Hyppää pääsisältöön

Perinteet kunniassa Norssissa

Millaista on koulunkäynti "vanhassa koulussa, joka ei vanhene vanhetessaan"? Yksi maamme vanhimmista kouluista, ikinuori Helsingin normaalilyseo on uhmannut aikaa ja pitänyt klassillisen opinahjon perinteistä kiinni jo vuodesta 1867.

Tietolaatikko

Helsingin normaalilyseo laskee perustamisvuodekseen 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Suomenkielinen osasto lakkautettiin kuitenkin jo 1871. Perustettiin yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, ja oppilaat siirtyivät sinne.

Alkeisopiston ensimmäinen koulurakennus nousi Ratakadulle 1878. Valtio osti Alkeisopiston 1887 ja koulu muuttui normaalilyseoksi (samassa yhteydessä Hämeenlinnan normaalilyseo muuttui tavalliseksi lyseoksi). 1905 koulu muutti uuteen rakennukseen Ratakadulla.

Koulu toimi poikakouluna vuoteen 1971 asti. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulu muutettiin osaksi Helsingin kasvatustieteellistä osastoa.

Nimitys normaalikoulu juontuu ranskasta ja viittaa normin antamiseen. Normaalikoulut ovat yliopiston alaisia harjoittelukouluja, joissa opettajiksi opiskelevat suorittavat pääosan harjoittelustaan. Suomessa on kaikkiaan 11 normaalikoulua.

Harvinaislaatuisen äänitallenteen ansiosta pääsemme seuraamaan koulunkäyntiä Ratakadulla jo vuonna 1937. Koulu oli tuolloin 70-vuotias.

Matti Viherjuuri, koulun entinen oppilas, kuuntelee ensin aamunavauksen, käy tervehtimässä rehtori Heporautaa ja kiertelee sitten mikrofonin kanssa luokasta toiseen.

Ensimmäisessä luokassa lauletaan Sibeliuksen Partiolaisten marssia säveltäjä Maasalon johdolla. Toisessa luokassa luetaan "urosten kieltä" latinaa maisteri Parikan ohjauksessa. Kolmannessa luokassa professori Kivirikko perehdyttää oppilaansa lintulajien pariin uusinta teknologiaa hyödyntäen. Neljännessä luokassa on meneillään tohtori Malmion trigonometrian tunti: tehtävänä on laskea Helsingin etäisyys maapallon akselista.

"Tohtori, tämä on minulle täyttä hepreaa", parahtaa Viherjuuri. "Se on muistin eikä tiedon vika", Malmio kuittaa.

Vuonna 1967 koulu oli satavuotias. Juhlan kunniaksi Erik Blomberg ja Jaakko Jahnukainen tekivät koulusta tv-dokumentin.

Sen käsikirjoitetussa osiossa koulua tarkastelee "nahka", oppikoulun ensimmäisen luokan oppilas. Häntä esittävä toisluokkalainen Jorma Saarimaa kiertelee rakennusta ja pohtii, millaisessa koulussa oikein on. "Ei täällä lukematta pärjää. Kaveritkin nauravat, jos on liian tyhmä."

Vanhoja norsseja, mm. Teuvo Auraa, Jaakko Valtasta, Paavo Berglundia ja Kari Suomalaista on käyty haastattelemassa heidän työpaikoillaan.

Takaisin Ratakadulla Jaakko Jahnukainen haastattelee rehtori Ojajärveä, tutustuu Veikko-lehden toimitukseen ja tapaa Kipinä-raittiusseuran väkeä. Omalta pojaltaan Jahnukainen kysyy konventin toiminnasta. Miten mahtaa voida viisauden sarvi -perinne?

Illalla voimistelusalissa on hipat. New Joys -yhtye saa poikakoululaisten jalat vipattamaan. Onneksi paikalle on kutsuttu myös daameja.

Teksti: Petra Himberg

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.