Hyppää pääsisältöön

Perinteet kunniassa Norssissa

Millaista on koulunkäynti "vanhassa koulussa, joka ei vanhene vanhetessaan"? Yksi maamme vanhimmista kouluista, ikinuori Helsingin normaalilyseo on uhmannut aikaa ja pitänyt klassillisen opinahjon perinteistä kiinni jo vuodesta 1867.

Harvinaislaatuisen äänitallenteen ansiosta pääsemme seuraamaan koulunkäyntiä Ratakadulla jo vuonna 1937. Koulu oli tuolloin 70-vuotias.Matti Viherjuuri, koulun entinen oppilas, kuuntelee ensin aamunavauksen, käy tervehtimässä rehtori Heporautaa ja kiertelee sitten mikrofonin kanssa luokasta toiseen.

Ensimmäisessä luokassa lauletaan Sibeliuksen Partiolaisten marssia säveltäjä Maasalon johdolla. Toisessa luokassa luetaan "urosten kieltä" latinaa maisteri Parikan ohjauksessa. Kolmannessa luokassa professori Kivirikko perehdyttää oppilaansa lintulajien pariin uusinta teknologiaa hyödyntäen. Neljännessä luokassa on meneillään tohtori Malmion trigonometrian tunti: tehtävänä on laskea Helsingin etäisyys maapallon akselista.

"Tohtori, tämä on minulle täyttä hepreaa", parahtaa Viherjuuri. "Se on muistin eikä tiedon vika", Malmio kuittaa.

Vuonna 1967 koulu oli satavuotias. Juhlan kunniaksi Erik Blomberg ja Jaakko Jahnukainen tekivät koulusta tv-dokumentin. Valitettavasti ohjelman kuvanlaatu on huono.

Sen käsikirjoitetussa osiossa koulua tarkastelee "nahka", oppikoulun ensimmäisen luokan oppilas. Häntä esittävä toisluokkalainen Jorma Saarimaa kiertelee rakennusta ja pohtii, millaisessa koulussa oikein on. "Ei täällä lukematta pärjää. Kaveritkin nauravat, jos on liian tyhmä."

Vanhoja norsseja, mm. Teuvo Auraa, Jaakko Valtasta, Paavo Berglundia ja Kari Suomalaista on käyty haastattelemassa heidän työpaikoillaan.

Takaisin Ratakadulla Jaakko Jahnukainen haastattelee rehtori Ojajärveä, tutustuu Veikko-lehden toimitukseen ja tapaa Kipinä-raittiusseuran väkeä. Omalta pojaltaan Jahnukainen kysyy konventin toiminnasta. Miten mahtaa voida viisauden sarvi -perinne?

Illalla voimistelusalissa on hipat. New Joys -yhtye saa poikakoululaisten jalat vipattamaan. Onneksi paikalle on kutsuttu myös daameja.

Normaalikoulu määrittää normin

Helsingin normaalilyseo laskee perustamisvuodekseen 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Suomenkielinen osasto lakkautettiin kuitenkin jo 1871. Perustettiin yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, ja oppilaat siirtyivät sinne.

Alkeisopiston ensimmäinen koulurakennus nousi Ratakadulle 1878. Valtio osti Alkeisopiston 1887 ja koulu muuttui normaalilyseoksi (samassa yhteydessä Hämeenlinnan normaalilyseo muuttui tavalliseksi lyseoksi). 1905 koulu muutti uuteen rakennukseen Ratakadulla.

Koulu toimi poikakouluna vuoteen 1971 asti. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulu muutettiin osaksi Helsingin kasvatustieteellistä osastoa.

Nimitys normaalikoulu juontuu ranskasta ja viittaa normin antamiseen. Normaalikoulut ovat yliopiston alaisia harjoittelukouluja, joissa opettajiksi opiskelevat suorittavat pääosan harjoittelustaan. Suomessa on kaikkiaan 11 normaalikoulua.

Lue lisää:

Helsinkiläisen tyttökoulun oppilaita (1957).

Helsinkiläisten tyttökoulujen arkea 1957

Mikko Niskasen ohjaama lyhytelokuva Helsingin suomalaisista tyttökouluista vuodelta 1957 näyttää, miten monipuolisia taitoja nuoret neidit opinahjoissaan oppivatkaan.

Lue lisää:

Pekka ja hänen koulunsa

Aho & Soldanin vuonna 1961 valmistama lyhytelokuva tutustutti kansainvälisen yleisön kymmenvuotiaaseen koulupoikaan Pekkaan. Claire Ahon kuvaama ihastuttava värifilmi vie katsojan läpi kevättalvisen Helsingin Kruununhaasta Meilahteen.

Lue lisää:

Koulunpenkiltä isänmaan palvelijaksi

Helsingin Ressussa oppilaisiin iskostuu vahva toveruuden ja yhteenkuuluvuuden henki, vakuutetaan vuonna 1951 tehdyssä reportaasissa.

Lue lisää:

Ylioppilaita

Joko joutui armas aika?

Ohjelmissa seurataan oppikoululaisten ja ylioppilaiden kevätjuhlia vuonna 1974 sekä abiturienttien ja ylioppilaiden aatoksia vuonna 1988. Haastatteluissa pienimmät kertovat koulun olevan tylsää, lukiolaisilla on tulevaisuus vielä auki.

Lue lisää:

Björn Soldan luistelee filmikameran kanssa Johanneksenkentällä (1933).

Talven riemuja Helsingin Johanneksenkentällä 1933

Melkoinen kuhina kävi Johanneksenkentällä marraskuussa 1933, kun elohopea laski pakkasen puolelle ja kenttä saatiin jäädytettyä.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto