Hyppää pääsisältöön

Valkealan 111 koiraa ja muut pentutehtailun uhrit

Ihmisten parhaista ystävistä on tullut niin tuottoisa bisnes, että markkinoilla on yhä enemmän myös arveluttavista oloista tulleita yksilöitä. Pentutehtaissa koirat elävät epähygieenisissä ja epäinhimillisissä oloissa ja ne saapuvat uusiin perheisiin usein jo valmiiksi vakavasti sairaina. Pentutehtailijan tunnistaminen voi olla kuitenkin vaikeaa – aivan kuten koko toiminnan lopettaminen.

Tietolaatikko

Silminnäkijässä ja Paluu Viron pentutehtaalle -klipissä on kuvamateriaalia, joka saattaa järkyttää herkimpiä katsojia.

Silminnäkijästä ja Valkealan pentutehtaan selviytyjät -klipistä on poistettu muutamia kohtia tekijänoikeussyistä johtuen. Valkealan pentutehtaan tapaus -klipistä on poistettu kuvamateriaali, johon ei ole internet-oikeuksia.

Suomessa eletään kaikkien aikojen koirabuumia: Vuonna 2012 rekisteröitiin yli 49 000 koiraa – edellisenä viitenä vuotena luku ylsi yli 50 000. Rekisteröityjen koirien lisäksi tarjolla on yhä useammin rekisteröimättömiä koiria, jotka pahimmillaan saattavat olla peräisin pentutehtaista.

Aamu-tv:ssä vieraillut Tanja Karpela kertaa, että pentutehtailussa on kyse tehdasmaisesta toiminnasta, jossa vähät välitetään koiran terveydestä, kuten sen madottamisesta ja rokottamisesta, ja jossa nartut ovat vain synnytyskoneita.

”On tavallista, että koirat esimerkiksi elävät koko elämänsä tällaisissa pienissä kuljetushäkeissä”, Karpela sanoo haastattelussa.

Pentutehtailijaa voi olla vaikea tunnistaa, mutta tietyt tunnusmerkit saattavat viitata toimintaan. Esimerkiksi ostotilanteen kiireellisyys ja epämääräinen ostopaikka voivat olla merkki pentutehtailusta. Epäilyttävää on myös, jos emää ei voi nähdä pienen pentueen kanssa.

Silminnäkijä teki matkan virolaiselle pentutehtaalle vuonna 2011 (video artikkelin alussa). Siellä nainen kasvatti koiria, kissoja ja jyrsijöitä häkeissä. Joillain kissoilla ei ollut korvia tai häntiä, ilmassa haisi uloste. Paikasta pelastettiin viisi liian aikaisin emästään vieroitettua koiranpentua. Naisen toiminnasta tehtiin myös ilmoitus viranomaisille, mutta seurantajutussa kävi ilmi, että kuukautta myöhemmin mitään muutosta ei ollut tapahtunut.

Pentutehtailuun on hankala puuttua, sillä eläinten kasvattaminen ja myyminen suuressa mittakaavassa ei ole rikos. Siksi paras tapa ehkäistä toimintaa onkin yksinkertaisesti olla ostamatta pentua, jonka epäilee olevan lähtöisin pentutehtaasta.

Monet pentutehtaissa kasvatetut pennut tuodaan Suomeen ulkomailta, mutta myös kotimaassa on tapahtunut pentutehtailua. Yksi tunnetuimmista tapauksista on Valkealan pentutehdas, josta vuonna 2005 löydettiin 111 koiraa epäinhimillisistä oloista. Ajankohtaisessa kakkosessa kerrotaan, kuinka kaikki koirat määrättiin valtiolle menetetyiksi ja tehdasta ylläpitänyt nainen sai 60 vuorokautta ehdollista vankeutta sekä viiden vuoden eläimenpitokiellon.

Osa Valkealan koirista oli niin huonossa kunnossa, että ne piti lopettaa. Hengissä selvinneitä tuli hoitamaan joukko vapaaehtoisia, ja lopulta kaikki koirat löysivät uudet kodit. Ajankohtaisen kakkosen seurantajaksossa huomataan, että kurjista oloista ponnistaneista koirista oli tullut perheidensä jalokiviä.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.