Hyppää pääsisältöön

Sairaan kauniit koiramme

Koiria on jalostettu eri toimintatarkoituksiin jo pitkään, mutta yhä enemmän jalostuksessa painavat ulkonäkökysymykset. Osa roduista kärsii kovasti ihmisten ulkonäköviehtymysten takia.

MOT perehtyi vuonna 2007 koirien jalostustoimintaan, jossa kiinnitetään huomiota koiran ulkonäköön sen terveyden ja toiminnallisuuden kustannuksella. Koiria pidetään veistoksiin ja maalauksiin verrattavina asioina, sanoo eläinlääkäri Marjatta Snellman ohjelmassa. Näitä taideteoksia esitellään tietenkin koiranäyttelyissä.

"Näyttelyissä luodaan se jalostuslinja, jota kasvattajat seuraavat teettäessään uusia pentuja", MOT:ssa kerrotaan.

Tämä ulkonäkökeskeinen jalostuslinja voi olla koirille erittäin vahingollista. Esimerkiksi shar pei on jalostettu vuosien saatossa yhä ryppyisemmäksi ja poimuisemmaksi, mikä tarkoittaa lisääntyneitä ihotulehduksia. Rodun silmäluomet painuvat näkökentän päälle niin vahvasti, että niiden silmät joudutaan ompelemaan auki ensimmäisen elinvuoden aikana, kertoo Snellman MOT:ssa.

Sittemmin jotkut eläinklinikat ovat jopa kieltäytyneet hoitamasta shar peitä johtuen sen monista perinnöllisistä sairauksista, selviää Prisma Studiossa vuonna 2011.

Suomalaisten koirien geenit ovat yksipuolistuneet, kun samoja koiria käytetään jalostuksessa useita kertoja. Joillain uroksilla on arveltu olevan jopa yli tuhat jälkeläistä. Räikeimmillään vahinkoa voidaan saada aikaan, kun risteytetään esimerkiksi sisaruksia keskenään tai vanhempia jälkeläistensä kanssa. Tuloksena on sairaita yksilöitä, joiden suvun jatkuvuuden lopulta luontoäiti pysäyttää.

Yksi ratkaisu koirarotujen tervehdyttämiseen olisi eri rotujen risteyttäminen keskenään, mutta siihen tarvitaan Kennelliiton lupa. Lupaa moiseen toimintaan ei välttämättä liitolta tipu juuri ulkonäkösyiden takia, koska koirien ei haluta menevän "pilalle".

Yhdysvaltalainen koirabiologi Raymond Coppinger on ehdottanut nykyisistä yli 400 eri rodusta luopumista ja siirtymistä muutamaan yleisrotuun. Vaikka Coppingerin ajatukselle löytyy myös kannattajia, MOT:ssa esiintynyt Kennelliiton silloinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Ripatti ei usko ehdotukselle löytyvän riittävää tahtoa Suomessa.

Lemmikit-ohjelmassa esitellään suosittuja koirarotuja ja kerrotaan, mihin tarkoituksiin ne on alunperin jalostettu.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto