Hyppää pääsisältöön

INKA tähtäsi inhimilliseen kasvuun

Inhimillisen kasvun seminaari INKA sai alkunsa vuonna 1974 vaihtoehtoisena koulutuskokeiluna, jossa pyrittiin tukemaan aikuisen kokonaisvaltaista kehitystä. Koulutuksesta saadut hyvät kokemukset toimivat myöhemmin pohjana jopa Snellman-korkeakoulun synnylle.

1970-luvun alussa pieni joukko ihmisiä mm. Kriittisestä korkeakoulusta piti tärkeänä kehittää uusia koulutustapoja Suomessa. He halusivat selvittää miten ihmisen kasvua ja persoonallisuuden kehitystä voisi tukea kokonaisvaltaisesti. Syntyi ajatus inhimillisen kasvun seminaarista eli INKA:sta.

Professori Reijo Wilenius kertoo Inkan syntyneen siitä huomiosta, että "nykyihminen on aikalailla puhkiammuttu ja hajanainen". Koulutuksen tarkoitus oli Wileniuksen mukaan tarjota aikuisille uudenlainen koulutusvaihtoehto, joka "auttaisi heitä kokoamaan itseään ja työelämän ohella kehittäisi heidän persoonallisuutensa eri puolia: ajattelua, tunnetta ja tahtoa".

Koulutus muodostui vuoden aikana kolmena iltana viikossa pidetyistä opetuskerroista. Opetusohjelma koostui tiedollisista, taiteellisista ja sosiaalisista harjoituksista. Tavoitteena oli kehittää itsenäistä ajattelua, tunneherkkyyttä, itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Opinnot sisälsivät mm. draamaa, dreijausta, eurytmiaa, kansantansseja, luovuusharjoituksia, maalausta, meditatiivista kirjoittamista, musiikin ja runon tekoa sekä osallistumista erilaisiin luentoihin ja sosiaaliryhmiin.

Yksi dokumentissa haastatelluista kurssilaisista ekonomi Tuula Eriksson kertoo nähneensä lehdessä ilmoituksen Inkasta. Häntä oli puhutellut ajatus luovuudesta ja ajan antamisesta itselle. Opiskelija Pekka Partti kertoo saaneensa Inkasta rohkeutta ja kykyä vaikuttaa omiin asioihinsa. Hän kertoo myös oivaltaneensa, että luovuus kuuluu jokaiselle, eikä vain tietyille erityislahjakkaille yksilöille.

Inkalla oli myös kauaskantoisia vaikutuksia suomalaiseen opetukseen. Vuonna 1980 perustettiin Snellman-korkeakoulu, jossa kokopäiväiseen opiskeluun sovellettiin INKAn kokemuksia. Kriittisessä korkeakoulussa on yhä käynnissä INKAAn pohjautuva koulutusohjelma.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto