelta 1935.

Yle vuosina 1936-46

Iloinen 1920-luku ja elintason kasvuun uskova 1930-luku saivat kuitenkin väistyä. Kun Suomi ajautui sotaan, valjastettiin myös radio isänmaan asialle. Yleisradion tehtävä oli ylläpitää positiivista mielialaa kotirintamalla ja valaa kansaan taistelutahtoa.

Sodan aikana perustettiin myös rintamaradioita, kuuluisimpana Aunuksen radio, jonka johdossa toimi legendaarinen radiomies Pekka Tiilikainen.

Ääniaalloilla käytettiin myös likaisempia keinoja. Vastapuolelle suunnatut propagandalähetykset ja vihollisesta sepitetyt, härskit pilkkalaulut olivat radiosodan aseita. Moskovan Tiltu huuteli omia herjojaan ja Suomen puolelta vastasi Jahvetti.

Sota-ajan suosittuja radio-ohjelmia oli mm. Yrjö Kilpeläisen eli Jahvetin pitämä kirjelaatikko. Jahvetilta sai kysyä ihan mitä vaan ja vastaus tuli aina. Tykistön luutnantti Yrjö Kilpeläinen oli 164 cm pitkä, mutta radiokuuntelijoille hän uskotteli olevansa ”pitkä ja solakka”. Vastapuolen Jahvetti usein suututti herjoillaan.

Sota-aikana myös musiikilla oli keskeinen merkitys. ”Kodin kynttilät” ja ”Elämää juoksuhaudoissa” herkistivät niin kodeissa kuin rintamallakin, ”Iso Iita”, ”Ellin boxi” ja ”Edankajärven jää” edustivat rempseämpää linjaa.

Yle vuosina 1946-56

Sodan jälkeen radiokin piti normalisoida, kun valta maassa vaihtui. Yleisradion johtajaksi valittiin vankilasta vapautunut ja maanpetoksesta tuomittu Hella Wuolijoki, jota jatkosodan ajan oli pidetty turvasäilössä.

SKDL:n kansanedustaja Hella Wuolijoki moitti, että Yleisradio oli sodan aikana valjastettu oikeistovoimien ja sotapropagandan käyttöön. Nyt Yleisradion ohjelmistossa puhalsivat uudet tuulet. Uusia ohjelmia olivat mm. Työmiehen tunti, Maamiehen tunti, Kuulumisia Neuvostoliitosta, Metsäradio ja Pienoisparlamentti.

Hella Wuolijoen valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Kun Neuvostoliiton ja Valvontakomission otteet hiukan hellittivät, Wuolijoki erotettiin ja hänen tilalleen valittiin värittömämpi johtaja, radion taloudenhoitaja Einar Sundström.

Sodan jälkeiset vuosikymmenet olivat joka tapauksessa radion kulta-aikaa. Radiossa siirryttiin ULA-kauteen. Käyttöön otettiin ultralyhyet eli FM-aallot, jotka paransivat kuuntelukokemusta ja mahdollistivat myös rinnakkaislähetykset.

Radiolupien määrä kasvoi vauhdilla. Kun radiolupia oli vuonna 1945 noin puoli miljoonaa, ylitettiin miljoonan raja kymmenen vuoden päästä eli vuonna 1955.

Vuosikymmenen suuria tapahtumia olivat mm. Armi Kuuselan valinta maailman kauneimmaksi, Helsingin olympialaiset, Porkkalan palautus ja Kekkosen valinta presidentiksi. Ikävämpää puolta edusti vuoden 1956 Yleislakko.

Kodeissa kuunneltiin Metsäradiota, Kankkulan kaivoa, Pienoisparlamenttia, Markus-setää, Kalle Kustaa Korkin seikkailuja ja Niilo Tarvajärven Aamukahveja. Toimittaja Usko Santavuori joutui poliisin pamputtamaksi sensaatiomaisessa radio-ohjelmassa Radio tekee murron.

Yle vuosina 1956-66

Vaikka radio eli kulta-aikaansa, televisio teki jo tuloaan. Teekkarien toteuttama television koelähetys oli nähty jo keväällä 1955. Yleisradio aloitti omat koelähetyksensä vuonna 1957 ja varsinaiset lähetykset seuraavana vuonna.

Osa radiokuuluisuuksista, kuten Niilo Tarvajärvi ja Pertti ”Spede” Pasanen, vaihtoivat radiosta television puolelle. Tv-kuuluttaja Teija Sopanen ja uutisten lukija Heikki Kahila olivat television alkuvuosikymmenten megatähtiä.

Viihteen puolella tietä raivasi kolmikko Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla. Suomalaisen tv-viihteen kansainvälinen läpimurto oli viihdeohjelma Lumilinna, joka voitti arvostetun Montreaux`n Kultaisen ruusun vuonna 1965 ja joka uudisti tv-ilmaisua laajemminkin. Jatkoaika ja Ilkamat jatkoivat myöhemmin tv-viihteen perinteitä.

Yle vuosina 1966-76

Television läpimurto tapahtui lopulta nopeammin kuin Yleisradiossakaan osattiin odottaa. Kun televisiolupia oli 1960-luvun alussa alle 100 000, niitä oli vuosikymmenen lopussa yli miljoona.

Radion ja television myötä Yleisradiosta tuli myös yhteiskunnallinen valtatekijä ja poliittisten intohimojen kohde. Pääjohtaja Eino S. Repo hyllytettiin ”liian punaisena”, kun hän päästi ääneen nuoret radikaalit, jotka pilkkasivat konservatiivisia, isänmaallisia arvoja.

Yleisradio toi kuitenkin maailman tapahtumat myös suomalaisiin olohuoneisiin. Prahan tankit, Vietnamin sota ja muu uutisointi maailmalta toivat maailman tuskan lähelle. Vastapainona oli radion ja television viihdetarjonta, laadukkaat tv-elokuvat ja katsotut kotimaiset ja ulkomaiset sarjat.

Suomalainen rapsodia

Ohjelmanäytteissä ja artikkelissa esitelty ohjelmasarja Suomalainen rapsodia palkittiin vuonna 1976 Venla-palkinnolla.

Ohjelmasarjan ovat toimittaneet Esko Leimu, Jussi Aarnio ja Veikko Koski. Tuottaja on Jarmo Porola, ohjelman juontaja Sisko Ramsay ja inserttien selostaja Tapani Karhu.

Musiikkiesitykset Risto Hiltunen ja lauluyhtye Hiltuset: Elisabeth Haavisto, Päivi Kautto-Niemi, Maija Salo, Kari Pirhonen ja Timo Ruottinen.

Teksti: Reijo Perälä

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.