Vaihto-oppilas heitteillä: käsikirjoitus

Marjo Rautiola:
"Oli järkytys nähdä ne kuvat ja tietoisuus siitä, että STS:llä oli aikomus asuttaa meidän tytär 10 kuukauden ajan tämmöisissä olosuhteissa."

Salla Rautiola:
"Mun niinku silmät turposi, oli ihan punaiset, ihan verestävät. Hengitysoireita. Ihottumaa ihan ihmeellisiin kohtiin tuli."

Ida-Sofia Sane:
"Sen piti olla elämän paras, paras vuosi, niin musta tuntuu, että se oli mun elämäni kauhein vuosi tähän asti."

MOT-tunnus

Vaihto-oppilasvuosi ulkomailla on monelle suomalaislukiolaiselle unelmien täyttymys. Parhaimmassa tapauksessa teini kartuttaa kielitaitoaan, oppii elämään vieraassa kulttuurissa ja saa elinikäisiä ystäviä.

Mutta monelle unelmavuodesta tuleekin painajainen. Alaikäinen jää usein oman onnensa nojaan. Vaihto-oppilaiden välityksestä on tullut jättibisnes.

Vaihto-oppilas heitteillä

Elina Laaksonen:
"No, nyt mua jännittää vähän, mut siis kaiken kaikkiaan on kyl tosi hyvä fiilis, et silleen."

MOT:
"Mikä sua hermostuttaa?"

Elina Laaksonen:
"Ehkä vaan se ku on niinku lähössä yksin periaatteessa ilman vanhempia ku mä en oo ikinä ollu. Mä oon kerran ollu viikon kisamatkalla Italiassa, mut siis muuten. Ja sit ku tää on kymmenen kuukautta niin se on kummiski aika pitkä aika ja silleen."

17-vuotias Elina Laaksonen on lähdössä Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi. Isäntäperhe odottaa häntä Silveradossa, etelä Kaliforniassa.

Elina Laaksonen:
"Joo siis se oli ihan unelmapaikka. Et sit mä en niinku tehny mitään niinku aluetoivetta tai mitään niin se oli niinku tosi lottovoitto et mä pääsin sinne."
"No mä toivon ku mä niinku tää on ollu unelma niin kauan niin mä toivon et täst tulee niinku elämäni paras vuosi. Et mä koen tosi paljon kaikkee uutta."

Tällä hetkellä eri puolella maailmaa on noin tuhat suomalaista vaihto-oppilasta. Vaihto-oppilaiksi lähtee yleensä 15-17 vuotiaita lukiolaisia. Useimmat eivät ole koskaan olleet poissa kotoa niin pitkään.

Äiti:
"Yritä pärjätä, nauti tästä vuodesta."

Elina:
"Pärjäätkö sä?"

Kuten Elinankin kohdalla, Yhdysvallat on edelleen kohdemaista ehdoton ykkönen. Sen lisäksi suomalaiset nuoret suosivat muun muassa Britanniaa, Ranskaa ja Kanadaa.

Elinan vaihto-oppilas järjestö on Explorius. Se kuuluu Suomen suurimpiin.

Kolmen viikon kuluttua tapaamme Elinan uudestaan Kaliforniassa.

Ennen sitä kuulemme kolmen entisen vaihto-oppilaan kokemuksista.

Salla Rautiola:
"Mä olen kiinnostunu niin kuin muista kulttuureista ja ihmisistä ja sitten mä ajattelin, että se olis joku tosi erilainen kokemus, mitä kaikilla ei oo. Se ois niinku jännä kokee lukiossa."
" … et en mä odottanu mitään niinku suurta ja mahtavaa, vaan niinku erilaista arkea."

Suomessa toimii kymmenkunta vaihto-oppilas järjestöä. Helsinkiläisen Salla Rautiolan perhe valitsi ruotsalaisomistuksessa olevan, kaupallisen STS yrityksen.

Salla Rautiola:
"Koska ne mainostaa, että niillä on 50 vuoden kokemus ja ne on semmoinen iso ja kokenu yritys."

STS vakuuttaa, että isäntäperheiden taustat ja kotien olosuhteet tutkitaan hyvin tarkasti.

Eija Sinisalo:
"Perheet haastatellaan niin että kaikki perheen jäsenet ovat paikalla, ulkopuolinen yritys tekee yli 18-vuotiaille rikostaustatutkimukset, heidän taloudellinen tilanne tutkitaan, heillä, tuota, täytyy olla kolmelta luotettavalta taholta referenssit, koti tutkitaan. Se valokuvataan."

Sallan vaihto-oppilasvuosi maksoi yli 9 000 euroa, jonka Rautiolan perhe maksoi STS:lle ennen matkaa.

Salla oli vaihto-oppilashakemuksessaan ilmoittanut, että hän on allerginen muun muassa eläimille ja siitepölylle.

Salla Rautiola:
"Se kämppä oli ihan likainen ja siis ei se ollu niinku normaali, niin kuin, missä niin kuin hyvinvoiva ihminen asuu."
"Se oli pölyinen, sotkuinen. Matto oli homeessa. Siellä haisi. Ei ollu imuria, ei ollu niinku mahdollisuutta edes siivota. (valokuvia)"
"Pettymyshän se oli nähdä se kämppä, mutta että sit mä kuitenkin ajattelin, että mä olin lähtenyt sinne niinku vapaaehtoisesti ilman mitään odotuksia ja et mä haluan niin kuin oppia erilaista ja niinku sopeutua, niin otin vastaan sen, mitä sain."

Marjo Rautiola:
"Mehän ei alkuvaiheessa huomattu sitä ollenkaan, että siinä meni jonkin aikaa. Salla itse ei mitään viestiny. Hän antoi ymmärtää, että kaikki on hyvin. Hän oli sitkeä ja sinnitteli. Siinä vaiheessa, kun hänellä alkoi terveys pettää siellä ensimmäisessä perheessä, niin alkoi herätä mielenkiintoa, että millaisissa oloissa, mitä siellä tapahtuu, missä hän on."
"Se oli aikamoinen järkytys. Tää koti oli jotain ihan muuta kuin allergikon koti. Jos jotenkin pitäisi kuvailla, niin sanoisin, että lähinnä sikolätti."

Sallan kanadalaisäiti ei suostunut viemään Sallaa lääkäriin, koska hän ei usko länsimaalaiseen lääketieteeseen. Aluevalvoja, jonka pitäisi olla vaihto-oppilaan paikallinen tukihenkilö, ei myöskään suostunut auttamaan Sallaa.

Salla Rautiola:
"Mun aluevalvoja oli mun host-äidin paras ystävä, niin eihän se voi toimii. Ja muutenkin, niin ei ikinä saanu yhteyttä."
"Musta tuntui, että mä olin niinku riesana siellä, et kukaan ei halua, kellään ei ole aikaa auttaa mua, et ei niinku kiinnosta, miten mulla menee. Sitten kiellettiin tosiaan yhteys kotiinkin, niin mähän olin ihan yksin siellä."

Marjo Rautiola:
"No huoli oli tietenkin kova, ja tuntui erityisen pahalta se, että vanhempia kiellettiin jatkuvasti puuttumasta asioihin."
"Silloin päädyttiin, ainoa ratkaisu, mikä sillä hetkellä oli, mikä auttoi, auttoi Sallaa, niin oli, että hänen oma lääkäri kirjoitti sitten lääkkeet, mitkä lähetettiin pikana."

Salla Rautiola:
"Sain lääkkeet Suomesta pikana, mutta ne oli siellä postilaatikossa. Mun hostäiti ei halunnut hakea niitä sieltä, enkä saanut avaimia eli ne lääkkeet oli 10 päivää postilaatikossa."

MOT:
"Eräs nuori lähti STS:n kautta vaihtoon, ja isäntäperheen koti näytti tällaiselta. Tämmösiä kuvia. Toi on kylpyhuone ja täs on kokolattiamatto, joka oli homeessa. Ja tässä on ikkuna. Miltä näyttää?"

Eija Sinisalo:
"No, nyt mun on vaikee kommentoida, kommentoida tätä, kun mä en tiedä yhtään mistä, mistä, tuota, on kysymys, ja missä tilanteessa ja milloin nää kuvat on otettu."

MOT:
"Tää tyttö oli kolme kuukautta täs talossa, ja se oli koko ajan tän näkönen. Siel ei ollu pölynimuriakaan, ettei pystyny...."

Eija Sinisalo:
"No, yleensä, niinkun tuossa käytiin läpi, niin, niin meil on tarkat kriteerit, joiden mukaan nää perheet tarkistetaan, prosessit siihen. Mutta aina kun on, on… ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, niin onhan siinä mahdollisuus virheeseen. Mutta tosiaan tätä en voi tarkemmin kommentoida, kun en tiedä mistä… missä tilanteessa ja, ja, tuota, missä tapauksessa tää on otettu."

MOT:
"No, jos olisit saanut tämmösiä kuvia ennen kuin sinne lähetetään vaihto-oppilas, niin olisitko lähettänyt vaihto-oppilaan tänne?"

Eija Sinisalo:
"No, edelleenkin toistan, et kun mä en tiedä, että mistä esimerkiks varastosta tai nää, nää kuvat on otettu, ja minkälaisessa tilanteessa."

MOT:
"Ei oo varasto, tää on se koti. Tää on makuuhuone, tää on kylpyhuone. Tää on ihan se koti, missä tää suomalainen STS:n vaihto-oppilas asu."

Eija Sinisalo:
"No, eihän nää hyvältä näytä. Mutta en tosiaan tarkemmin tiedä tätä, niin, niin, tota, en, en pysty enempää kantaa ottamaan."

Kun saavumme STS:n Helsingin toimistoon haastattelemaan maajohtaja Eija Sinisaloa, paikalla on myös Sinisalon esimies Ruotsin pääkonttorista, John Cedergårdh.

John Cedergårdh:
"Det här uppfyller inte vår kvalitetskrav, det är ju helt..."
(Tämä ei todellakaan täytä laatuvaatimuksiamme.")

MOT:
"Flickan i fråga var allergiker och så här såg hon ut i det här huset."
(Tyttö on allergikko ja tältä hän näytti talossa asuessaan.)

John Cedergård:
"Det här ser ut inte bra alls. Det ser inte bra ut alls. Nej, jag kan bara beklaga detta, det finns inget försvar för det här, det här är någonting som inte ska vara på detta sättet."
(Näyttääpä tosiaan pahalta. Voin vain pahoitella. Tätä ei voi puolustella. Näin ei saisi tapahtua.)

Sipoolainen Ida-Sofia lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin syyskuussa 2011. Isäntäperhe asui pienessä talossa Nebraskan osavaltiossa.

Ida-Sofia Sane:
"Se oli likainen, siis se oli niinku, se oli ihan järkyttävää. se haisi siltä, että siellä olis ollu hometta. se oli ihan shokki, se oli ihan hirveä."
"Keittiö oli ihan järkyttävän näköinen, et siellä oli niinku, yleensä mun käsitys keittiöstä, että siellä on niinku pöytäpintaa, missä tehdään ruokaa ja tällaista, mutta siellä oli tiskialtaat täynnä astioita ja kaikki ruoat levällään siellä pöydillä ja pöytäpinnat oli tosi likaisia. Sit se suihku tai mun mielestä se vessa oli tosi likainen. Mua ällötti käydä siellä suihkussa ihan hirveästi, kun se näytti, siellä oli pinttynyt jotain likaa siihen kylpyammeeseen ja kaikkea."

Tiina Sane:
"Sieltä host-äiti lähetti viestin, että tyttö on tullu perille. Sitten seuraava viesti olikin Ida-Sofialta, että apua, että auttakaa mua, että, että tota tää on ihan asumiskelvoton. Täällä on niin hirvittävä haju ja täällä on likaista ja tää haju on aivan kamalaa, että äiti, hän ei voi hengittää."

Ida-Sofia Sane:
"Aluevalvoja oli sanonut ite, että hän ei ikinä laittaisi omia lapsiaan sinne taloon asumaan."

MOT:
"No miltä se tuntui?"

Ida-Sofia Sane:
"No vähän pahalta sillein niinku, et tollein vaan alaikäisten vaihto-oppilaiden, niinku tollein vaan heitellään ja pistetään, ihan sama, mä saan rahat tästä. Pistetään ne tonne ja that’s it. Heistä ei huolehdita."

Tiina Sane:
"Mulle tuli sellainen olo, että lapsi jätettiin täysin heitteille."

Ida-Sofian vanhemmat kävivät sittemmin paikan päällä ja näkivät myös Ida-Sofian ensimmäisen kodin.

Tiina Sane:
"Se koti oli siinä koulun vieressä ja tota se oli, se oli kuin kaatopaikka. Se oli kyl järkyttävä nähdä. Se oli koko piha täynnä romua ja siinä oli semmoinen pieni käytävä, mistä käveltiin sisälle. Siellä oli kaikennäköistä ajo, ajopeliä, mitä ei ollu käytössä ja muuten. Mä kuvailisin sitä kaatopaikaksi lähinnä."

MOT:
"Men vad berättar det om ert kontroll?"
(Mitä tämä kertoo valvonnastanne?)

John Cedergård:
"Givetvis i de här isolerade fallen har det inte varit tillräckligt bra, och det finns inget försvar för det. Som jag säger det är verkligen, ett fall så här är ju ett fall för mycket."
(Näissä yksittäistapauksissa se ei tietysti ole ollut riittävää. Sitä ei voi puolustella. Yksikin tällainen tapaus on liikaa.)

Ida-Sofia onnistui vaihtamaan isäntäperhettä, mutta ongelmat jatkuivat. Häntä kiellettiin muun muassa ottamasta yhteyttä suomalaiseen perheeseensä. Aluevalvojasta Ida-Sofia ei saanut minkäänlaista tukea. Koulun kirjastonhoitaja otti Ida-Sofian suojiinsa ja antoi hänen soittaa kotiin salaa omasta työhuoneestaan.

Tiina Sane:
"Mä ajattelin, että jos tää sama tapahtuisi Suomessa ja mä lähettäisin tyttäremme vaikka Lappiin samanlaisiin olosuhteisiin, niin hänet otettaisiin huostaan välittömästi. Hän, hän oli omillaan."

Ida-Sofian perhe maksoi vaihto-oppilas vuodesta yli 9000 euroa. Aluevalvojat saavat jokaisesta perhesijoituksesta STS:ltä 400-700 euroa sekä matkabonuksia. Isäntäperheet eivät saa rahaa järjestöltä. Mutta sen enempää STS ei suostu varojen käyttöä erittelemään.

Ida-Sofia Sane:
"Niitten kaikkien vaihto-oppilaitten kans just mietittiin tätä asiaa ja tultiin siihen tulokseen, että koska se aluevalvoja hehkutti meille sitä, kuin hän pääsee Brasiliaan, et STS maksaa hänelle ja hänen miehelleen matkan Brasiliaan, koska hän on sijoittanut 16 vaihto-oppilasta niinku jonkun tietyn ajan sisällä, niin mehän tajuttiin sillä heti, että sitä ei kiinnosta kuin raha. Se sai 600 dollaria jokaisesta lapsesta, kenet se sijoitti niinku perheeseen. Se sai rahat ja that’s it."

STS on ruotsalainen perheyritys, joka vuonna 2011 teki vaihto-oppilasbisneksellään voittoa 1,2 miljoonaa euroa.

Toinen maailmanlaajuinen vaihto-oppilasyritys on EF, jonka ruotsalainen perustaja ja omistaja Bertil Hult on Ruotsin rikkaimpia miehiä. Pääkonttori on Sveitsissä ja konserni toimii Luxemburgissa. EF:ää on arvosteltu Ruotsissa tehokkaasta verosuunnittelusta.

Espoolainen Merikukka Laulainen lähti vuosi sitten Kanadaan. Merikukan isäntäperheeseen kuului sairaseläkkeellä oleva äiti, hyvin niukasti tienaava isä, kaksi pientä lasta ja kaksi koiraa. Talo oli syrjäisessä kylässä, josta ei kulkenut kuin koulubussi.

Merikukka Laulainen:
"Siin kylässä, missä mä olin, siell ei ollu yhtään mun ikäst nuorta. Ett kukaan ei tullu mun kaa koulubussill sinne kylään, miss mull oli se koulu sitten. Joka oli kymmenen kilsan päässä täst pienest kylästä ja se oli tosi karuu, siell ei ollu mitään, siell ei ollu ees kauppaa. Mitään pientäkään."

Perheellä ei ollut varaa bensiiniin eikä voinut viedä Merikukkaa harrastuksiin tai kavereita tapaamaan. Kun Merikukka valitti asiasta aluevalvojalleen, aluevalvoja ehdotti, että taksihan on hyvä vaihtoehto.
Isäntäperheen taloustilanteen takia Merikukka ei saanut tarpeeksi ruokaa.

Merikukka Laulainen:
"Se näky just arjess, siin, että syötiin makaroonii joka päivä, ja ei, ja ne itekin sano mulle, ett ei oo just rahaa mihinkään hienompiin ruokiin.
Kun mä tulin koulusta, niin mull oli pöydäss sellain lautanen, joss oli saman verran ruokaa, kun näillä pienell kahell lapsella ja sen sitten söin ja nälissään loppupäivä aina. Olin siellä."
"Oli se tietenki kauheeta, ku ei siin ollu ees lähell mitään kauppaa, mist ois voinu ostaa mitään ruokaa."

MOT:
"No, miten sä, miten sä pärjäsit siinä?"

Merikukka Laulainen:
"No, en mä pärjännykkään, ett mull oli tosi voimaton olo koko ajan itellä, kun ei saanu just sitä tarvittavaa ruokaa ja. Ja sitte kouluss piti yrittää hirveesti tankkaa jotain, ett jaksaa sitte iltaan asti ja seuraavaan koulupäivään, ett."

Antti Laulainen:
"Mehän rohkastiin Merikukkaa että osta ruokaa, et tämmöstä ihan normaalia käyttäytymistä, et jos on nälkä niin voihan se ostaa ruokaa ja saahan se ostaakin ylimäärästä. Merikukka oli täst valittanu niin sitten isäntäperhe oli tutkinut hänen huonetta ja löytänyt paahtoleipäpaketin, ni siitähän tuli sit hirvee valitus et Merikukka hamstraa ruokaa huoneessaan, mä en oikeen ymmärtäny sitä, jotenki se tuntu niin naurettavalta, mut käsittääkseni tää oli yhden varotuksen aihe, hänhän sai sitten varotuksia, kolmannen viikon jälkeen yhden ja sitte loppupeleissä vielä toisen ja niis ei ollu mitään päätä eikä häntää kun aikanaan saimme käsiimme tämmösen kopion näistä varotuksista, niin se oli mun mielestä ihan kauheeta luettavaa."

Merikukka kertoi aluevalvojalleen, että hän on nälissään. Aluevalvoja vastasi, että jääkaappi oli kyllä täynnä.

Antti Laulainen:
"Totuushan oli et se vaan paheni. Ja miltä se vanhempana tuntu, niin todella ahdistavalta, kyl meillä oli täälläkin aika vaikea aika sillon kun Merikukka oli siellä Kanadassa kun ei koskaan tienny mitä seuraavana yönä viestiä tai soitto tai muu tulee."

Merikukan henkireikänä olivat isäntäperheen kaksi koiraa, joita hän usein ulkoilutti. Eräänä päivänä Merikukka kuuli, että molemmat koirat olivat myyty ja talo pistetty myyntiin. Merikukka otti yhteyttä aluekoordinaattoriin.

Merikukka Laulainen:
"Mä kirjotin just tästä, että mä oon tosi niin ku paniikiss täällä, ett, ett tääll on nyt koirat hävinny ja talo on myynnissä ja, ett perheellä ei selvästi oo rahaa ja mä haluisin vaan nyt pois täältä."

Vastaukseksi Merikukka sai toisen varoituksen muun muassa siitä, että hänen pitäisi seurustella enemmän kanadalaisten nuorten kanssa. Suomen EF kieltäytyi MOT:n haastattelusta.

Allergiasta kärsivä Salla pyysi STS:ltä isäntäperheen vaihtoa. Hän joutui kuitenkin asumaan pölyisessä ja likaisessa kodissa kolme kuukautta ennen kuin uusi isäntäperhe vihdoin löytyi.

Marjo Rautiola:
"No seuraava perhe oli, oli tuota yksinäinen naishenkilö, tosin nyt oli ranskankielinen, jolla oli kaksi koiraa ja hän tupakoi sisätiloissa, ketjupolttaja. Tää oli seuraava sijoitus sitten."

MOT:
"Mitä siinä sitten kävi?"

Marjo Rautiola:
"No siinä vaiheessa mä otin yhteyttä jälleen STS:n Helsingin toimistoon kielloista huolimatta, ja siinä vaiheessa sain sitten kuulla, että olin, olisimme syyllistyneet sopimusrikkomukseen. Olimme salanneet, että tupakansavusta voi olla jotain haittaa Sallalle."

John Cedergård:
"Utan att vara helt insatt i caset, så låter det absolut som att det var inte en bra lösning.(…) Ja, det håller jag med, det verkar inte vara en bra lösning i situationen."
(En täysin tunne tapausta, mutta ratkaisu ei näytä hyvältä. Tilanne ratkaistiin huonosti.)

MOT:
"Hur kan det gå på det sättet? Om ni ändå berättar att ni har starka kriterier och ni kollar upp de här hemmen. Hur är det möjligt att det här händer?"
(Miten tällaista voi tapahtua, vaikka puhutte tarkoista kriteereistä ja kotitarkistuksista? Miten näin voi käydä?)

John Cedergård:
"Jag tror att det här helt enkelt är ett misstag som har begåtts och det är inte acceptabelt och… (…) jag är ledsen för (…) det är helt klart."
(Ilmeisesti tässä on yksinkertaisesti tehty virhe, jollaista ei voi hyväksyä. Tämän nähdessäni olen tietysti hyvin pahoillani ja järkyttynyt.)

Suomessa vaihto-oppilasalaa ei valvota, koska kyse on järjestö- ja yritystoiminnasta, jota säätelee järjestöjen yleiset säädökset ja osakelainsäädäntö.
Kukaan ei myöskään kerää minkäänlaista tilastoa.

MOT teki kyselyn kymmenelle Suomessa toimivalle vaihto-oppilas järjestölle. Useammat kertovat lähettävänsä muutaman vaihto-oppilaan kotiin kesken vuoden. Tavallisimmat syyt ovat alkoholinkäyttö, sopeutumisvaikeudet tai sääntöjen rikkominen.

STS:llä oli eniten tapauksia, joissa oppilas itse päätti keskeyttää vaihto-oppilasvuotensa. Niitä oli yli kymmenen per vuosi. EF ei vastannut kyselyymme.

Kyselyn koko tulos: yle.fi/mot

Ohjelman alussa tapaamamme Elina Laaksonen on ollut jo kolme viikkoa Kaliforniassa.

Elina Laaksonen:
"Mul menee tosi hyvin. Et tää on tosi kiva paikka ja tää host-perhe on tosi mukava. Ja ihmiset on ollu muutenkin tosi ystävällisiä."

Allison Huke:
"It's been great. She's…She's a pleasure to have. She's really helpful, she's… gets along well with the kids. She's great!"
(Elinan kanssa on mennyt hienosti. Hän on oikein auttavainen. Muiden nuorten kanssa sujuu hyvin. Mahtava tyttö!)

Yhdysvaltalainen Danielle Grijalva on kymmenen vuoden ajan auttanut pulassa olleita vaihto-oppilaita ympäri maailmaa.

Grijalva aloitti itse aluevalvojana ja yllättyi siitä, miten häikäilemättömästi ala hänen mielestään toimi. Sen takia hän perusti kansalaisjärjestön, joka lobbaa paremman valvonnan puolesta. Vaihto-oppilaat ja heidän vanhempansa ottavat päivittäin yhteyttä Danielle Grijalvaan.

Danielle Grijalva:
"I'm vitally concerned. Because abuse of these children is rampant. This last 6-8 months, we've been getting about 15 a week, which has really been, it's just off the charts. Students arriving in homes that are filthy. Students with known allergies on their applications being placed in homes where there's many cats and dogs."
(Olen erittäin huolissani, sillä lapsia kohdellaan ihan miten sattuu. Runsaan puolen vuoden ajan on tullut noin 15 tapausta viikossa. Ongelma räjähtää käsiin. Opiskelijoita joutuu törkyisiin koteihin. Allergikkoja asutetaan perheisiin, joissa on kissoja ja koiria.)

Grijalvalla on lukuisia esimerkkejä, jossa vaihto-oppilas on joutunut surkeisiin oloihin. Käy ilmi, että MOT:n haastattelemat entiset vaihto-oppilaat ovat vain jäävuoren huippu. Pahimmissa tapauksissa vaihto-oppilaita on käytetty hyväksi.

Danielle Grijalva:
"It's a playground for predators. There is no oversight, there is no monitoring, they will tell you there's full fingerprint criminal background checks, but that is not true. Oftentimes it's a piece of paper that's one page long, that the host family is encouraged to give to their neighbor, their friend at church, the person across the street to say, can you say that I'm credible. That's the background check. They do not do a thorough criminal background check, so these children are placed in the homes of registered sex offenders and convicted felons more than they, the sponsors and our United States Department of State wants you to know. Its rampant."
(Se on roistojen temmellyskenttä. Valvonta on olematonta. Rikostaustaa ei selvitetä huolella, vaikka niin luvataan. Selvitys on usein pelkkä paperi, jonka perhe antaa naapurille, seurakuntatutulle tai naapurille luotettavuuslausunnon tekoa varten. Kunnon rikostaustaselvitystä ei tehdä, ja lapset päätyvät seksirikollisten ja muiden kriminaalien koteihin. )
"Students will cite that when they get home from school, their routine is to take a washcloth, run it under water and place it over their noses so they can walk around the house, because there's so many feces and animal urine saturated in the carpet so this is the only way they can breathe. The sending agency accepted 18.000 dollars to send that child here in good faith. In my opinion that's a breach of contract. And it's rampant, and it's a game that the exchange industry plays, how many students can you gather, how many kids can you entice, to study abroad, not just in my country, across the globe!"
(Oppilaat ovat kertoneet, että tultuaan koulusta he kulkevat isäntäperheen kotona märkä rätti nenän päällä, koska kokolattiamattoon on pinttynyt niin paljon eläinten jätöksiä. Hengittää voi vain rätin läpi. Lapsen perhe maksaa järjestölle 18 000 dollaria isäntäperheestä. Se on sopimusrikkomus, ja sitä tapahtuu paljon. Vaihto-oppilasjärjestöt kilpailevat sillä, montako nuorta ne houkuttelevat opiskelemaan eri puolilla maailmaa.)

Vaihto-oppilas järjestöillä on Yhdysvalloissa säätiöitä. Näin myös STS:llä ja EF:llä.

Danielle Grijalva:
"Many of these lowly, non-profit charities who claim to be in this business to bridge the gap of cultural awareness, are multimillion dollar agencies, that are involved in a multibillion dollar industry, and they're tough and they're serious, and they'll silence anybody, anyone who tries to stand in the way of their greed."
(Moni voittoa tavoittelematon järjestö väittää toimivansa vain kulttuurierojen pienentämiseksi. Silti ne pyörittävät miljoonia dollareita, ja koko alalla liikkuu miljardeja. Ne ovat vakavissaan ja hiljentävät kaikki, jotka yrittävät hillitä heidän ahneuttaan.)

Esimerkiksi amerikkalainen STS säätiö teki vuonna 2011 voittoa yli miljoonan euron edestä ja sillä oli kuuden miljoonan euron varallisuus – kuitenkin säätiö on voittoa tavoittelematon, eikä siis maksa veroja.

MOT:
"How come families that can't afford having exchange students still take them?"
(Miksi perhe ottaa vaihto-oppilaan, vaikka sillä ei olisi varaa sellaiseen?)

Danielle Grijalva:
"Because the area representantive that wants to get their stipend, will promise the family, I'll give you 400 bucks if you take her for just 2 weeks. That’s fantastic. Or the area representative tells the host mother, look you've got six kids, you need some help. This girl from Finland, she'll be an excellent babysitter, she loves children, you can go out and do what you want."
(Järjestön edustaja haluaa palkkionsa ja lupaa, että perhe saa 400 dollaria, jos se ottaa oppilaan pariksi viikoksi. Hyvä diili! Tai hän kertoo perheen äidille, että nuori voi auttaa lastenhoidossa. "Tämä tyttö Suomesta pitää lapsista. Näin sinä saisit aikaa itsellesi.")

Kerron Grijalvalle Sallan, Merikukan ja Ida-Sofina kokemuksista.

Danielle Grijalva:
"Very, very common. I commend the students that they are the ones that took those photos because they wanted to be believed. And they endured a lot. it's just a vicious cycle where these innocent victims become invisible victims, all the while STS foundation, EF foundation, Ayusa, if you check their public records, they're 990 forms, they're worth millions of dollars."
"Those three kids from Finland, just three kids, so what? That will affect them forever, what they endured, they probably endured in a very short period of time, more stress in my country, than most adults have in, I don't want to say in a lifetime, but you know what I'm trying to say."
"You told somebody at school that your home is dirty, so we're gonna keep your mouth shut. That's child abuse. That's mental abuse, that is not cultural exchange."
(Tuollaista tapahtuu paljon. Hienoa, että kyseiset nuoret ottivat valokuvia, että heitä uskottaisiin. He ovat joutuneet kestämään paljon. Tämä on noidankehä, jossa viaton uhri pysyy näkymättömänä, kun taas STS:n, EF:n ja Ayusan tiedoista ilmenee, että ne toimivat verovapaasti, vaikka niillä on miljoonaomaisuudet. Mitäpä kolmesta suomalaisnuoresta? He stressaantuivat Yhdysvalloissa lyhyessä ajassa ehkä enemmän kuin moni aikuinen melkein koko elinaikanaan. Jos nuori vaiennetaan, kun hän kertoo että kotona on likaista, se on henkistä hyväksikäyttöä eikä mitään kulttuurivaihtoa.)

Danielle Grijalva pitää vaihto-oppilasjärjestelmää mainiona, kun asiat menevät hyvin. Mutta ongelmia riittää niin kauan kun vaihto-oppilasjärjestöt haalivat liikaa oppilaita.

Danielle Grijalva :
"We don't have 30.000 homes to place these children. It's very simple we need to scale down and make it manageable it's when these placement agencies continue to accept more students than there are host families available year after year afer year and nothing is done."
(Meillä ei ole 30 000:ta sijoituskotia vaihto-oppilaille. Toimintaa pitää vähentää hallittavan laajuiseksi. Järjestöt ottavat vaihto-oppilaita enemmän kuin löytyy perheitä. Tämä jatkuu vuodesta toiseen, eikä kukaan tee mitään.)

Ida-Sofia Sane:
"Ihan suoraan sanottuna, mun mielestä se menee niin, että ne lähettää lapset maailmalle eikä niitä kiinnosta yhtään, mitä lapsille kuuluu ja se on niinku, ei niitä kiinnosta. Musta se on niinku, mun mielestä se on niin välinpitämätöntä."

Merikukka Laulainen:
"No, onhan se nyt mun mielest ihan tavallaan huijaust, ett maksetaan etukäteen koko homma ja sitte etitään perheet ja luvataan ihan muuta, ku mitä se sitt on todellisuudessa."

Salla Rautiola:
"Jos oisin tienny, et se on tommoinen, niin en olisi varmasti lähteny. Olisin voinu täällä tehdä jotain muuta. Mä kuitenkin lopetin mun, mun harrastukseni osaksi sen takia."

Ida-Sofia Sane:
"Sen piti olla elämän paras, paras vuosi, niin musta tuntuu, että se oli mun elämäni kauhein vuosi tähän asti."

TEKSTIT:

Ida-Sofia sinnitteli vaihto-oppilasvuotensa loppuun asti. Perhe on saanut noin 4000 euron sovintosumman STS:ltä.

Salla lähetettiin viiden kuukauden jälkeen lyhyellä varoitusajalla kotiin. Perhe on haastanut STS:n käräjille.

Merikukka tuli 6 viikon jälkeen kotiin. Perhe on haastanut EF:n käräjille.