Hyppää pääsisältöön

Valkealan 111 koiraa ja muut pentutehtailun uhrit

Ihmisten parhaista ystävistä on tullut niin tuottoisa bisnes, että markkinoilla on yhä enemmän myös arveluttavista oloista tulleita yksilöitä. Pentutehtaissa koirat elävät epähygieenisissä ja epäinhimillisissä oloissa ja ne saapuvat uusiin perheisiin usein jo valmiiksi vakavasti sairaina. Pentutehtailijan tunnistaminen voi olla kuitenkin vaikeaa – aivan kuten koko toiminnan lopettaminen.

Tietolaatikko

Silminnäkijässä ja Paluu Viron pentutehtaalle -klipissä on kuvamateriaalia, joka saattaa järkyttää herkimpiä katsojia.

Silminnäkijästä ja Valkealan pentutehtaan selviytyjät -klipistä on poistettu muutamia kohtia tekijänoikeussyistä johtuen. Valkealan pentutehtaan tapaus -klipistä on poistettu kuvamateriaali, johon ei ole internet-oikeuksia.

Suomessa eletään kaikkien aikojen koirabuumia: Vuonna 2012 rekisteröitiin yli 49 000 koiraa – edellisenä viitenä vuotena luku ylsi yli 50 000. Rekisteröityjen koirien lisäksi tarjolla on yhä useammin rekisteröimättömiä koiria, jotka pahimmillaan saattavat olla peräisin pentutehtaista.

Aamu-tv:ssä vieraillut Tanja Karpela kertaa, että pentutehtailussa on kyse tehdasmaisesta toiminnasta, jossa vähät välitetään koiran terveydestä, kuten sen madottamisesta ja rokottamisesta, ja jossa nartut ovat vain synnytyskoneita.

”On tavallista, että koirat esimerkiksi elävät koko elämänsä tällaisissa pienissä kuljetushäkeissä”, Karpela sanoo haastattelussa.

Pentutehtailijaa voi olla vaikea tunnistaa, mutta tietyt tunnusmerkit saattavat viitata toimintaan. Esimerkiksi ostotilanteen kiireellisyys ja epämääräinen ostopaikka voivat olla merkki pentutehtailusta. Epäilyttävää on myös, jos emää ei voi nähdä pienen pentueen kanssa.

Silminnäkijä teki matkan virolaiselle pentutehtaalle vuonna 2011 (video artikkelin alussa). Siellä nainen kasvatti koiria, kissoja ja jyrsijöitä häkeissä. Joillain kissoilla ei ollut korvia tai häntiä, ilmassa haisi uloste. Paikasta pelastettiin viisi liian aikaisin emästään vieroitettua koiranpentua. Naisen toiminnasta tehtiin myös ilmoitus viranomaisille, mutta seurantajutussa kävi ilmi, että kuukautta myöhemmin mitään muutosta ei ollut tapahtunut.

Pentutehtailuun on hankala puuttua, sillä eläinten kasvattaminen ja myyminen suuressa mittakaavassa ei ole rikos. Siksi paras tapa ehkäistä toimintaa onkin yksinkertaisesti olla ostamatta pentua, jonka epäilee olevan lähtöisin pentutehtaasta.

Monet pentutehtaissa kasvatetut pennut tuodaan Suomeen ulkomailta, mutta myös kotimaassa on tapahtunut pentutehtailua. Yksi tunnetuimmista tapauksista on Valkealan pentutehdas, josta vuonna 2005 löydettiin 111 koiraa epäinhimillisistä oloista. Ajankohtaisessa kakkosessa kerrotaan, kuinka kaikki koirat määrättiin valtiolle menetetyiksi ja tehdasta ylläpitänyt nainen sai 60 vuorokautta ehdollista vankeutta sekä viiden vuoden eläimenpitokiellon.

Osa Valkealan koirista oli niin huonossa kunnossa, että ne piti lopettaa. Hengissä selvinneitä tuli hoitamaan joukko vapaaehtoisia, ja lopulta kaikki koirat löysivät uudet kodit. Ajankohtaisen kakkosen seurantajaksossa huomataan, että kurjista oloista ponnistaneista koirista oli tullut perheidensä jalokiviä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.