Hyppää pääsisältöön

Lasten henkinen hyvinvointi puhutti vuonna 1997

1990-luvun lopulla kasvaneiden lasten aineellisten elinolojen katsottiin olevan paremmat kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Mustana pilvenä vaurastuvan Suomen yllä leijaili huoli näiden lasten mielenterveydestä. Ohjelmassa asiantuntijat pohtivat kuinka tukea lapsen henkistä hyvinvointia.

Vuonna 1997 tehdyssä ohjelmassa toimittaja Kari Walden haastattelee useita mielenterveyden asiantuntijoita. Omat näkemyksensä lasten asemasta kertoo myös sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.

Edistyneestä terveydenhuollosta huolimatta Sinikka Mönkäre on huolissaan suomalaislasten hyvinvoinnista. Hänen mielestään vanhemmat ovat siirtäneet kasvatusvastuuta julkisen palvelun puolelle, vaikka vanhemmilla tulisi olla päävastuu lapsistaan.

Lastenpsykiatrit Jari Sinkkonen ja Jukka Mäkelä kiinnittävät huomiota lapsen kasvuympäristöön. Huolestuttavana ilmiönä Jari Sinkkonen näkee kasvatusmallin, jossa lapsi pyritään kasvattamaan tasa-arvoiseksi perheenjäseneksi. Hänen mukaansa usein näissä perheissä tasa-arvon toteutumisen sijaan lapsi päätyykin hyvin hallitsevaan asemaan. Lapsen ja vanhemman keskinäinen vuorovaikutus kiinnostaa myös Jukka Mäkelää, joka toivoisi vanhempien puhuvan enemmän lastensa kanssa.

Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman on tullut tunnetuksi perinteisen psykoterapian ja psykologian oppien ravistelijana. Vuonna 1997 hän julkaisi kirjan Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Kirjassaan hän kyseenalaistaa sen, että lapsuus vaikuttaa dominoivasti loppuelämäämme. Hänen mukaansa länsimaisessa kulttuurissa jyllää vahvasti käsitys siitä, että mitä optimaalisempi lapsuus on ollut, sitä paremmin tulemme aikuisina pärjäämään. Furman toteaa, ettei mikään lapsuus maailmassa suojaa ihmisiä elämän kriiseiltä.

Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti muistuttaa, että apua pyytämällä vanhemmat eivät menetä mitään.

Teksti: Mira Sharma

Tietolaatikko

Ohjelmasta on poistettu osia tekijänoikeussyistä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto