Hyppää pääsisältöön

Steampunk on suomeksi höyrypunkkia

Steampunk. Kuva: stock.xchng, Ian Beeby.

Steampunk on populaarikulttuurin tyylisuunta, joka yhdistelee höyrykoneiden ja kellokoneistojen aikakautta tieteiskirjallisuuden teknologisiin visioihin. Alkujaan steampunk oli retrofuturistista kirjallisuutta; fiktiota 1800-luvun näkökulmalla höystettynä.

Steampunk kehittyi 1970- ja 80-lukujen aikana kyberpunkista, vaikka muutamia avainteoksia on kirjoitettu jo aiemmin. Nimi steampunk kehitettiin 1980-luvulla, mutta vasta 2000-luvun alussa siitä tuli kokonaan oma alakulttuurinsa. Vaikka ilmiö ei ole Suomessa vielä kovin tuttu, maailmalla steampunk on tunnettu tyylisuunta ja alakulttuurina vahva.

Steampunk-aikakauden katsotaan alkavan 1840-luvulla, jolloin Britanian teollinen vallankumous jyrähti käyntiin.Vaikka tavat ja estetiikka ovat usein 1800-luvun lopun ja ensimmäisen maailmansodan väliseltä ajalta, useimmat steampunkkarit ovat asenteiltaan kuitenkin liberaalimmasta ja modernimmasta päästä nyky-yhteiskuntaa.  

Steampunk voi näkyä tyylinä elokuvissa, roolipeleissä, taiteessa, pukeutumisessa, konsolipeleissä tai vaikka korusuunnittelussa.
Steampunk voi näkyä tyylinä elokuvissa, roolipeleissä, taiteessa, pukeutumisessa, konsolipeleissä tai vaikka korusuunnittelussa. Steampunk on harrastajiensa vaikutuksesta löytänyt tiensä myös populaarimusiikkiin.

- Ihmisille jotka käyttävät paljon englanninkielistä mediaa, ilmiö on tuttu. Se on trendiytynyt maailmalla vahvasti viimeisen viiden vuoden aikana, kertoo steampunk-kirjailija Magdalena Hai.

Magdalena Hai on kirjoittanut kaksi steampunk-aiheista nuorisokirjaa; Kerjäläisprinsessa ja Kellopelikuningas. Hänen bloginsa Kryptozoologisia tutkimuksia on yksi suomalaisista steampunk-aiheisista blogeista. Blogissa kirjoittajan fiktiivinen minä Magdalena Hai seikkailee peikkojen ja menninkäisten maailmassa.

- Magdalena Hai on tutkimusmatkailija, fantasiamaailman tutkija. Magdalenan hahmo kommunikoi kirjailijuuteni kanssa; fantasiakirjailija on fantasiamaailman tutkimusmatkailija, kertoo kirjailija-bloggaaja, joka haluaa esiintyä myös tässä artikkelissa taitelijanimellään.Steampunk: Magdalena Hai. Kuva: Magdalena Hai.

Höyrypunk on Suomessa vielä harvinaista

- Olen ollut aina kiinnostunut niin science fictionista kuin historiallisesta kirjallisuudesta. Myös viktoriaanisen ajan pukuhistoria, tekniikka sekä höyryteknologia kiinnostivat minua. Sitten tapasin erään steampunkista kiinnostuneen henkilön, ja hän antoi kiinnostuksen kohteilleni yhteisen nimen – steampunk, kertoo Magdalena. 

Suomessa on aihepiiristä kiinnostuneita ihmisiä, mutta järjestäytynyttä skeneä ei steampunkkaajilla täällä vielä ole. Tyylisuunnasta kiinnostuneille Facebookista löytyy ryhmä Finland Steampunk. Myös Animeconista voi löytää cosplay-tyyppisiä steampunk-tapahtumia.

- Suomessakin harrastajamäärien kasvaessa järjestetään erilaisia steampunk-miittejä. Ne ovat usein pienten piirien tapaamisia, mutta sinne vaan mukaan; kaikki uudet steampunkkaajat otetaan ilolla vastaan!

Englanninkielinen Steampunk Bible on tyylisuunnan perusteos. Myös Osuuskumman Steampunk - Koneita ja korsetteja sekä Magdalenan kirjoittamat teokset voivat auttaa genrestä kiinnostuvia steampunkkaamisen alkuun.

Silinterihattuja, pitsiä ja taskukelloja
Tyypillisesti steampunkkaajien tapaamisessa pukeudutaan viktoriaanisen ajan mukaisesti. Vaatetuksen väri on usein ruskea tai tumma harmaa. Materiaaleiksi valitaan luonnonkuituja ja nahkaa.

Varusteet, kuten lentäjänlasit, kävelykepit, pitsihansikkaat, taskukellot ja silinterihatut ovat olennainen osa pukeutumista.
Steampunk-kulttuurissa on tapana muokata itse arkiesineistä steampunk-tyylisiä. Varusteet, kuten lentäjänlasit, kävelykepit, pitsihansikkaat, taskukellot ja silinterihatut ovat olennainen osa pukeutumista. Koruissa ja asusteissa yhdistellään metallia, puuta, nahkaa ja lasia. Yleisin metalli on messinki. 

- Pukeutumisessa on cosplayn meininki. Toiset steampunkkaajat kehittävät jokaiselle asulle oman hahmon ja tarinan hahmon taakse. 

Joskus Magdalena ystävineen pitää piknikin ja pelaa krokettia puistossa. Teetä juodaan posliinikupeista ja pukeudutaan huolellisesti tyyliin sopiviin vaatteisiin.  

Steampunkkaajat suosivat tapaamispaikkoina 1800-luvun tai 1900-luvun alun mukaisia arkkitehtonisia ympäristöjä; tutkimusmatkoja kasvitieteelliseen puutarhaan, löytöretkiä teknisiin museoihin tai piknikkejä vanhan ruukin tai tiilitehtaan pihalle. 

- Steampunk perustuu huumorin. Onhan se hauskaa, että pukeudutaan tiettyyn tyyliin ja mennään teelle puistoon; sitä ei tehdä otsa rypyssä, vaan hassutellen, Magdalena hymyilee.

Suomalaisia steampunk-blogeja:

Steampunk. Kuva: Magdalena Hai.

 

Lähteet:

http://carnegear.blogspot.fi
http://www.magdalenahai.com
http://osuuskumma.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Steampunk

Linkit:

Kommentit
  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.

  • Avaruusromua: Musiikissa on maailmankaikkeuden harmonia

    Avaruusromua itäisillä mailla Itämaisen heinäkuun hengessä

    Ääni johdattaa meidät maailmankaikkeuden perimmäisen olemuksen äärelle. Todellisuuden syvimmän olemuksen voi saavuttaa musiikin kautta. Intialainen taidemusiikki on eräs vanhimmista edelleen kehittyvistä musiikkiperinteistä maailmassa. Vanhojen kertomusten mukaan japanilaiset ovat johtaneet musiikkinsa suoraan jumalten lauluista ja tansseista. Lintu ei laula siksi, että sillä olisi vastaus johonkin. Se laulaa siksi, että sillä on laulu. Näin sanoo kiinalainen sanalasku. Avaruusromussa ollaan Itämaisen heinäkuun merkeissä itäisillä mailla ja elektronisen musiikin maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.