Hyppää pääsisältöön

Ei ulkomaalaisia suomalaisten saunoihin tai naapuriin

Ulkomaalaisten on parempi pysyä poissa suomalaisten yleisistä saunoista, etteivät taudit leviä, tuumivat nuoret aikuiset katuhaastatteluissa. Naapuriinkaan ei ulkomaalaisia toivottu puutteellisen suomen kielen taidon takia. Anna palaa -ohjelma käsitteli suhtautumista ulkomaalaisiin keväällä 1987.

Anna palaa -nuortenohjelman aiheena oli huhtikuussa 1987 ulkomaalaiset Suomessa ja ulkomaalaisia koskeva lainsäädäntö.

Ohjelman toimittaja lähestyi nuoria aikuisia kysellen mielipiteitä keksittyyn lakiesitykseen: "Mitä mieltä olette uudesta lakiehdotuksesta, että ulkomaalaiset eivät saisi käyttää samoja yleisiä saunoja suomalaisten kanssa?"

Kuvitteellinen lakiesitys olisi saanut tuulta siipiensä alle ainakin ohjelmassa haastateltujen mielipiteiden perusteella. Ulkomaalaisten epäiltiin yleisesti kantavan tauteja, jotka voisivat levitä saunoista. Tosin yksi haastateltava pohti, että rajoitukset voisivat vaikuttaa myös suomalaisiin, jos vastaavasti suomalaisilta kiellettäisiin saunominen ulkomailla.

Mielipiteitä kyseltiin myös mieluisamman naapurin suhteen. Vaihtoehtoina olivat "brasilialainen, nigerialainen, afgaani, mustalainen ja suomalainen". Ykskantaan jokainen toivoi naapurikseen suomalaista "ihan kielen takia". Jos ulkomaalainen olisi jo osannut valmiiksi suomea, oli eräs nuori mies sitä mieltä, että siinäkin tapauksessa naapurin tulisi pysytellä hiljaa.

Anna palaa -ohjelmassa kuultiin myös Intiasta muuttaneen Radha Krishnanin ja saksalaisen Alexander Sannemannin kokemuksia uudesta kotimaastaan. Lisäksi esiteltiin ulkomaalaistoimiston toimintaa. Jenny Godoy Jimenes kertoo avioliitostaan chileläismiehen kanssa, ja miten mies on nyt Portugalissa hakemassa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislaki Suomeen oli saatu muutama vuosi aiemmin 1984, jota ennen ulkomaalaisten asemaa oli tulkittu edelliseltä vuosisadalta peräisin olleen asetuksen pohjalta. Uusi laki oli tuonut parannuksia ulkomaalaisten asemaan, mutta edelleenkään oikeudet eivät olleet samat, vaikka olisi asunut Suomessa 20 vuottakin. Ulkomaalaisilla ei mm. ollut vapaata mielenosoitusoikeutta, ei oikeutta perustaa lehteä, ei järjestäytymisoikeutta eikä oikeutta äänestää kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa. Muissa Pohjoismaissa ulkomaalainenkin sai äänestää kunnallisvaaleissa karenssiajan jälkeen. Mielipiteitä vaalioikeuden myöntämisestä kyseltiin keskustan Olli Rehniltä, kokoomuksen Aarno Kailalta ja SDP:n Arja Alholta, puolueiden edustajat kertovat myös kantansa pakolaispolitiikasta.

Pakolaispolitiikkaa käsittelevässä osuudessa puhuttiin pakolaisleireiltä haettavista kiintiöpakolaisista ja ns. spontaaneista pakolaisista, jotka tulevat ja hakevat itse turvapaikkaoikeutta. Suomessa oli vuosittain myönnetty noin yksi turvapaikkaoikeus ja pakolaiskiintiössä otettu vastaan noin sata pakolaista. Vuonna 1986 Suomessa asui 737 pakolaista. Ruotsissa pakolaisia asui tuolloin 96 000, Tanskassa 14 500 ja Norjassa noin 10 500, maat ottivat myös vastaan tuhansia pakolaisia joka vuosi.

Keventävässä sketsissä nähdään Suomen pakolaistilastoja kaunistava amerikkalainen veropakolainen.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.