Hyppää pääsisältöön

Ei ulkomaalaisia suomalaisten saunoihin tai naapuriin

Ulkomaalaisten on parempi pysyä poissa suomalaisten yleisistä saunoista, etteivät taudit leviä, tuumivat nuoret aikuiset katuhaastatteluissa. Naapuriinkaan ei ulkomaalaisia toivottu puutteellisen suomen kielen taidon takia. Anna palaa -ohjelma käsitteli suhtautumista ulkomaalaisiin keväällä 1987.

Anna palaa -nuortenohjelman aiheena oli huhtikuussa 1987 ulkomaalaiset Suomessa ja ulkomaalaisia koskeva lainsäädäntö.

Ohjelman toimittaja lähestyi nuoria aikuisia kysellen mielipiteitä keksittyyn lakiesitykseen: "Mitä mieltä olette uudesta lakiehdotuksesta, että ulkomaalaiset eivät saisi käyttää samoja yleisiä saunoja suomalaisten kanssa?"

Kuvitteellinen lakiesitys olisi saanut tuulta siipiensä alle ainakin ohjelmassa haastateltujen mielipiteiden perusteella. Ulkomaalaisten epäiltiin yleisesti kantavan tauteja, jotka voisivat levitä saunoista. Tosin yksi haastateltava pohti, että rajoitukset voisivat vaikuttaa myös suomalaisiin, jos vastaavasti suomalaisilta kiellettäisiin saunominen ulkomailla.

Mielipiteitä kyseltiin myös mieluisamman naapurin suhteen. Vaihtoehtoina olivat "brasilialainen, nigerialainen, afgaani, mustalainen ja suomalainen". Ykskantaan jokainen toivoi naapurikseen suomalaista "ihan kielen takia". Jos ulkomaalainen olisi jo osannut valmiiksi suomea, oli eräs nuori mies sitä mieltä, että siinäkin tapauksessa naapurin tulisi pysytellä hiljaa.

Anna palaa -ohjelmassa kuultiin myös Intiasta muuttaneen Radha Krishnanin ja saksalaisen Alexander Sannemannin kokemuksia uudesta kotimaastaan. Lisäksi esiteltiin ulkomaalaistoimiston toimintaa. Jenny Godoy Jimenes kertoo avioliitostaan chileläismiehen kanssa, ja miten mies on nyt Portugalissa hakemassa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislaki Suomeen oli saatu muutama vuosi aiemmin 1984, jota ennen ulkomaalaisten asemaa oli tulkittu edelliseltä vuosisadalta peräisin olleen asetuksen pohjalta. Uusi laki oli tuonut parannuksia ulkomaalaisten asemaan, mutta edelleenkään oikeudet eivät olleet samat, vaikka olisi asunut Suomessa 20 vuottakin. Ulkomaalaisilla ei mm. ollut vapaata mielenosoitusoikeutta, ei oikeutta perustaa lehteä, ei järjestäytymisoikeutta eikä oikeutta äänestää kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa. Muissa Pohjoismaissa ulkomaalainenkin sai äänestää kunnallisvaaleissa karenssiajan jälkeen. Mielipiteitä vaalioikeuden myöntämisestä kyseltiin keskustan Olli Rehniltä, kokoomuksen Aarno Kailalta ja SDP:n Arja Alholta, puolueiden edustajat kertovat myös kantansa pakolaispolitiikasta.

Pakolaispolitiikkaa käsittelevässä osuudessa puhuttiin pakolaisleireiltä haettavista kiintiöpakolaisista ja ns. spontaaneista pakolaisista, jotka tulevat ja hakevat itse turvapaikkaoikeutta. Suomessa oli vuosittain myönnetty noin yksi turvapaikkaoikeus ja pakolaiskiintiössä otettu vastaan noin sata pakolaista. Vuonna 1986 Suomessa asui 737 pakolaista. Ruotsissa pakolaisia asui tuolloin 96 000, Tanskassa 14 500 ja Norjassa noin 10 500, maat ottivat myös vastaan tuhansia pakolaisia joka vuosi.

Keventävässä sketsissä nähdään Suomen pakolaistilastoja kaunistava amerikkalainen veropakolainen.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto