Reijo Perälä
Yle
Huonekaluteollisuudessa ja -kaupassa on käyty jo pitkään kovaa pudotuspeliä. Ulkomainen tuotanto ja suuret ketjut jyräävät markkinoilla. Suomalaisella huonekaluteollisuudella on kuitenkin vahvat juuret. Nikkaritaidot ovat periytyneet isältä pojalle erityisesti Jurvan ja Lahden seuduilla.
Varsinkin Jurva ja muu Pohjanmaa tunnetaan puusepäntaidoistaan. Jurvassa on valmistettu myyntihuonekaluja jo 1800-luvun alussa. Puusepät kiersivät talosta taloon valmistamassa tilaustöitä.
Taitavien puuseppien töitä myytiin myös lähikaupunkien markkinoilla. 1930-luvulta lähtien yleistyivät pitäjästä toiseen kulkevat kauppiaat, jotka aluksi tekivät kiertokauppaa hevosilla ja myöhemmin autoilla. 1950- ja 1960-lukujen parhaina vuosina kauppaa käytiin noin 200 ”koppiauton” voimin myyntialueena koko Suomi.
Jurvassa valmistetut ”tyylihuonekalut” tulivat tunnetuksi koko maassa. Vielä 1960-luvulla Jurvassa oli lähes sata huonekalujen valmistukseen ja kauppaan erikoistunutta pienyritystä. Nykyisin Jurvassa, joka vuodesta 2009 lähtien on kuulunut Kurikkaan, toimii vajaat 30 alan yritystä.
Kiristyvä kilpailu ja ulkomainen tuonti ovat kuitenkin ajaneet kotimaisen pienteollisuuden ahtaalle. Suuret ulkomaiset ketjut, kuten IKEA, ovat vallanneet markkinoita.
Kova kilpailu kotimarkkinoilla ja se, ettei vientikään oikein vedä uhkaavat kuihduttaa suomalaisen huonekaluteollisuuden marginaaliseksi toimialaksi.
Huonekaluteollisuuden ongelmat on tunnistettu pitkään. Oheisissa kahdessa 1990-luvun ohjelmassa kyselläänkin, onko vika huonekalujen suunnittelussa, puusepissä, hintatasossa vai markkinoinnissa, kun suomalainen huonekalu ei käy kaupaksi.
Teksti: Reijo Perälä
