Hyppää pääsisältöön

Perinteet kunniassa Norssissa

Millaista on koulunkäynti "vanhassa koulussa, joka ei vanhene vanhetessaan"? Yksi maamme vanhimmista kouluista, ikinuori Helsingin normaalilyseo on uhmannut aikaa ja pitänyt klassillisen opinahjon perinteistä kiinni jo vuodesta 1867.

Tietolaatikko

Helsingin normaalilyseo laskee perustamisvuodekseen 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Suomenkielinen osasto lakkautettiin kuitenkin jo 1871. Perustettiin yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, ja oppilaat siirtyivät sinne.

Alkeisopiston ensimmäinen koulurakennus nousi Ratakadulle 1878. Valtio osti Alkeisopiston 1887 ja koulu muuttui normaalilyseoksi (samassa yhteydessä Hämeenlinnan normaalilyseo muuttui tavalliseksi lyseoksi). 1905 koulu muutti uuteen rakennukseen Ratakadulla.

Koulu toimi poikakouluna vuoteen 1971 asti. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulu muutettiin osaksi Helsingin kasvatustieteellistä osastoa.

Nimitys normaalikoulu juontuu ranskasta ja viittaa normin antamiseen. Normaalikoulut ovat yliopiston alaisia harjoittelukouluja, joissa opettajiksi opiskelevat suorittavat pääosan harjoittelustaan. Suomessa on kaikkiaan 11 normaalikoulua.

Harvinaislaatuisen äänitallenteen ansiosta pääsemme seuraamaan koulunkäyntiä Ratakadulla jo vuonna 1937. Koulu oli tuolloin 70-vuotias.

Matti Viherjuuri, koulun entinen oppilas, kuuntelee ensin aamunavauksen, käy tervehtimässä rehtori Heporautaa ja kiertelee sitten mikrofonin kanssa luokasta toiseen.

Ensimmäisessä luokassa lauletaan Sibeliuksen Partiolaisten marssia säveltäjä Maasalon johdolla. Toisessa luokassa luetaan "urosten kieltä" latinaa maisteri Parikan ohjauksessa. Kolmannessa luokassa professori Kivirikko perehdyttää oppilaansa lintulajien pariin uusinta teknologiaa hyödyntäen. Neljännessä luokassa on meneillään tohtori Malmion trigonometrian tunti: tehtävänä on laskea Helsingin etäisyys maapallon akselista.

"Tohtori, tämä on minulle täyttä hepreaa", parahtaa Viherjuuri. "Se on muistin eikä tiedon vika", Malmio kuittaa.

Vuonna 1967 koulu oli satavuotias. Juhlan kunniaksi Erik Blomberg ja Jaakko Jahnukainen tekivät koulusta tv-dokumentin.

Sen käsikirjoitetussa osiossa koulua tarkastelee "nahka", oppikoulun ensimmäisen luokan oppilas. Häntä esittävä toisluokkalainen Jorma Saarimaa kiertelee rakennusta ja pohtii, millaisessa koulussa oikein on. "Ei täällä lukematta pärjää. Kaveritkin nauravat, jos on liian tyhmä."

Vanhoja norsseja, mm. Teuvo Auraa, Jaakko Valtasta, Paavo Berglundia ja Kari Suomalaista on käyty haastattelemassa heidän työpaikoillaan.

Takaisin Ratakadulla Jaakko Jahnukainen haastattelee rehtori Ojajärveä, tutustuu Veikko-lehden toimitukseen ja tapaa Kipinä-raittiusseuran väkeä. Omalta pojaltaan Jahnukainen kysyy konventin toiminnasta. Miten mahtaa voida viisauden sarvi -perinne?

Illalla voimistelusalissa on hipat. New Joys -yhtye saa poikakoululaisten jalat vipattamaan. Onneksi paikalle on kutsuttu myös daameja.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.