Hyppää pääsisältöön

Steampunk on suomeksi höyrypunkkia

Steampunk. Kuva: stock.xchng, Ian Beeby.

Steampunk on populaarikulttuurin tyylisuunta, joka yhdistelee höyrykoneiden ja kellokoneistojen aikakautta tieteiskirjallisuuden teknologisiin visioihin. Alkujaan steampunk oli retrofuturistista kirjallisuutta; fiktiota 1800-luvun näkökulmalla höystettynä.

Steampunk kehittyi 1970- ja 80-lukujen aikana kyberpunkista, vaikka muutamia avainteoksia on kirjoitettu jo aiemmin. Nimi steampunk kehitettiin 1980-luvulla, mutta vasta 2000-luvun alussa siitä tuli kokonaan oma alakulttuurinsa. Vaikka ilmiö ei ole Suomessa vielä kovin tuttu, maailmalla steampunk on tunnettu tyylisuunta ja alakulttuurina vahva.

Steampunk-aikakauden katsotaan alkavan 1840-luvulla, jolloin Britanian teollinen vallankumous jyrähti käyntiin.Vaikka tavat ja estetiikka ovat usein 1800-luvun lopun ja ensimmäisen maailmansodan väliseltä ajalta, useimmat steampunkkarit ovat asenteiltaan kuitenkin liberaalimmasta ja modernimmasta päästä nyky-yhteiskuntaa.  

Steampunk voi näkyä tyylinä elokuvissa, roolipeleissä, taiteessa, pukeutumisessa, konsolipeleissä tai vaikka korusuunnittelussa.
Steampunk voi näkyä tyylinä elokuvissa, roolipeleissä, taiteessa, pukeutumisessa, konsolipeleissä tai vaikka korusuunnittelussa. Steampunk on harrastajiensa vaikutuksesta löytänyt tiensä myös populaarimusiikkiin.

- Ihmisille jotka käyttävät paljon englanninkielistä mediaa, ilmiö on tuttu. Se on trendiytynyt maailmalla vahvasti viimeisen viiden vuoden aikana, kertoo steampunk-kirjailija Magdalena Hai.

Magdalena Hai on kirjoittanut kaksi steampunk-aiheista nuorisokirjaa; Kerjäläisprinsessa ja Kellopelikuningas. Hänen bloginsa Kryptozoologisia tutkimuksia on yksi suomalaisista steampunk-aiheisista blogeista. Blogissa kirjoittajan fiktiivinen minä Magdalena Hai seikkailee peikkojen ja menninkäisten maailmassa.

- Magdalena Hai on tutkimusmatkailija, fantasiamaailman tutkija. Magdalenan hahmo kommunikoi kirjailijuuteni kanssa; fantasiakirjailija on fantasiamaailman tutkimusmatkailija, kertoo kirjailija-bloggaaja, joka haluaa esiintyä myös tässä artikkelissa taitelijanimellään.Steampunk: Magdalena Hai. Kuva: Magdalena Hai.

Höyrypunk on Suomessa vielä harvinaista

- Olen ollut aina kiinnostunut niin science fictionista kuin historiallisesta kirjallisuudesta. Myös viktoriaanisen ajan pukuhistoria, tekniikka sekä höyryteknologia kiinnostivat minua. Sitten tapasin erään steampunkista kiinnostuneen henkilön, ja hän antoi kiinnostuksen kohteilleni yhteisen nimen – steampunk, kertoo Magdalena. 

Suomessa on aihepiiristä kiinnostuneita ihmisiä, mutta järjestäytynyttä skeneä ei steampunkkaajilla täällä vielä ole. Tyylisuunnasta kiinnostuneille Facebookista löytyy ryhmä Finland Steampunk. Myös Animeconista voi löytää cosplay-tyyppisiä steampunk-tapahtumia.

- Suomessakin harrastajamäärien kasvaessa järjestetään erilaisia steampunk-miittejä. Ne ovat usein pienten piirien tapaamisia, mutta sinne vaan mukaan; kaikki uudet steampunkkaajat otetaan ilolla vastaan!

Englanninkielinen Steampunk Bible on tyylisuunnan perusteos. Myös Osuuskumman Steampunk - Koneita ja korsetteja sekä Magdalenan kirjoittamat teokset voivat auttaa genrestä kiinnostuvia steampunkkaamisen alkuun.

Silinterihattuja, pitsiä ja taskukelloja
Tyypillisesti steampunkkaajien tapaamisessa pukeudutaan viktoriaanisen ajan mukaisesti. Vaatetuksen väri on usein ruskea tai tumma harmaa. Materiaaleiksi valitaan luonnonkuituja ja nahkaa.

Varusteet, kuten lentäjänlasit, kävelykepit, pitsihansikkaat, taskukellot ja silinterihatut ovat olennainen osa pukeutumista.
Steampunk-kulttuurissa on tapana muokata itse arkiesineistä steampunk-tyylisiä. Varusteet, kuten lentäjänlasit, kävelykepit, pitsihansikkaat, taskukellot ja silinterihatut ovat olennainen osa pukeutumista. Koruissa ja asusteissa yhdistellään metallia, puuta, nahkaa ja lasia. Yleisin metalli on messinki. 

- Pukeutumisessa on cosplayn meininki. Toiset steampunkkaajat kehittävät jokaiselle asulle oman hahmon ja tarinan hahmon taakse. 

Joskus Magdalena ystävineen pitää piknikin ja pelaa krokettia puistossa. Teetä juodaan posliinikupeista ja pukeudutaan huolellisesti tyyliin sopiviin vaatteisiin.  

Steampunkkaajat suosivat tapaamispaikkoina 1800-luvun tai 1900-luvun alun mukaisia arkkitehtonisia ympäristöjä; tutkimusmatkoja kasvitieteelliseen puutarhaan, löytöretkiä teknisiin museoihin tai piknikkejä vanhan ruukin tai tiilitehtaan pihalle. 

- Steampunk perustuu huumorin. Onhan se hauskaa, että pukeudutaan tiettyyn tyyliin ja mennään teelle puistoon; sitä ei tehdä otsa rypyssä, vaan hassutellen, Magdalena hymyilee.

Suomalaisia steampunk-blogeja:

Steampunk. Kuva: Magdalena Hai.

 

Lähteet:

http://carnegear.blogspot.fi
http://www.magdalenahai.com
http://osuuskumma.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Steampunk

Linkit:

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri