Lämpimän ilman noustessa ja jäähtyessä syntyy matalapaine ja tälle ilmiölle ominainen pilvisyys. Kun lämpötila laskiessaan kohtaa kastepistelämpötilan, pilven vesihöyrypisarat alkavat tiivistyä.
Tiivistyminen tapahtuu tiivistymisytimen ympärillä, joka on yleensä jokin ilman pölyhiukkasista. Tiivistyneen vesimassan tultua tarpeeksi painavaksi se tippuu maahan vesipisarana.
Sadetyypit
Konvektiivinen sade
Konvektioksi kutsutaan tapahtumaa, jossa lämmennyt ilma alkaa kohota ylöspäin. Auringonpaiste aiheuttaa ilman lämpenemstä ja siten konvektiota.
Kohoamista tapahtuu erityisesti päiväntasaajalla, jossa Auringon säteily on voimakkaampaa. Tällöin voimakas konvektio aiheuttaa rajuja sateita ja joskus myös ukkosia.
Orografinen sade
Oragrafisessa sateessa ilma on joutunut pakotettuun nousuliikkeeseen esimerkiksi kohdatessaan vuoren. Sadetyyppiä esiintyy vuoristoisilla alueilla.
Kuiva katvealue muodostuu vuoren vastakkaiselle puolelle, sillä kaikki kosteus ehtii sataa jo alas vuoren toiselle puolelle.
Orografiseen sateeseen liittyy joskus myös Föhn-ilmiö.
Rintamasade
Rintamasadetta syntyy lämpimän ja kylmän ilmamassan kohdatessa. Kylmä ilma painuu alas ja pakottaa lämpimän ilman kohoamisliikkeeseen.
Lämmin ilmamassa tiivistyy noustessaan pilveksi ja sataa lopulta alas.
Sateen olomuodot
- Tihkusade
- Jäätävä tihku
- Vesisade
- Jäätävä vesisade
- Vesikuuro
- Räntäsade
- Räntäkuuro
- Lumisade
- Jääneulassade
- Lumijyvässade
- Yksittäiset tähdenmuotoiset lumikiteet
- Jääjyvässade
- Lumikuuro
- Lumiraekuuro
- Pikkuraekuuro
- Jääraekuuro
Raekuurot
Kyllin voimakkaat nousuliikkeet saattavat aiheuttaa vesihöyryn härmistymisen, eli muuttumisen suoraan veden kiinteään olomuotoon. Sen me tunnemme jäänä ja jääsadetta kutsutaan raekuuroiksi. Raekuuroja esiintyy kesällä. Ne satavat kuuro- tai ukkospilvistä.
