Hyppää pääsisältöön

10 kirjaa rikoksesta

Timo Harakka ja Anna Kortelainen keskustelevat rikoskirjallisuudesta ohjelmassa 10 kirjaa rikoksesta (2013). Vieraikseen he saavat tunnettuja suomalaisia.

Sarjan ensimmäisessä osassa esitellään Dostojevskin Rikos ja rangaistus, josta Timo Harakan kanssa keskustelevat ohjelman vakiovieras Anna Kortelainen ja muusikko Hannu "Tuomari" Nurmio. Hannu Nurmio tunnistaa itsessään Raskolnikovin, romaanin päähenkilön.

Toisessa osassa kansanedustaja Silvia Modig kertoo olleensa teini, kun hän luki Mario Puzon Kummisedän. Modigin omien sanojensa mukaan "teos kolahti täysin". Erityisesti romantisoitu kuvaus yhteisöllisyydestä kosketti itähelsinkiläistä nuorta suuresti.

Voiko rikollinenkin olla uhri? Kysymykseen etsitään vastausta kolmannessa osassa yhdessä arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Keskustelua käydään Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä -teoksen pohjalta.

Iron Sky -elokuvan ohjannut Timo Vuorensola ihailee Arthur Conan Doylen luomaa supersankari Sherlock Holmesia. Legendaarisen salapoliisin seikkailut ovat neljännen osan aiheena.

Alfred Döblinin romaanin Berlin Alexanderplatzin päähenkilö Biberkopf on antisankari, joka ajautuu alamaailmaan natsivallan aattona. "Tyypillinen suomalainen henkirikollinen", arvio psykiatri Hannu Lauerma kirjan päähenkilöä tv-sarjan viidennessä osassa.

Kuudennessa osassa pohditaan yhteiskunnallisten olosuhteiden vaikutusta rikoksiin yhdessä ohjaaja Leea Klemolan kanssa. Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön Bussimurha on kaksikon läpimurtoromaani, jossa komisario Beck joutuu todistamaan yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta.

Neljänneksi viimeisenä esittelyvuorossa on Raymond Chandlerin Pitkät jäähyväiset, jonka päähenkilö yksityisetsivä Philip Marlow on ainoa kunnian mies pahuuden turmelemassa kaupungissa. Ex-ministeri Jyri Häkämies on jakson vieraana.

Albert Camus'n Sivullinen on kuvaus siitä, miten sattuma tekee tappajaksi. Päähenkilö surmaa ilman syytä ja vailla katumuksen häivää. Bloggari Emilia Kukkala toteaakin romaanin päähenkilön kohtalosta, että elämä rikollisena ei aina ole oma valinta.

Sarjan toiseksi viimeisessä osassa Matti Markkanen - "Volvo-Markkanen" - kertoo lukemastaan John le Carrén agenttiteoksesta Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja. Omakohtaiset kokemukset muun muassa KGB:n agenttina leimasivat lukukokemusta.

Suomenruotsalaisen kirjailijan Monika Fagerholmin dekkari Lola ylösalaisin kertoo pienellä paikkakunnalla vuosia sitten tehdystä murhasta, joka jäi pitkäksi aikaa selvittämättä. Sarjan 10:nnen osan vieras on Eva Biaudet.


Tietolaatikko

Tekijänoikeudellisista syistä johtuen sarjan osia on jouduttu leikkaamaan.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto