Hyppää pääsisältöön

Erkki Pohjola loi maailmankuulun Tapiolan lapsikuoron

Ottamatta koskaan kuoronjohtajan opintoja Erkki Pohjola (1931–2009) perusti Tapiolan kuoron maahan, jonka lasten kykyä laulaa ulkomaiset musiikkiasiantuntijat olivat aikoinaan vähätelleet. Tuloksena oli maailmanympärimatkoja tekevä lapsikuoro, joka tunnetaan maailmalla omintakeisesta soinnistaan.

Tietolaatikko

Dokumentista on poistettu musiikki yhdestä kohtaa ja lyhennetty Einojuhani Rautavaaran haastattelua hieman tekijänoikeussyistä johtuen.

Dokumentti Erkki Pohjola – Tapiolan kuoron isä (1984) kertoo tuolloin 20-vuotiaan kuoron perustajasta. Kameralle puhuvat Pohjolan oppilaat ja kollegat kuten Einojuhani Rautavaara sekä tietysti herra itse. Aiheet vaihtelevat kuorosta aina Pohjolan perheeseen ja henkilökohtaiseen musiikkitaustaan.

Pohjola perusti Tapiolan kuoron vuonna 1963, mutta kuoron kannalta käänteentekevä muutos tapahtui sen jälkeen, kun Pohjola vuonna 1964 tapasi unkarilaisen säveltäjän Zoltan Kodályn Budapestissa. Samalla hän innostui unkarilaisten ja bulgarialaisten lapsikuorojen kauniista soinneista ja päätti, että samaan tuli pyrkiä Suomessakin. Pohjola päätti alkaa hyödyntää opetuksessa lasten omaa luovuutta ja musikaalisuutta.

Pohjola kasvoi muusikkoperheessä, mutta kertoo yllättäen olleensa perheen musta lammas musiikin harrastamisen suhteen: Musiikin sijaan nuori poika harrasti urheilua. Musiikin pariin hän löysi lukioikäisenä pianon- ja viulunsoiton kautta. Myöhemmin hän pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kyseisiä instrumentteja. Sen sijaan yksinlaulua tai kuoronjohtamista Pohjola ei ole koskaan opiskellut – hän ei ole edes laulanut kuorossa.

Pohjola puhuu dokumentissa myös monista eri kilpailuista, joihin Tapiolan kuoro on taipaleensa aikana ottanut osaa. Voitot kilpailuissa toimivat aikoinaan ponnahduslautana kansainväliselle kiinnostukselle. Sittemmin Tapiolan kuoro on 50 vuoden olemassaolonsa aikana kiertänyt konsertoimassa 50 eri maassa ja tehnyt jopa kaksi maailmanympärimatkaa. Kuoron omintakeista sointia ulkomaalaiset kriitikot kutsuvat Tapiola Soundiksi.

Dokumentissa nähdään otteita kuoron ulkomaanmatkoista sekä hauska kohtaaminen amerikkalaisen elokuvanäyttelijä Danny Kayen kanssa.

”Se on todella ainoa kerta, kun olen julkisesti laulanut, että täytyy olla Danny Kayen veroinen henkilö, jonka kanssa seuraavan kerran julkisesti laulan”, Pohjola muistelee ainutlaatuista kohtaamista.

Kiinnostavaa on myös, että Pohjolan mukaan ennen Tapiolan kuoron perustamista ulkomaalaiset musiikin asiantuntijat epäilivät jopa, etteivät suomalaiset lapset voisi koskaan laulaa yhtä hyvin kuin esimerkiksi unkarilaiset lapset. Heidän mielestään suomalaislapsilta puuttui vuosisatainen kulttuuri ja temperamenttikin oli kuulemma liian pohjoismaista.

Teksti: Sonja Fogelholm

Lähteet: Erkki Pohjola – Tapiolan kuoron isä -dokumentti ja Tapiolan kuoron nettisivut

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto