Hyppää pääsisältöön

Erkki Pohjola loi maailmankuulun Tapiolan lapsikuoron

Ottamatta koskaan kuoronjohtajan opintoja Erkki Pohjola (1931–2009) perusti Tapiolan kuoron maahan, jonka lasten kykyä laulaa ulkomaiset musiikkiasiantuntijat olivat aikoinaan vähätelleet. Tuloksena oli maailmanympärimatkoja tekevä lapsikuoro, joka tunnetaan maailmalla omintakeisesta soinnistaan.

Tietolaatikko

Dokumentista on poistettu musiikki yhdestä kohtaa ja lyhennetty Einojuhani Rautavaaran haastattelua hieman tekijänoikeussyistä johtuen.

Dokumentti Erkki Pohjola – Tapiolan kuoron isä (1984) kertoo tuolloin 20-vuotiaan kuoron perustajasta. Kameralle puhuvat Pohjolan oppilaat ja kollegat kuten Einojuhani Rautavaara sekä tietysti herra itse. Aiheet vaihtelevat kuorosta aina Pohjolan perheeseen ja henkilökohtaiseen musiikkitaustaan.

Pohjola perusti Tapiolan kuoron vuonna 1963, mutta kuoron kannalta käänteentekevä muutos tapahtui sen jälkeen, kun Pohjola vuonna 1964 tapasi unkarilaisen säveltäjän Zoltan Kodályn Budapestissa. Samalla hän innostui unkarilaisten ja bulgarialaisten lapsikuorojen kauniista soinneista ja päätti, että samaan tuli pyrkiä Suomessakin. Pohjola päätti alkaa hyödyntää opetuksessa lasten omaa luovuutta ja musikaalisuutta.

Pohjola kasvoi muusikkoperheessä, mutta kertoo yllättäen olleensa perheen musta lammas musiikin harrastamisen suhteen: Musiikin sijaan nuori poika harrasti urheilua. Musiikin pariin hän löysi lukioikäisenä pianon- ja viulunsoiton kautta. Myöhemmin hän pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kyseisiä instrumentteja. Sen sijaan yksinlaulua tai kuoronjohtamista Pohjola ei ole koskaan opiskellut – hän ei ole edes laulanut kuorossa.

Pohjola puhuu dokumentissa myös monista eri kilpailuista, joihin Tapiolan kuoro on taipaleensa aikana ottanut osaa. Voitot kilpailuissa toimivat aikoinaan ponnahduslautana kansainväliselle kiinnostukselle. Sittemmin Tapiolan kuoro on 50 vuoden olemassaolonsa aikana kiertänyt konsertoimassa 50 eri maassa ja tehnyt jopa kaksi maailmanympärimatkaa. Kuoron omintakeista sointia ulkomaalaiset kriitikot kutsuvat Tapiola Soundiksi.

Dokumentissa nähdään otteita kuoron ulkomaanmatkoista sekä hauska kohtaaminen amerikkalaisen elokuvanäyttelijä Danny Kayen kanssa.

”Se on todella ainoa kerta, kun olen julkisesti laulanut, että täytyy olla Danny Kayen veroinen henkilö, jonka kanssa seuraavan kerran julkisesti laulan”, Pohjola muistelee ainutlaatuista kohtaamista.

Kiinnostavaa on myös, että Pohjolan mukaan ennen Tapiolan kuoron perustamista ulkomaalaiset musiikin asiantuntijat epäilivät jopa, etteivät suomalaiset lapset voisi koskaan laulaa yhtä hyvin kuin esimerkiksi unkarilaiset lapset. Heidän mielestään suomalaislapsilta puuttui vuosisatainen kulttuuri ja temperamenttikin oli kuulemma liian pohjoismaista.

Teksti: Sonja Fogelholm

Lähteet: Erkki Pohjola – Tapiolan kuoron isä -dokumentti ja Tapiolan kuoron nettisivut

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto