Hyppää pääsisältöön

Kasinopeliä säätiön rahoilla: käsikirjoitus

Kaj Forsblom, johtaja, Galerie Forsblom:
"Siellä on kolme hallituksen jäsentä, ilman hallituksen lupaa kuitannut itselleen neljän vuoden aikana yli 600.000 euroa kokouspalkkioita. Sehän on hävytöntä, sehän on röyhkeätä, se on melkein rikos."

Matti Koivurinta, kauppaneuvos, säätiön perustaja:
"Jos se ei olis mun säätiöni, niin mä olisin jo aikoja sitten lähtenyt. Olen todella pettynyt ja yllättynyt."

Matti J. Sillanpää:
"Hän on tässä vuosien varrella pitkälti käyttäytynyt kuin tämä säätiö olisi hänen oma yrityksensä"

[ MOT-tunnus ]

Säätiöistä on viime vuosina paljastunut paljon väärinkäytöksiä. Suomessa on lähes 3000 säätiötä, joissa on yhteensä yli 10 miljardia euroa.

Löysä säätiölaki on mahdollistanut väärinkäytökset.

Nyt on tulossa uusi säätiölaki.

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri:
"On hyvä että me pystymme kohta uudistamaan meidän säätiölakia joka on ollut voimassa nyt vuodesta 1930 ja se on korkea aika uudistaa sitä niin että se vastaa nykypäivän yhteiskuntakehitystä ja se tukee kansalaisyhteiskuntaa."

Uuden säätiölain piti asettaa kunnon rajat säätiöille - estää väärinkäytökset. Laajan lausuntokierroksen jälkeen näyttää siltä, että uusi laki - päinvastoin - laillistaa väärinkäytökset. Säätiöitä valvoo Patentti- ja rekisterihallitus. PRH:n mielestä säätiölakiehdotus on aivan liian löysä. Vanhan lain mukaan säätiöt eivät saa tehdä bisnestä. Uusi laki kuitenkin sallisi laajasti bisneksen teon.

Juha Viertola, säätiörekisteripäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus:
"Tässä lakiehdotuksessa on ehdotettu laajaa liiketoiminnan vapauttamista, silloin se tarkoittaa että säätiön pääasiallinen toiminta voisi käytännössä olla liiketoiminnan harjoittaminen."


Kasinopeliä säätiön rahoilla

Matti Koivurinnan säätiö omistaa Aboa Vetus – Ars Nova – museon Turussa.

Museolla menee hyvin.

Säätiön hallitusta repii valtataistelu, ja riita rahasta. Riita palkkioista, joka johti säätiön ihmeellisten bisnesten paljastumiseen. Koivurinnan säätiön bisnekset ovat nyt Keskusrikospoliisin tutkinnassa.

Kaj Forsblom, johtaja, Galerie Forsblom:
"Kaikki alkoi siitä että meidän vanhat keräilijät olivat tulossa vanhoiksi, Maire Gullichsen, Saara Hilden, Simo Kuntsi eli vielä silloin, ja ajattelin, asuin silloin vielä Turussa, että Matti Koivurinta voisi olla hyvä taidekeräilijä. Matti kysyi, että miten minusta tulee taidekeräilijä? Sanoin että kun ostat tästä yhden Picasson ja yhden Tapieksen, silloin sinä olet heti taidekeräilijä jos joku kysyy että mitä sinulla on. Siitä se kaikki alkoi."

Kauppaneuvos Matti Koivurinta on turkulainen, hyvin menestynyt mutta kiistanalainen liikemies. Matti Koivurinta Oy perusti säätiön yli 20 vuotta sitten. Yhtiötä ei enää ole.

Säätiö osti Rettigin palatsin, johon perustettiin arkeologinen museo Aboa Vetus, sekä Koivurinnan keräämään moderniin taiteeseen perustuvan Ars Nova-museon.

Koivurinta toimi itse säätiön asiamiehenä, käytännössä toimitusjohtajana, ja valitsi säätiön hallitukseen Turun Yliopiston ja Kauppakorkeakoulun kanslereita, professoreita ja hallintojohtajia.

Neljä vuotta sitten, säätiön hallituksessa ryhdyttiin savustamaan ulos säätiön perustajaa asiamiehen paikalta. Syynä oli asiamiehen sijoitustoiminta. Hän oli silloin 77-vuotias.

Koivurinnan veljenpoika, Juha, on istunut säätiön hallituksessa melkein säätiön perustamisesta asti.

Juha Koivurinta, Matti Koivurinnan veljenpoika, sijoittaja:
"Minähän sitten otin yhteyttä herroihin moneen otteeseen, että oletteko te todella potkimassa säätiön perustajaa asiamiehen paikalta poies ja näin he sitten sanoivat ja sitten mä sanoin, että te olette tänne tulleet luottamustehtävään Matti Koivurinnan kutsusta, että jos teidän mielestänne ei ole täällä kiva olla, niin mun mielestä olisi aika luontevaa ja suoraselkäistä, että lähtisi itse poies."

Hallituksen enemmistön päätöksellä Koivurinta syrjäytettiin asiamiehen paikalta. Hän jäi hallituksen jäseneksi.

Juha Koivurinta:
"Sitten alkoi jälkikäteen mulle valjeta, miksi haluttiin Matti Koivurinta ulos. Ja valitettava tosiasia oli se, että kun 2009 alkuvuodesta Matti Koivurinta sitten päätettiin erottaa, niin välittömästi sen jälkeen alkoi säätiön rahojen pumppaaminen herrojen taskuun."

Matti Koivurinnan säätiön tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen ja taiteen tukeminen. Säätiö harjoittaa sijoitustoimintaa rahoittaakseen tarkoituksen toteutumista. Kun Koivurinta joutui pois asiamiehen paikalta neljä vuotta sitten, taloustoimikunnan miehittivät säätiön puheenjohtaja kauppaoikeuden professori Matti J. Sillanpää, kiinteistöneuvos Hannu Nieminen ja Kauppakorkeakoulun eläkkeellä oleva hallintojohtaja Arno Leino. Kolmikko istui myös säätiön tytäryhtiöiden hallituksissa.

Juha Koivurinta:
"Ja sitten minä ryhdyin ajattelemaan, että kun siellä tytäryhtiössä tehdään asioita, niin olis aika kohtuullista, että ainakin että meillä olisi hallituksessa tieto, että mitä tietoa palkkioita esimerkiksi nostetaan näistä tytäryhtiöistä."

Säätiön hallituksen jäsenet ovat saaneet palkkiona noin 4000 euroa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja noin 9000 euroa vuodessa.

Juha Koivurinta:
"Minulle alkoi sitten paljastua koko tämä suuri kuvio. Ja yhteensä sitten näinä vuosina oli nostettu yli puolen miljoonan euron, melkein 550 000 ja minähän sitten totesin, että näin ei voi olla luonnollisesti olla, nämä palkkiot on aivan kohtuuttomia."

Matti Koivurinta, kauppaneuvos, säätiön perustaja:
"Mä en kyl ymmärrä ollenkaan tätä.. Olen todella pettynyt ja yllättynyt ja kun tää tapahtuu vielä henkilöiden kautta, joilla on korkein mahdollinen koulutus juridiikasta ja puheenjohtajakin on Turun Kauppakorkeakoulun juridiikan ja kauppaoikeuden ja kauppaetiikan opettaja, en todella ymmärrä. Ja ja olen todella katkera."

Juha Koivurinta:
"He päättivät kolmestaan keskenään tämän Tusva Asunnot hallituksessa jakaa toisilleen rahaa, ne summat olivat kaiken lisäksi tämmöisiä tasasummia, 30 000 sulle, 20 000 mulle, se oli.. se ei perustunut tuntikirjanpitoon, se ei perustunut mihinkään selkeästi dokumentoituun työhön, vaan heidän mutu-tuntumaansa, vaan miltä heistä tuntui, että on sopivaa mitkä voi olla sopivia summia."

Matti Koivurinnan jälkeen säätiön asiamiehenä toiminut henkilö oli myös saanut 8000 euron kuukausipalkan lisäksi tällaisia lisäpalkkioita tasan 50.000 euron edestä.

MOT:
"Mistä tässä palkkioriidassa on kysymys?"

Matti J. Sillanpää, puheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"No ensinnäkään mä en sanoisi tätä riidaksi, vaan tässä on kysymys Juha Koivurinnan tekemistä mun näkökulmasta perusteettomista väitteistä, ja väitteet oli kuitenkin sen tyyppisiä, että ne haluttiin sitten ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tutkittavaksi."

Grafiikka: Matti Koivurinnan säätiön, TUSVA-asunnot Oy:n ja MKS-Sijoitus Oy:n maksamat palkkiot 2009-12:
Hannu Nieminen 322.920 euroa
Matti J. Sillanpää 193.640 euroa
Arno Leino 132.800 euroa

Ulkopuolisen erikoistarkastuksen mukaan vuosina 2009-12 kolmikon säätiöstä ja sen tytäryhtiöstä nostamat palkkiot näyttävät tältä. Erikoistarkastus on MOT:n hallussa. Hallituksen muut jäsenet ovat samassa ajassa saaneet yhteensä vain 12.000 euroa luottamustehtävästä.

Matti J. Sillanpää:
"Erityistarkastuksen loppuraportti on osoittanut, että niissä ei mitään epäselvää ole, että niistä on asianmukaisesti päätetty ja ne ovat myöskin määriltään kohtuullisia ja perustuvat tehtyyn työhön. Kunkin tytäryhtiön hyväksi tehtyyn työhön ja säätiön hyväksi tehtyyn työhön. Ja sinänsä säätiölaki muun muassa suoraan toteaa nykyinen säätiölaki, että säätiön hallituksen jäsenille voidaan säätiön hyväksi tehdystä työstä maksaa paitsi kokouspalkkioita niin myös työkorvauksia."

Kiinteistöneuvos Hannu Nieminen sanoo että hän on nostanut palkkiota tehtyä työtä vastaan.

Arno Leino ei kommentoi.

Matti Koivurinta:
"Mä en uskonut.. nimittäin nää oli sellaisia henkilöitä, joihin minä luotin. Ja jos he olis tuonut hallitukselle nämä palkkiot, ei ne koskaan olis läpi mennyt. Ja niin kuin sanottu, ei heitä ole koskaan mikään elin palkannut jotain töitä."

Juha Koivurinta:
"Minä ryhdyin maaliskuussa 2013 vaatimaan herrojen eroa, että mun mielestä tässä on ihan selvä luottamusaseman väärinkäyttö ja ehkä jopa petos."

Jos säätiössä olisi vain kyse palkkioriidasta, tämä tarina loppuisi tähän. Mutta tästä se vasta alkaa. Ennen kuin jatkamme, hallituksen rivit harvenevat. Kiinteistöneuvos Nieminen on jättänyt säätiön, vedoten ikäänsä.

Biokeskus Suomen johtaja, professori Eero Vuorio kyllästyi hallituksen riitelyyn ja erosi keväällä.

Eero Vuorio, johtaja, Biokeskus Suomi:
"Monet kerrat lähdin sieltä vähän hämmentyneenä itse pois ja totesin, että ainakaan mulle tämä ei sovi. Tämmösistä, tämmösiin hallituksen kokouksiin en oo oikein muussa säätiössä niin kuin törmänny."
"Koen sen jossain määrin niin kun haastavaks, että hallituksessa työskennellään sillä tavalla, ett perustaja, jota me kaikki arvostamme on siinä mukana ja joudutaan kuitenkin aina sillon tällön olemaan niin kun selkeästi eri mieltä hänen kanssaan ja siitä tulee sellainen, se ei ole millään tavalla niin kun miellyttävä kokemus."

Säätiön tilaama erikoistarkastus palkkioista on nyt Patentti- ja rekisterihallituksella.

Juha Viertola, säätiörekisteripäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus:
"Käsitykseni mukaan säätiön suoraan luottamushenkilöille maksetut palkkiot vaikuttavat minulla tiedossa olevilla seikoilla kohtuullisilta, mutta enemmin vaatii selvittelyä se että miten säätiön omistamissa yhtiöissä näitä palkkioita ja työkorvauksia on maksettu."

Säätiön hallitukselle on tehty toinen, paljon laajempi erikoistarkastus säätiön ja sen tytäryhtiöiden sijoitustoiminnasta.

Juha Viertola:
"Nämä varainhoitoon liittyvät erityistarkastuksen tulokset, olemme ilmoittaneet niistä valtakunnansyyttäjävirastolle, joka on ilmoittanut niistä keskusrikospoliisille, joka tällä hetkellä selvittää asiaa."

Säätiön varainhoidon ongelmiin keskittyvä erikoistarkastus käy läpi 10 uskomatonta sijoitusta, kirjanpidon ulkopuolella olevia rahoja ja tilejä maailmalla. 150-sivuinen raportti on MOT:lla.

Havainnot olivat siis niin vakavat, että asia meni suoraan Keskusrikospoliisille.

SYP tiliote 1993

Tiliote säätiön ensimmäisiltä vuosilta antaa viitteen toimintakulttuurista.

Säätiön omien sääntöjen mukaan säätiön omaisuutta on säilytettävä huolellisesti. Rahat on sijoitettava hajauttaen säätiölain edellyttämällä tavalla. Varat pitää sijoittaa varmalla ja tuottavalla tavalla.

Vuonna 1993 säätiössä käytiin valuuttakauppaa Espanjan pesetoilla - 48 miljoonan euron edestä. Tuohon aikaan moni yritys meni konkurssiin valuuttakauppojen takia.

Tämän vuoden alussa säätiön hallitus sai tietää että Matti Koivurinnan säätiö Holding-niminen pöytälaatikkofirma on haastanut Monacon valtion oikeuteen. Firmalla ei pitänyt olla mitään toimintaa.

Matti Koivurinta oli vuonna 2000 Monacon Formula 1-kisoissa paikallisen sijoitusyhtiön vieraana.

Koivurinta on valaehtoisesti kertonut asuneensa loistojahdin suurimmassa hytissä täysihoidolla. Sijoitusyhtiön johtajat olivat matkoilla, emäntänä toimi nuori nainen ja hänen äitinsä. Joka päivä oli kutsuvierastilaisuuksia missä Koivurinta oli kertomansa mukaan kunniavieraana. Monacon prinssi Albert kävi tervehtimässä. Suomalaissijoittajien ryhmä tutustui sijoitusyhtiön tiloihin. Paikalla oli ollut kymmenkunta ihmistä, useammat tietokoneiden äärellä.

Tämä kaikki oli saanut Koivurinnan vakuuttuneeksi varojen turvallisesta sijoittamisesta Monacoon.

Koivurinta sijoitti säätiön rahoja 700.000 euroa. Firma oli pyramidihuijaus. Tätä ei viety säätiön kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin.

Matti Koivurinta yritti ostaa tämän pöytälaatikkofirman, MKS Holdingin säätiöltä kaksi vuotta sitten. Säätiön hallitus ei suostunut, eikä siinä vaiheessa edes tiennyt Monacon seikkailusta. Nyt vasta säätiön hallitus tietää vaativansa Monacon valtiolta korvauksia pyramidihuijauksesta.

Matti J. Sillanpää, puheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"Koko tämä sijoitusselvitys lähti liikkeelle siitä, että viime vuoden tilinpäätöksessä meillä oli tuli alas kirjattavaksi viimeiset merkittävät tappiot 2000- luvun alussa tehdyistä sijoituksista, siis Matti Koivurinnan itse päättämistä sijoituksista, jotka hän oli aikoinaan tuonut hallituksen tietoon vasta sitten kun ne oli tapahtunut, hallitus oli asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen, ja korostan että sijoitukset oli tehty ennen sitä aikaa, kun mä olen esimerkiksi tullut tän säätiön hallituksen jäseneksi, suurimmaksi osaksi. No niistä on tässä vuosien varrella neuvoteltu, käyty oikeudenkäyntejä, jotta näitä menetyksiä olisi saatu kompensoitua, saatu ikään kuin rahoja takaisin."

Koko 2000-luvun säätiön hallituksen murheena on ollut 2,7 miljoonan sijoitus espanjalaiseen Sudesa-firmaan. Sen liiketoimintana oli lainata rahaa yrityksille Espanjan pimeillä markkinoilla. Toiminta oli rikollista.

Firma on konkurssissa, kaksi miljoonaa on menetetty.

MOT:
"Oliko nämä Espanjan kaupat se asia millä he saivat sinut eläkkeelle? Oliko se se syy?"

Matti Koivurinta:
"Se oli yhtenä syynä, siitä tullut tappio.. mutta niin kuin sanoitte, niin siellä sijoitettiin rahat asuntoihin ja kiinteistöihin ja kun kiinteistöjen hinnat meni alas, niin siellä eräät ottivat rahat pois sijoituksista ja mun ymmärtääkseni tämä sijoitusyhtiö joutuu myymään niitä asuntoja eri hintaan ja kiinteistöjä.. rahat loppus kesken."

MOT:
"Eikö se ollut hirveän riskialtis sijoitus jo alusta alkaen?"

Matti Koivurinta:
"No en mä tiedä, sen kaikki ne systeemit ja.. niin tekivät juristit jotka juristit.. tekstit sekä käännettiin kaikki suomeksi virallinen kielenkääntäjän, siellä oli oma henkilö asiamiehenä, jonka asiamiessopimus tehtiin oikein kirjallisesti ja en mä nyt katsonut, että se sen suurempi riski oli kuin mikään muukaan."

Matti J. Sillanpää:
"No ne ovat olleet hyvin uhkarohkeita sijoituksia, hallituksessa niistä on lukemattomia kertoja tässä jo matkan varrella keskusteltu ja vaadittu varojen kotiuttamista silloin kun Matti Koivurinta oli asiamiehenä, mutta hän on koko ajan kieltäytynyt tätä toimeenpanemasta ja väittänyt, että varat on turvallisesti sijoitettu, mutta nyt erikoistarkastus osoittaa, että ne eivät ole, siellä on paljastunut sellaisia asioita, joista hallitus ei ole ollut tietoinen, hallitukselle on esitetty selkeästi virheellisiä tietoja näistä."

MOT:
"Olet sijoittanut hirveen moneen erityyppiseen kohteeseen ja vaikuttaa hyvin monimutkaiselta koko se systeemi, mikä sulla on ollut johtotähtenä siinä?"

Matti Koivurinta:
"Hajauttaminen. Se on ollut semmoinen mitä kaikki suosittelee sijoittajat."

Säätiöllä on miljoonan dollarin saatava Pentti Kourin kuolinpesältä. Pentti Kouri on Suomen kasinotalouden ikoni.

Säätiö teki kauppoja Kourin kanssa teknokuplan puhkeamisen jälkeen, vuonna 2000. Matti Koivurinta sai esityksen veljenpojaltaan Juhalta. Säätiö ja sen tytäryhtiöt tekivät Kourin kanssa monimutkaisia osto- ja myyntikauppoja amerikkalaisilla teknoyhtiöiden osakkeilla, jotka käytännössä olivat arvottomia.

”Hintoja voidaan muuttaa vastaamaan Säätiön kirjanpidollisia tavoitteita kunhan ensin saadaan periaatteet selviksi”, Juha

Pentti Kouri ei maksanut velkojaan. Sovittiin myöhemmin että Kouri panttaa säätiölle 21 taideteosta miljoonan dollarin vakuudeksi. Rahat jäi saamatta. Tästä käydään oikeutta Kourin kuolinpesän kanssa.

Tähän ohjelmaan eivät mahdu kaikki sijoitusseikkailut maailmalla.

Säätiö on ollut mukana yhtiössä joka tuo metallia Kiinasta 3% provisiolla. Matti Koivurinta on myynyt säätiön osuuden yrityksestä 3 miljoonalla eurolla vuonna 2006. Kiinalaiset ovat kuitenkin maksaneet provisioita Pixton-nimiselle yritykselle Sveitsiin.

Pixtonin tililtä on maksettu 50.000 euroa galleristi Kaj Forsblomille.

Forsblom kertoo myyneensä Donald Sultanin teoksen Matti Koivurinnalle. Koivurinta väittää että teos on säätiön kokoelmassa. Se ei kuitenkaan löydy säätiön kokoelmista. Teos on Matti Koivurinnan kodissa. Miksi Pixton maksaa Koivurinnan teoksesta?

Matti Koivurinta, kauppaneuvos, puhelimessa:
"Se on pankkirahalla maksettu. Mä en tämmöisestä Pixtonista tiedä mitään."

Tilejä säätiön kirjanpidon ulkopuolella on New Yorkissa, Lontoossa, Sveitsissä.

Tileillä on tapahtunut satojen tuhansien tilisiirtoja. On suuri kysymysmerkki, onko säätiön nimissä vielä muita tilejä maailmalla.

Säätiö omistaa Turussa sosiaalista asuntotuotanto harjoittavan TUSVA-asunnot Oy:n.

Matti Koivurinta:
"Mä olin tehnyt elämäntyöni rakentajana ja rakennuttajana ja säätiö katsoi, että näitä mun taitoja voitaisiin hyödyntää hyödyntää tekemällä asuntoja sanotaan nyt vähävaraisille."

Valtion tuella rahoitettava säätiön omistama TUSVA-asunnot omistaa 650 vuokraasuntoa. Turun Hirvensalossa on kolme taloyhtiötä.

Syksyllä 2006 Matti Koivurinta nosti Sampo pankista 3,2 miljoonaa lainaa asuntoyhtiöille. Lainaosuus vuokra-asuntoa kohden keskimäärin 30.000 euroa.

Lainamiljoonat sijoitettiin Mandatum Seleneen, sijoitustuotteeseen, jossa oli riski koko pääoman menettämiseen. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tämäntyyppiset sijoitukset saattoivat menettää arvonsa kokonaan.

Kun säätiön hallitus ymmärsi mitä asiamies Matti Koivurinta oli tehnyt, se yritti sijoituksen purkua, mutta Sampo pankki ei suostunut purkamaan sijoitusta. Vasta kahden vuoden väännön jälkeen, vuonna 2010, pankki suostui purkamaan sijoituksen, ja taloyhtiöt saivat sijoitusten pääoman takaisin. Taloyhtiöiden tappioksi jäivät neljän vuoden lainakorot.

Nykyinen säätiölaki ei salli sen kaltaista toimintaa, mitä Matti Koivurinnan säätiössä on 20 vuoden aikana harjoitettu. Sen takia KRP tutkii säätiön sijoituksia.

Uusi säätiölaki johtaisi siihen, että vastaavat tapaukset eivät enää päätyisi poliisin tutkittavaksi.

MOT:
"Ehdotuksen mukaan säätiöt voisivat laajemmin harjoittaa liiketoimintaa, joka muistuttaa osakeyhtiötoimintaa. Onko tämä mielestäsi toivottua?"

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri:
"Totta kai se on niin että säätiön pitää harjoittaa juuri sellaista toimintaa mihin säätiö on perustettu, siis niitten tavoitteiden saavuttamiseksi ja sellaista liiketoimintaa joka tukee sitä, mutta se meidän pitää nyt tarkasti katsoa miten tämä säädetään niin että tämä pysyy sitten kohtuullisissa raameissa ja että se tukee juuri sitä säätiön toimintaa ja tarkoitusta."

Juha Viertola, säätiörekisteripäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus:
"Sijoitustoiminta liiketoimintana tulisi sallituksi ja riskinoton määrää voitaisiin lisätä. Ja sama pätee muuhunkin liiketoimintaan, jos sen harjoittaminen vapautetaan niin liiketoimintaan sisältyy aina riski, joka tarkoittaa sitä että jos säätiön toiminta elinkeinoharjoittajana vapautettaisiin, niin koko säätiön omaisuus helposti olisi sen liiketoiminnan riskin alla."

MOT:
"Tarkottaaks tää nyt suomeks, että tää ehdotus tavallaan antais laajemmat mahdollisuudet käyttää näitä säätiöitä väärin?"

Matti Nissinen, valtakunnansyyttäjä:
"No, ei se minun mielestä ainakaan rikosoikeuden näkökulmasta mikään parannus nykytilaan, mun edustamasta näkökulmasta oli, siinä olis tiettyjä, sinne jäis tiettyjä epäselviä kohtia, jotka olis nyt ihan historiallinen tilaisuus tässä korjata."

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri:
"Minun mielestä ei ollenkaan näytä siltä että tulee löysemmät säännöt vaan päinvastoin, meillähän on tulossa uusi säätiölaki minkä, ensinnäkin tarkoituksena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa."

MOT:
"Millaiset työkalut tämä tarjoaisi teille?"

Matti Nissinen:
"Aika huonon työkalun, mitä tulee just tämmöseen huolellisuuden arviointiin ja tavallaan siihen arviointiin niin kun rikosoikeudellisesta näkökulmasta mietitään, onko tässä toteutettu säätiön tarkoitusta ja sääntöjä. Sitä voisi tarkentaa."

Keskusrikospoliisi tutkii säätiön uhkapelit ympäri maailmaa.

Tutkinta kohdistuu säätiön perustajan, Matti Koivurinnan tekemiin sijoituksiin. Suuressa osassa hänen kummipoikansa Juha Koivurinta on ollut mukana. Säätiön hallitus on yhteisesti vastuussa uhkapeleistä. Sitten on pelejä, joista ei muilla hallituksen jäsenillä ole ollut tietoakaan. Nyt Koivurinnat haluavat savustaa muut hallituksen jäsenet ulos palkkioriidalla. Muu hallitus haluaa luurangot kaapeista ja kasinopelin pyörittäjistä, Matista ja Juhasta eroon.

Jos Patentti- ja rekisterihallitus ei erota ketään, valtaistelu kokoushuoneessa menee yhä vaikeammaksi. Säätiön hallituksen jäsenyys on sääntöjen mukaan elinikäinen.