Hyppää pääsisältöön

Ruotsipakko: käsikirjoitus

Jouko Kinnunen: "Suomalaisuus on erittäin niin kuin sellainen hyvä, hyvä kansallisuus liikkua maailmalla että amerikkalaisena liikkuminen on varmaan hyvin paljon hankalampaa. Mutta siinä on yks poikkeus sitten, ja se on Ahvenanmaa."

Gunnar Jansson: "Koko Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä perustuu syrjintään."

Ohjelman alkutunnus

Ahvenanmaalla on noin 26 tuhatta asukasta, heistä vain 5 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea.

Arkkitehti Visa Konttinen perheineen kuuluu tähän vähemmistöön.

Visa Konttinen: "Me olemme täällä Ahvenanmaalla asuneet kahdessakin osoitteessa, ja meidän postilaatikot eivät aina ole saaneet olla rauhassa. Jo siellä ensimmäisessä osoitteessa, missä asuimme aikaisemmin niin, siellä rikottiin postilaatikko räjäyttämällä parikin kertaa ja sitten tässä nykyisessä osoitteessa niin, nyt neljän vuoden aikana niin, se hajotettiin ainakin neljä kertaa. Elikkä meidän postimme tulee nyt minun työpaikalle, kaupunkiin. Tää kuvastaa vaan sitä, että postilaatikko, jossa lukee suomenkielinen nimi niin, se saattaa joutua ilkivallan kohteeksi. Kaikki muut laatikot saavat kyllä olla ihan täysin rauhassa.
Vuonna 2000 EU hyväksyi ns. syrjintädirektiivin. Sen mukaan kaikkia ihmisiä on kohdeltava samalla lailla, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:n jäsenmaiden pitää sopeuttaa lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi – ja Suomessa tämä tehtiin aiemmin tänä vuonna."

Ahvenanmaa ei ole vielä sopeuttanut lainsäädäntöään – mutta prosessi on täydessä käynnissä.

Roger Nordlund: "I min uppfattning är att det kommer säkerligen att ha stor betydelse i många fall på Åland så att många minoriteter och enskilda personer som flyttar till Åland så kommer att kunna känna en större trygghet när det här direktivet finns implementerat tror jag."

Mot: "På vilken sätt, mer konkret?"

Nordlund: Att dom har samma möjligheter som dom övriga Europeiska medborgarna har.

Mutta Ahvenanmaalla kaikilla EU-kansalaisilla ei ole samoja oikeuksia. Ovatko siis Ahvenanmaan lait ristiriidassa EU’n syrjintädirektiivin kanssa?

Gunnar Jansson: "Koko Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä perustuu syrjintään. Tää on aika yllättävä, mutta näinhän se on kaikkialla. Siis jotta vähemmistö voidaan suojella ja tässä mielessä ahvenanmaalaiset ovat vähemmistö Suomessa, niin tähän suojelukseen tarvitaan menetelmiä, erikoisjärjestelyjä, jotka syrjivät muita. Ja sitten järjestyksen ystävä totta kai kysyy ”saako syrjiä?”. Vastaus on kyllä, mutta saa syrjiä ainoastaan kahdella edellytyksellä. Ensimmäinen: että syrjintään on objektiiviset perusteet ja että nämä perusteet ovat laissa, siis lakitasolla määriteltyjä. Objektiivisuus-laintaso ensimmäinen, toinen , että näitä objektiivisia lakeja sovelletaan ystävällisesti, ei aggressiivisesti."

Ahvenanmaalle muuttanut suomalainen ei esimerkiksi saa ostaa kiinteää omaisuutta tai perustaa yritystä, ennen kuin hän on saanut niin kutsutun kotiseutuoikeuden. Se vaatii yleensä viiden vuoden pysyvän asumisen Ahvenanmaalla. EU-direktiivissä kielletään muun muassa syrjintä mitä tulee ammatin harjoittamiseen sekä tavaroiden ja palveluiden, esimerkiksi asuntojen saatavuuteen.

Markku Suksi: "Till den delen som det gäller då låt oss säga, bostäder och yrkesutövning som egen företagare och så, så har man ju i själva verket i Ålandsprotokollet som Finland då har så att säga bilagt till anslutningsfördraget gjort undantag just med tanke på rätten att förvärva och inneha fast egendom på Åland och också är undantag med tanke på rätten tillhandahålla för fysiska personer som inte har hembygdsrätt eller juridiska personer som då inte har tillstånd att verka på Åland, så att många av dehär sakerna är egentligen såna som primär rätten inom den Europeiska gemenskapen undantar och där direktivet inte sen har någon genomslagskraft utan där Åland i princip kan behålla sin gamla reglering och sina särrättigheter till den delen som de har uppstått före 1.1.1994."

Mutta tuoko EU-direktiivi mitään muutoksia suomenkieliselle vähemmistölle?

Ehkä – ainakin niille, jotka ovat töissä Maarianhaminan sairaalassa. Sairaalan hallitus ilmoitti, toukokuussa vuonna 2000 että ”työyhteisön kieli on ruotsi”…

Björn-Olof Ehrström: "Det skall ju uppfattas på det sättet att på arbetsplatsen i det operativa arbetet så skall man hålla sig till svenska om det inte förstås råkar vara så att det är en patient som talar ett annat språk. Då betjänar vi alltid patienten så gott vi kan på det språket - även finska. Det är ju det att vi har en ganska stor andel av vår personal från Finland – och som kanske också har som sitt modersmål finska. Dom har ju kommit till Åland medvetna om att det är en svenskspråkig region och de kommer också ofta med goda förutsättningar att lära sig svenska, och de flesta kan ju svenska riktigt bra. Men ibland händer det ju att dom sinsemellan diskuterar saker på finska, sitt modersmål, om det är två stycken som har finska som modersmål. Det här har ju skapat lite irritation på en del håll."

Mutta saako työnantaja lain mukaan päättää, mitä kieltä henkilökunta puhuu keskenään käytävillä tai lounaspöydässä?

Markku Suksi: "Man kan nog förstås föreskriva ett ämbetsspråk, det kan man naturligtvis göra men dedär det är svårt att begränsa människors privata umgängesspråk t.ex. under en kaffe paus till ett visst språk utan dedär där tror jag man stöter sig med yttrandefriheten, det är inte så enkelt, och det där dessutom tror jag att en sådan dimension kunde läsas in i dedär direktivet också dvs. man inte med hänvisning till direktivet kunde fatta ett sånt beslut från en offentlig myndighetshåll som begränsar två kollegers språkbruk, interna språkbruk under kaffepausen."

Björn-Olof Ehrström: "Har det då förekommit att andra kollegor har reagerat negativt på att finska kolleger diskuterat på finska i kafferummet? Vi är på Åland och här är språkfrågan mycket känslig – det har förekommit ja."

GALLUP:

MOT: Vad tycker du om idén att finskspråkiga barn på Åland skall få hemspråksundervisning på finska?

Nainen: "Om det behövs tycker jag att det skulle vara jättebra. Jag tycker att deras behov måste tillgodoses också, tycker jag."

Mies: "Det var väl en lite kontroversiell fråga kanske, men spontant tycker jag väl att det vore helt rätt men det är ju vem skall finansiera det? Åland? Finns det pengar för det?"

Nainen: "Idén i sig är väl bra med det är ju en konfliktfylld fråga här på Åland helt klart. Varför är det det? Ja det verkar väldigt känsligt det här med finskan, men personligen så tycker jag att det är helt okay."

Elina ja Alicia Eriksson ovat 10- ja 6-vuotiaat sisarukset, jotka ovat syntyneet Ahvenanmaalla. Heidän äidinkielensä on suomi, mutta he käyvät ruotsinkielistä päiväkotia ja koulua.

Alicia ja Elina Eriksson: "Haluaisin että olisi vähän enemmän suomenkielisiä kouluja tai jotain. Että voisi ainakin olla mahdollisuus oppia enemmän.
Visa Konttinen: "Henkilökunta halusi opettaa lapsille suomenkieltä, ensiks laulujen ja leikkien kautta kerran viikossa. Sitten siitä nousikin aikamoinen meteli, sitten siellä kunnanvaltuustossa vai hallituksessa, kumpika se nyt oli. Mutta siinä kävi niin, että kun siitä otettiin sitten keskustelu, niin siellä kunnanhallituksessa sitten kiellettiin se suomenkielen, suomenkieliset laulut ja riimut ja sadut. Että tää on yksikielistä aluetta, että tällaistakin saattaa ilmetä."

Mutta Ahvenanmaan lainsäädännön mukaan kaikkien maakunnan koulujen opetuskieli on ruotsi – mikä ei välttämättä sovi yhteen EU-direktiivin kanssa, jossa kielletään syrjintä etnisen taustan perusteella koulutuskysymyksissä.

Markku Suksi: där kunde man t.ex. tänka sig att grundskolelagen på Åland skulle då ses över till den delen som man också vi ersättande skolor d.v.s. privata skolor alltid skall undervisa på svenska. Det är ett krav som verkar gå utöver också det som förutsetts för ena sidan av Ålandsöverenskommelsen av år 1921 och av självstyrelselagen.

Mot: "Så det du säger är alltså att i praktiken så kan det innebära att det här direktivet medför att man så småningom kan få rätten att grunda t.ex. privata finskspråkiga skolor på Åland."

Suksi: Förutsatt att dehär skolorna då inte får överhuvudtaget någon understöd från offentliga samfund eller från offentliga medel.

Alicia ja Elina Eriksson: Haluaisin oppia tavallisimmille a, ö, y, ja mitä ne nyt on. Menen ihan sekaisin kun minun pitää kirjoittaa jotain – onko kaksi t:tä tai mitä? Niin se on vaikea.
Entäs Alicia – osaks sä kirjoittaa suomeksi? Jo osan pikkasen – kirjoittaa sinä ja minä – ja osan myös lukea pikkasen.

Jouko Kinnunen on asunut Ahvenanmaalla kahdeksan vuotta. Hän on muun muassa tutkinut muuttoliikkeitä ja toimii suomenkielisten lasten oikeuksien puolesta Ahvenanmaalla.

Jouko Kinnunen: "Kuulin yhden tämmösen hyvän kommentin tällaisesta Pertti Joenniemi –nimiseltä tutkijalta, että Ahvenanmaa elää modernia aikakautta, mutta muu maailma on siirtynyt jo postmoderniin, eli täällä ollaan kiinni vähän tämmöisessä niin kuin kansallisvaltion ideaalissa, että yksi kansa, yksi kieli. Ja siitä pidetään todella tiukasti kiinni. Eli tää on hyvin vaikea elää, elää niinku normista poiketen ett todellakin kasvais kakskieliseksi. Se ei tahdo oikein onnistua."

Gunnar Jansson on Euroopan neuvoston neuvoa-antavan komitean jäsen. Komitea valvoo, että neuvoston puitesopimuksia noudatetaan jäsenmaissa ja se muun muassa julkaisee tasaisin väliajoin raportteja eri maista.

Gunnar Jansson: "Suomea koskeva ensimmäinen raportti laadittiin vuonna 2000. Siinä on sellainen ajatus, koska tää on sanoisinko aika erikoinen ongelma kaikkialle Eurooppaa, nimittäin vähemmistöt vähemmistöissä. Silloin valvontakomitea lausui ja se oli enemmän sanoisin selvityspyyntö itselleen: olisko syytä tutkia onko Ahvenanmaan koulutusjärjestelmä sopusoinnussa nimenomaan koskien Ahvenanmaalla asuvien suomenkielisten vaatimusten, odotusten suhteen?"

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, ahvenanmaalaiset alkoivat tavoitella liittymistä Ruotsiin. Suomi ei tähän suostunut, mutta antoi maakunnalle lohdutukseksi itsehallinnon. Suomi lupasi, että itsehallintoa kehitettäisiin vähitellen niin pitkälle kuin suinkin, muttei kuitenkaan koskaan Ahvenanmaan itsenäisyyteen asti.

Kansainliitto ratkaisi asian lopulta vuonna 1921. Päätöksen mukaan Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, joka puolestaan takaisi, että maakunta säilyy ruotsinkielisenä alueena.

Mutta mitä kansainväliset sopimukset tarkoittavat Ahvenanmaan vähemmistöjen kannalta? Pitääkö maakunnan vastata niiden oikeuksista?

Peter Lindbäck: "Sehän on siis se ydinkysymys siis alun perin Ahvenanmaasta tehtiin suojattu vähemmistö alue ja tälle alueelle taattiin tää ruotsinkielen, sen käyttämistä että se kysymys on se että koska sitten tää itsehallintojärjestelmä, koska Ahvenanmaan itsehallinto on kehittynyt niin pitkälle että tässä ei enää, että Ahvenanmaalaiset ei sitten enää ei enää voida katsoa niin kuin suojattuna vähemmistönä vaan, vaan ahvenanmaalaisista ja Ahvenanmaasta tulee niin kuin enemmän valtion tapainen alue jonka on pakko ottaa vastuu niin kuin omista vähemmistöistään mutta näinhän tänä päivänä vielä keskustellaan ja ajatellaan täällä Ahvenanmaalla että niin pitkälle tää itsehallinto ei vielä ole kehittynyt, että tää, Ahvenanmaa ei vielä ole sen tapainen autonomia että tällainen vastuu niin kuin kaikilta osin olisi niinkuin syntynyt."

Roger Nordlund: "Jag tror att man måste gå tillbaks i historien och se, varför har Åland självstyrelse, jo det är för att vi skall bevara Åland enspråkigt svenskt, bevara den svenska kulturen och våra lokala sedvänjor och självstyrelse betyder att man är lite annorlunda och kan göra saker på ett annorlunda sätt än vad nationalstaten gör."

Mutta on niitäkin, jotka vastustavat noudatettua politiikkaa – kuten sosiaalidemokraattien johtaja Barbro Sundback.

Barbro Sundback: "Alltså hela den politiska, dom politiker som har makten på Åland, enda sen 1921 enda fram till idag, har legitimera mycket av sin politik med just det här hotet om förfinskning och det är inte alls något ovanligt i sån här etniska konflikt situationer tvärtom så bygger man ju ofta upp konflikter på det här viset, genom att förenkla och demonisera liksom motparten, så att jag tycker att det är väldigt otidsenligt och inte förenligt med vår tid alltså det finns ingen risk som jag ser för förfinskning av Åland."

Visa Konttinen: "Ahvenanmaalaiset monesti tuo sitä esille, että tämä on yksikielistä aluetta. Se ei tietysti ole millään lailla este sille kielenopetukselle ja, eikä poista sitä tosiasiaa, että kuitenkin me asumme Suomessa ja suomi on valtakunnan valtakieli. Ja että sen kielen hallitsemisesta ois jokaiselle ahvenanmaalaiselle suuri hyöty. Se asia, että osaa suomenkieltä täällä Ahvenanmaalla, ei ahvenanmaalaisesta tee yhtään sen vähempää ahvenanmaalaista."

Ahvenanmaalle ei siis ole mahdollista perustaa suomenkielisiä kouluja – mutta oppilaat voivat valita suomen vapaaehtoisena kielenä koulussa.

Jouko Kinnunen: "Sitten kun lapsi pääsee neljännelle tai viidennelle luokalle koulussa, niin aloitetaan sitten suomen kielen opiskelu aivan alusta. Matti on poika, Matilla on pallo, pallo on punainen. Eihän sellaista opetusta kukaan kotikielenä suomea puhuva jaksa kuunnella. Sitä tulee tämmöisiä motivaatio-ongelmia, ja just tää koulutussysteemi, se pitäis saada niinku poliittisella tasolla niinku päätetyksi, että sille pitää tehdä jotain. Nyt se on jokaisen kielenopettajan omalla vastuulla, miten, miten tällaisen tilanteen hoitaa. Mutta kukaan ei oikeastaan velvoita heitä tekemään hyvää työtä kakskielisten lasten hyväksi."

Visa Konttinen: "Suomenkielenopettaja itsekään ei osannut kunnolla suomea puhua, mutta opetti sitä kuitenkin, ei siis ollut pätevä opettaja. Ja sitten hän oli puolestaan aika usein pois itsekin ja sitten hänelle tuli sinne lähes joka kerta sitten tämmönen kouluavustaja hänen tilalleen sinne, joka ei osannut suomea oikeastaan laisinkaan. Lapset kyllä teki sitten jotakin tehtäviä, mitä opettaja oli etukäteen antanut, mutta monta kertaa kävi niin, että se opettaja kysy sitte neuvoo tältä meidän 12-vuotiaalta tytöltä, että mitä nyt pitää tehdä ja oikeastaan oppilaasta tuli opettaja, et se niinku keikahti vähän väärinpäin nämä asiat."

Kaksikieliset perheet ovat jo kauan toivoneet, että heidän lapsensa saisivat tasoansa vastaavaa suomenkielenopetusta. Eli että koulut järjestäisivät erityisiä suomenkielen tunteja lapsille, joiden äidinkieli on suomi…

Lars Selander: "Det här var ju aktuellt under, jag tror det var ifjol och då kom det en skrivelse från flera föräldrar, och där gjorde vi då ifrån dåvarande landskapstyrelsen en sån bedömning att vi visar på det regelverk vi har och tyvärr fick dom då ett negativt svar, att det inte var möjligt."

Mot: "Skulle det vara politiskt möjligt att ändra på regelverket?"

Selander: "Jag tror att det är svårt att få såna ändringar dels så blir det ju att vi måste riva upp självstyrelse lagen och sen också grundskolelagen."

Barbro Sundback: "Jag tycker att det är ett legitimt krav, för att genom en anpassad kurs så får don ju en språk kunskap som gör att dom blir två språkiga i högre grad också kvalificerar då för högre utbildning på finska om dom vill välja det att nu är den finskan så elementär som dom blir inte skall vi säga riktigt tvåspråkiga utan dom blir väl ofta halvspråkiga på finska, så att det tycker jag är fullt legitimt, det skulle ju också vara värdefullt för Åland alltså många av dom återvänder säker gärna till Åland och då, då har hela samhället deras kunskaper till godo."

Peter Lindbäck: "Suurin osa meidän elinkeinoista suuntautuu tonne mannersuomeen päin ja me ollaan turismia ja nää matkustajalaivat ynnä muut teollisuudet niin totta kai siellä tarvitaan melkoisesti suomenkielen taitoja. Mut sit on totta kai tää toinen kysymys joka on niin kuin enemmän tällänen kansainvälisoikeudellinen että siis ne jotka tänne muuttaa ja joilla ei ole ruotsi niin kuin äidinkielenä niin minkä näköisiä vähemmistö oikeuksia heillä tulisi olla."

Maria Kaunismaa asuu Maarianhaminassa. Hän on hoitovapaalla oleva suomen kielen opettaja, jolla on kolme lasta. –Hänen tunneillaan on usein sekä suomea että ruotsia äidinkielenään puhuvia lapsia…

Maria Kaunismaa: "No käytännössä mulla on luokassa siis suomenkielisiä ja täysin ruotsinkielisiä lapsia, ja nämä suomenkieliset niin ne turhautuu ihan alusta asti että ne osaavat kaiken sen minkä nämä Ahvenanmaalaiset ruotsinkieliset lapset osaavat yhdeksännellä kun ne lopettavat suomenkielen täällä."

Maria Kaunismaa: "Mulla on oma poika kans sellanen joka osaa suomea ja hän on nyt toisella luokalla mutta me olemme ratkaisseet tämän asian niin että hän käy tällästä kotiperuskoulua kun suomessa on kansanvalistusseura jolla on kotiperuskoulu ja silloin voi saada opetusta kirjeitse tai internetin kautta ja sillä tavalla hän käy suomen opetusta."

Ahvenanmaalla, Suomessa, opitaan siis suomea kirjekurssilla.

Maria Kaunismaa: "No luulen että se on tarkoitettu ihan kaikille suomenkielisille lapsille jotka asuvat ympäri maailmaa. Siis jos joku asuu Afrikassa jossain missä ei ole edes kansainvälistä koulua niin ne pystyvät tekemään koko tämän peruskoulun näin kirjateitse."

GALLUP:

MOT: Vad tycker du om idén att finskspråkiga barn skulle få hemspråksundervisning - på finska alltså?

Mies: Om jag hade finska föräldrar så skulle jag väl anta att jag lärde mej finska via dom så att jag kanske inte skulle behöva hemspråksundervisning då men…

Mies: Jag har inte tänkt på saken. Den är för svår…

Markku Suksi: Om du fick ändra på någonting i den Åländska författningen för att få den att fungera bättre ihop med dehär diskrimineringsdirektivet i EU – vad skulle detta vara?

Suksi: Svårt och säga förstås, personligen vill jag att Åland själv gör det här och i en demokratisk ordning, som sig bör, men dedär, möjligen skulle jag kanske kolla in bestämmelsen i grundskolelagen för Åland där då för alla skolor fastställs som undervisning språk då svenska, jag skulle kanske då begränsa det lite och säga att offentliga skolor eller skolor som får offentligt understöd skall då ha svenska som undervisningsspråk. Och åtminstone i teorin då möjliggöra grundandet av helt privata icke stats eller offentlig understötta som har då finska som undervisningsspråk då skulle det finnas en teoretisk möjlighet i varje fall att grunda en finskspråkig skola där.

Jouko Kinnunen: Jos mä jotain toivoa saan, niin se on tietysti se, että järjestettäis tämmöisiä kotikielen opetusryhmiä, joissa koottais eri kouluista tarpeeks isoja ryhmiä, joissa nää lapset vois tavata toisensa ja oppia yhdessä kotikieltään järkevällä tavalla.

Mot: Om du då fick ändra på någonting i den Åländska författningen när det gäller dom här frågorna, vad skulle det vara?

Barbro Sundback: Men man behöver inte ändra någonting utan det är frågan om politisk vilja och politiska beslut.

Mot: Och vilket politiskt beslut skulle du då vilja ha?

Sundback: Det viktigaste är att dom finsktalande själva först säger vad dom vill, men jag vill gärna öppna opp en dialog och att denhär frågan inte skall vara så inflammerad och att framförallt att man inte trycker ner dom som har finska som modersmål och säger att dom ungefär, inte över huvudtaget skall få ställa något krav.

Mutta vaikka EU’n syrjintä direktiiviä alettaisiin noudattaa Ahvenanmaalla, sillä ei olisi merkitystä, koska Ahvenanmaalla on oikeus suureen määrään poikkeussääntöjä. Karkeasti ilmaistuna tämä tarkoittaa, että Ahvenanmaa voi jatkaa esimerkiksi sinne muuttavien suomalaisten syrjintää.

Roger Nordlund: Jag tycker att det är viktigt att vi genomför på ett bra korrekt sätt nu och implementerar det därför att jag tycker det är viktigt att vi visar, att vi också lever upptill det ansvar som vi vill att vi skall kunna ha i framtiden. Att vi skall vara ett samhälle som är en del av den Europeiska gemenskapen och där alla dom rätsnarorna som är gällande där skall också gälla på Åland.

Mot: Tror du att det kan påverka den finska minoritetens ställning på Åland i något hänseende.

Nordlund: Inte vad vi har kunnat sett i dagsläget i varje fall, men man vet ju inte vad framtiden för med sig naturligtvis.

Markku Suksi: Hela Ålands arrangemanget är upplagt på ett sånt sätt att människor från fastlandet inte skall flytta till Åland om det då är endast finskspråkiga och när då såna här omständigheter och särrättigheter som har garanterats ålänningarna ut lyckligen då egentligen på något vis avskräcker individer från att flytta till Åland så då kan de bli fråga om indirekt diskriminering av den orsaken att det är fråga om åtgärder som på något vis kommer vis på området för rörelsefrihet och människors fria rörlighet inom EG och där kan vi nog sen eventuellt i framtiden se några problem.