Hyppää pääsisältöön

Sairaan kauniit koiramme

Koiria on jalostettu eri toimintatarkoituksiin jo pitkään, mutta yhä enemmän jalostuksessa painavat ulkonäkökysymykset. Osa roduista kärsii kovasti ihmisten ulkonäköviehtymysten takia.

MOT perehtyi vuonna 2007 koirien jalostustoimintaan, jossa kiinnitetään huomiota koiran ulkonäköön sen terveyden ja toiminnallisuuden kustannuksella. Koiria pidetään veistoksiin ja maalauksiin verrattavina asioina, sanoo eläinlääkäri Marjatta Snellman ohjelmassa. Näitä taideteoksia esitellään tietenkin koiranäyttelyissä.

"Näyttelyissä luodaan se jalostuslinja, jota kasvattajat seuraavat teettäessään uusia pentuja", MOT:ssa kerrotaan.

Tämä ulkonäkökeskeinen jalostuslinja voi olla koirille erittäin vahingollista. Esimerkiksi shar pei on jalostettu vuosien saatossa yhä ryppyisemmäksi ja poimuisemmaksi, mikä tarkoittaa lisääntyneitä ihotulehduksia. Rodun silmäluomet painuvat näkökentän päälle niin vahvasti, että niiden silmät joudutaan ompelemaan auki ensimmäisen elinvuoden aikana, kertoo Snellman MOT:ssa.

Sittemmin jotkut eläinklinikat ovat jopa kieltäytyneet hoitamasta shar peitä johtuen sen monista perinnöllisistä sairauksista, selviää Prisma Studiossa vuonna 2011.

Suomalaisten koirien geenit ovat yksipuolistuneet, kun samoja koiria käytetään jalostuksessa useita kertoja. Joillain uroksilla on arveltu olevan jopa yli tuhat jälkeläistä. Räikeimmillään vahinkoa voidaan saada aikaan, kun risteytetään esimerkiksi sisaruksia keskenään tai vanhempia jälkeläistensä kanssa. Tuloksena on sairaita yksilöitä, joiden suvun jatkuvuuden lopulta luontoäiti pysäyttää.

Yksi ratkaisu koirarotujen tervehdyttämiseen olisi eri rotujen risteyttäminen keskenään, mutta siihen tarvitaan Kennelliiton lupa. Lupaa moiseen toimintaan ei välttämättä liitolta tipu juuri ulkonäkösyiden takia, koska koirien ei haluta menevän "pilalle".

Yhdysvaltalainen koirabiologi Raymond Coppinger on ehdottanut nykyisistä yli 400 eri rodusta luopumista ja siirtymistä muutamaan yleisrotuun. Vaikka Coppingerin ajatukselle löytyy myös kannattajia, MOT:ssa esiintynyt Kennelliiton silloinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Ripatti ei usko ehdotukselle löytyvän riittävää tahtoa Suomessa.

Lemmikit-ohjelmassa esitellään suosittuja koirarotuja ja kerrotaan, mihin tarkoituksiin ne on alunperin jalostettu.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto