Matalapaineeksi luokitellaan alue, jossa ilmanpaine on ympäristöä matalampi. Korkeapaineet ovat taas alueita, joissa ilmanpaine on ympäristöään korkeampi. Suihkuvirtaukset määrittävät matalapaineiden reitin ja jakavat eri lämpöiset ilmamassat.
Matalapaine
Matalapaineeksi luokitellaan alue, jossa ilmanpaine on ympäristöä matalampi. Normaali ilmanpaine on 1013 hPa ja tätä alemmat ilmanpaineet ovat matalapainetta. Niiden tehtävänä on kuljettaa lämpöä eteläisiltä leveysasteilta pohjoiseen ja siirtää kylmää ilmaa pohjoisilta leveysasteilta etelään.
Matalapaine syntyy tyypillisesti merialueella, jossa lämmin ja kylmä ilma kohtaavat. Matalapaine tarvitsee syntyäkseen kosteutta ja ympäristöä lämpimämpää ilmaa (energiaa), jota se saa lämpimiltä merialueilta. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomi kuuluu matalapaineiden kulkureitille, koska ne syntyvät lämpimällä Atlantilla ja liikkuvat keskimäärin aina länteen.
Matalapaineisiin liittyy sateinen, tuulinen ja pilvinen sää. Toisinaan matalapaineet voimistuvat myrskyiksi, joita ovat mm. hirmumyrskyt, taifuunit ja hurrikaanit. Matalapaineita esiintyy eniten talviaikaan, silloin lämpötilaerot ovat suurimmillaan meren ja ilman välillä. Kesäiset matalapaineet pitävät usein säätyypin viileänä ja sateisena.
Korkeapaine
Korkeapaineet ovat alueita, joissa ilmanpaine on ympäristöään korkeampi, yli 1013 hPa. Euroopan mittakaavassa tyypillisesti Etelä-Euroopan ja Azoreiden päällä on pysyvä korkeapaine keväästä syksyyn. Korkeapaineen vallitessa kesäisin on usein heikkotuulista, aurinkoista ja lämmintä, usein jopa helteistä.
Talviset korkeapaineet ovat kylmiä, usein kovimmat pakkaset mitataan idästä saapuvien korkeapaineiden myötä. Talvisin aurinko ei lämmitä ja kaikki lämpö pääsee selkeässä säässä karkaamaan avaruuteen. Syksyisin ja talvisin korkeapaine ei takaa aurinkoista säätä vaan silloin muodostuu helposti sumuja ja pilvisyyttä.
Suihkuvirtaukset
Suihkuvirtaus-termiä käytetään yleensä ylätroposfäärissä eli alailmakehässä noin 5-10 kilometrin korkeudella olevasta ympäristöään selvästi voimakkaammasta tuulen alueesta (vähintään 30 m/s).
Myös lähellä maanpintaa kulkee heikkoja suihkuvirtauksia. Ne ovat lähes jokapäiväinen ilmiö Suomessa.
Suihkuvirtaukset ovat pitkiä ja kapeita sekä pohjois-eteläsuunnassa mutkittelevia. Mutkat riippuvat matala- ja korkeapaineiden sijainneista. Tähän ovat syynä auringonsäteilyn epätasainen jakautuminen ja siitä johtuvat lämpötilaerot napojen ja päiväntasaajan välillä.
Erot pyrkivät tasapainottumaan virtausten muodossa. Virtaukset ovat voimakkaampia silloin, kun lämpötilaerot ovat suurimmillaan, kuten talvella.
Suihkuvirtaus määrittelee sään
Suihkuvirtaukset liittyvät matalapaineiden syntyyn ja kehitykseen kohti myrskyisiä matalapaineita. Suihkuvirtaukset määrittävät matalapaineiden reitin ja jakavat eri lämpöiset ilmamassat.
Siten ne vaikuttavat esimerkiksi koko Euroopan suursäätilaan useiden viikkojen ajaksi.
Lentoliikenne on kiinnostunut suihkuvirtausten eli "jettien" sijainneista, sillä niiden avulla lentokoneet voivat kulkea polttoainetta säästäen tai tarvittaessa vaaralliset turbulenssit väistäen.
