Hyppää pääsisältöön

Sosialismi tai kuolema – kuubalaisia soraääniä uudessa maailmassa

Kun Neuvostoliitto hajosi, maailma muuttui ja Kuuba jäi yksin ylläpitämään omaa sosialismiaan. Tärkeimmän kauppakumppanin kadottua Yhdysvaltojen kauppasaarron vaikutukset moninkertaistuivat talouden romahtaessa. Tuhannet ja taas tuhannet valitsivatkin suunnakseen meren toisella puolella siintävän Miamin. Sinne päästäkseen oli uhmattava haita ja merivirtoja itse kyhätyissä lautoissa.

Vuonna 1994 pako Kuubasta oli suurimmillaan. Pertti Pesosen Ykkösjuttu-reportaasissa ihmiset kertovat tunteitaan Fidel Castron hallinnosta, mutta vain kameran ollessa muka kiinni. Virallisesti Kuuba oli edelleenkin tasa-arvon ja sosialismin tyyssija, jonka vallankumous on voimissaan. Valtion virallinen iskulausekin kun kuuluu "sosialismi tai kuolema!"

Cojimarin rannalla pääkaupunki Havannan itäpuolella maastalähtijät valmistautuvat rankkaan merimatkaan. Pelkoa ei tunneta - enemmän pelottaa jääminen.

"Tiedämme, että joudumme lopulta Guantanamoon, kuten muidenkin maiden pakolaiset", sanoo Miamiin pyrkivä kuubalainen.

Miamiin pyrkii suurin osa muistakin Yhdysvaltoihin lähtevistä. Puolet miamilaisista on kuubalaisia. Heitä yhdistää Fidel Castron vastainen kauna. Kuubakritiikkiin yhdistyykin talous ja politiikka.

"On surullista nähdä, kuinka paljon veljiä kuolee merellä, vain siksi, että yksi hullu mies ei suostu antamaan periksi", kertoo Miamissa asuva Sunilda Baez. Miamin kuubalaisten mielissä Castro ajaa kansalaisiaan itse pois maasta pelastaakseen Kuuban sosialismin.

"Kuuban talous on romahtanut neljännekseen vuoden 1989 tasosta. Pääosin se johtuu sosialistimaiden kriisistä ja hajoamisesta. Kuuba oli hyvin riippuvainen noista maista", kertoo Havannan yliopiston tutkija Omar Perez.

Vuonna 2008 Kuubaa vuodesta 1959 hallinnut Fidel Castro ilmoitti jättävänsä presidenttiyden terveydentilaansa vedoten. Vallankahvassa oli jo muutaman vuoden ollut nuorempi veli Raul Castro. Raul toi mukanaan joitain uudistuksia. Hän muun muassa pyysi kansalaisiaan julkisesti kritisoimaan ongelmia. Tämä oli uutta Kuubassa. Silti moni uskoo Fidelin käden edelleen vetelevän naruista.

Tyytymättömyyttä tuottaa ennen kaikke puute ja köyhyys. Myös epätasa-arvoisuus on hurjaa. Normaali palkka ei riitä edes ruokaan, liha on luksustuote. Kuubassa on käytössä kaksien valuuttojen markkinat, joista arvokkaammilla vaihdettavilla pesoilla käydään todellinen kauppa, mutta palkat maksetaan pesoilla, joilla ei tee mitään. Ne käyvät vain valtion kaupoissa säännösteltyihin tuotteisiin. Turisteille on kaikki avoinna, tavalliset kuubalaiset eivät saa edes astua heidän hotelleihin. Kaikilla on sivubisnes, sillä palkalla ei elä.

"Ne, jotka eivät voi myydä sikareita, varastavat vaikka kaivonkannen ja saavat siitä 30 pesoa. Jotkut kiillottavat kenkiä tai lakaisevat katuja tai maalavat taloja. Niin täällä eletään. Koska Kuuba ei tarjoa kuubalaisille mitään. Me ryvemme paskassa täällä. Ei täällä haluaisi olla kukaan", kertoo sikareita myyvä Rafael.

Koulutettu nuoriso Kuubassa kokee toiseutta järjestelmästään. Se ilmenee esimerkiksi tv:tä katsoessa.

"On valtava kuilu sen välillä, mitä näemme televisiosta ja kaduilla. Siitä on paljon vitsejäkin. Kun televisiossa sanotaa, että maatalous toimii, pannaan säkki tv:n eteen ja odotetaan, että se täyttyy", kuvailee nuori bloggaaja Yoani Sanchez, joka jatkaa: "suurimmat ongelmat liittyvät Kuuban järjestelmään. Siihen, että on kaksi tyystin eri asiaa miksi itsemme kuvittelemme ja mitä olemme."

Hänen mielestään Raul Castron kehotus kritisoida Kuubaa olikin vain keino yrittää ohjata kriittiset keskustelut valtion haltuun ja suitsia kansaa.

Tietolaatikko

Klipeistä on poistettu pätkiä tekijänoikeussyistä. Klipit on rajattu katsottaviksi vain Suomeen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto