Hyppää pääsisältöön

Eurokriisi sai putkimiehen palaamaan Puolaan

Maailmaa 2000-luvulla myllertänyt talouskriisi pisti myös Euroopan muuttoliikkeet sekaisin. Britannian miljoonapäinen puolalaisväestö koki olevansa pulassa. Millainen Puola odottaa kotiin palaavaa putkimiestä?

Tietolaatikko

Ohjelmasta on poistettu osia tekijänoikeussyistä. Ohjelma on nähtävillä vain Suomessa.

Marko Lönnqvistin Ulkolinja-dokumentti Putkimies palaa Puolaan vuodelta 2008 seuraa työperäisen maahanmuuton aallon suunnan muuttumista. Kun punta heikkenee, on aika palata kotiin.

"Kun tulin Lontooseen, tilanne oli hyvä. Ansaitsin paljon enemmän rahaa kuin Puolassa ja elin huoletonta elämää. Nyt ansaitsen suhteessa kaksi kertaa vähemmän kuin silloin. Se on tärkein syy, miksi olen palaamassa takaisin kotiin." Näin sanoo lontoolaisessa pubissa työskentelevä Artur Wozniak. Neljä vuotta Lontoossa asunut Wozniak ehti paikata Britannian työvoimapulaa myös rakennusmiehenä. Mutta talouskriisi muutti kaiken. Puola houkuttaa taas.

Kun Puola ja monet muut Itä-Euroopan maat liittyivät EU:n jäseneksi vuonna 2004, kiisteltiin EU:ssa työvoiman liikkuvuudesta. Suurin osa jäsenmaista rajoitti uusista EU-maista saapuvaa työvoimaa. Työvoimapulasta kärsinyt Iso-Britannia oli yksi harvoista, joka piti rajansa auki. Tulos näkyi pian: koettiin massiivinen muuttoaalto, kun arvioiden mukaan yli miljoona puolalaista saapui maahan työtä etsimään. Puolalaisten muuttoaaltoa Britanniaan on pidetty menestyksenä. Talouskasvun imussa tarjolla on ollut määrättömästi työtä, ja aluksi pelottelukampanjoiden iskulauseena käytetystä "puolalaisesta putkimiehestä" on tullut Britanniassa brändi. Vuonna 2008 Lontoon Cityn finanssikortteleissa kävelee työttömiä pörssimeklareita ja maa on vaipumassa syvään taantumaan.

Kansainvälinen talouskriisi iski nopeasti ja lujaa erityisesti Britanniaan. Varsovan yliopiston arvioiden mukaan jopa 400 000 Britanniassa työskentelevää puolalaista saattaa menettää työnsä hyvin pian. Muuttoliike takaisin kotiin on jo alkanut. Mutta minne puolalainen putkimies palaa? Toistaiseksi Puola on selvinnyt talouskriisistä pienin kolhuin, vaikka pankkialalla ongelmia onkin. Talous kasvaa edelleen, ja monilla aloilla on paha työvoimapula. Myös palkat ovat nousseet voimakkaasti parissa vuodessa. Duunari saa Puolasta työtä. Tilanne on toinen tuhansilla yliopistokoulutetuilla nuorilla, jotka lähtivät aikoinaan Puolan työttömyyttä pakoon ja päätyivät Lontooseen väliaikaistöihin lastenhoitajiksi, tarjoilijoiksi - tai vaikkapa puolalaisiksi putkimiehiksi.

Varsovan yliopiston professorin Krystyna Iglickan mukaan kyse on kokonaisesta menetetystä sukupolvesta.

"Heitä eivät työpaikat odota Puolassa edelleenkään. Jos he joutuvat palamaan, he päätyvät korkeintaan työttömiksi työnhakijoiksi. Edessä voi olla iso murhenäytelmä".

Teksti: Marko Lönnqvist ja Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto