Hyppää pääsisältöön

Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset

Grafiikka matala-ja korkeapaineesta
Matala- ja korkeapaine. Kuva: Tero Juuti Grafiikka matala-ja korkeapaineesta Kuva: Tero Juuti sää,Matalapaine,sumu (sääilmiöt),Korkeapaine

Matalapaineeksi luokitellaan alue, jossa ilmanpaine on ympäristöä matalampi. Korkeapaineet ovat taas alueita, joissa ilmanpaine on ympäristöään korkeampi. Suihkuvirtaukset määrittävät matalapaineiden reitin ja jakavat eri lämpöiset ilmamassat.

Matalapaine

Matalapaineeksi luokitellaan alue, jossa ilmanpaine on ympäristöä  matalampi. Normaali ilmanpaine on 1013 hPa ja tätä alemmat ilmanpaineet ovat matalapainetta. Niiden tehtävänä on kuljettaa lämpöä  eteläisiltä leveysasteilta pohjoiseen ja siirtää kylmää ilmaa pohjoisilta leveysasteilta etelään.

Matalapaine syntyy tyypillisesti merialueella, jossa lämmin ja kylmä ilma kohtaavat. Matalapaine tarvitsee syntyäkseen kosteutta ja  ympäristöä lämpimämpää ilmaa (energiaa), jota se saa lämpimiltä merialueilta. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomi kuuluu matalapaineiden kulkureitille, koska ne syntyvät lämpimällä Atlantilla ja liikkuvat keskimäärin aina länteen.

Matalapaineisiin liittyy sateinen, tuulinen ja pilvinen sää. Toisinaan matalapaineet voimistuvat myrskyiksi, joita ovat mm. hirmumyrskyt, taifuunit ja hurrikaanit. Matalapaineita esiintyy eniten talviaikaan, silloin lämpötilaerot ovat suurimmillaan meren ja ilman välillä. Kesäiset matalapaineet pitävät usein säätyypin viileänä ja sateisena.

Korkeapaine

Korkeapaineet ovat alueita, joissa ilmanpaine on ympäristöään korkeampi, yli 1013 hPa. Euroopan mittakaavassa tyypillisesti Etelä-Euroopan ja Azoreiden päällä on pysyvä korkeapaine keväästä syksyyn. Korkeapaineen vallitessa kesäisin on usein heikkotuulista, aurinkoista ja lämmintä, usein jopa helteistä.

Talviset korkeapaineet ovat kylmiä, usein kovimmat pakkaset mitataan idästä saapuvien korkeapaineiden myötä. Talvisin aurinko ei lämmitä ja kaikki lämpö pääsee selkeässä säässä karkaamaan avaruuteen. Syksyisin ja talvisin korkeapaine ei takaa aurinkoista säätä vaan silloin  muodostuu helposti sumuja ja pilvisyyttä.

Suihkuvirtaukset

Suihkuvirtaus-termiä käytetään yleensä ylätroposfäärissä eli alailmakehässä noin 5-10 kilometrin korkeudella olevasta ympäristöään selvästi voimakkaammasta tuulen alueesta  (vähintään 30 m/s).

Myös lähellä maanpintaa kulkee heikkoja suihkuvirtauksia. Ne ovat lähes jokapäiväinen ilmiö Suomessa.

Suihkuvirtaukset ovat pitkiä ja kapeita sekä pohjois-eteläsuunnassa mutkittelevia. Mutkat riippuvat matala- ja korkeapaineiden sijainneista. Tähän ovat syynä auringonsäteilyn epätasainen jakautuminen ja siitä johtuvat lämpötilaerot napojen ja päiväntasaajan välillä.

Erot pyrkivät tasapainottumaan virtausten muodossa. Virtaukset ovat voimakkaampia silloin, kun lämpötilaerot ovat suurimmillaan, kuten talvella.

Suihkuvirtaus määrittelee sään

Suihkuvirtaukset liittyvät matalapaineiden syntyyn ja kehitykseen kohti myrskyisiä matalapaineita. Suihkuvirtaukset määrittävät matalapaineiden reitin ja jakavat eri lämpöiset ilmamassat.

Siten ne vaikuttavat esimerkiksi koko Euroopan suursäätilaan useiden viikkojen ajaksi.

Lentoliikenne on kiinnostunut suihkuvirtausten eli "jettien" sijainneista, sillä niiden avulla lentokoneet voivat kulkea polttoainetta säästäen tai tarvittaessa vaaralliset turbulenssit väistäen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.