Hyppää pääsisältöön

Mitä Barbie voi opettaa elämästä?

Barbie on kaunis, laiha, aktiivinen, ystävällinen, hyvä ruuanlaittaja ja rikas nainen. Mirja Pyykkö selvittää ohjelmassaan, miten nuori tyttö käsittää aikuisten maailman ja elämän tämän ylivertaisen naisen mallin kautta.

Kahdeksanvuotias Milla Vehkala kertoo Pyykölle, että Barbie on leikeissä aina kaunis ja lempeä ja tekee hyvää ruokaa, niin kuin naiset yleensä – Vehkalan omassa kodissa tosin isä laittaa melkein kaiken ruuan. Vehkalan leikeissä Barbie saa tehdä isot päätökset, kuten päättää missä talossa hän ja Ken-nukke asuvat.

Barbien ja Kenin elämä on onnellista ja seesteistä – mitä nyt Ken toisinaan kutsuu kotiin kavereitaan kaljoittelemaan. Silloin Barbie suuttuu ja ajaa kaverit ulos ja silloin Kenkin yleensä lähtee ulos jäähdyttelemään. Mutta aina he saavat sovittua, koska Vehkalan mielestä olisi liian surullista, jos he eroaisivat.

Vehkala sanoo, ettei ole koskaan nähnyt Barbien näköistä naista. Hänen mielestään ihmiset eivät ole myöskään yhtä ystävällisiä. Mutta vaikka nuket näyttävät täydellisiltä eikä lama kosketa niiden elämää, on Barbienkin maailma raadollinen: Barbie ei saa lihoa, koska muuten Ken jättäisi hänet. Jos Barbielta puuttuisi toinen jalka, pitäisi Barbien etsiä yksijalkainen kumppani.

Kiistellyn neitinuken historiaa valotetaan Haiharan kartanossa vuonna 1985 kuvatussa Barbie-näyttelyvideossa. Esittelyssä ovat muun muassa tulevan kauden trendinuket, kuten "neekerivauva-Barbie, jota ennen kaikkea hoitaa hänen hellä isänsä”.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto