Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Voiko kännykkäkuvilla tienata rahaa?

Mobiilikuvaaja
Mobiilikuvaaja Kuva: Yle kamera

Toimittajat eivät voi olla kaikkialla, mutta media haluaa kertoa kaikesta heti ja mielellään kuvan kanssa. Tämä on synnyttänyt verkkoon bisneksen, jollaisesta ei ollut tietoa vielä muutama vuosi sitten.

Kamerapuhelimien käyttäjät voivat napata kuvan mielenkiintoisesta uutisaiheesta tai –tilanteesta tai toimia erikseen annetun toimeksiannon mukaisesti. Sitten kuvat myydään yrityksille tai sen mediataloille erilaisten palvelujen kautta. Vaikka ajatus kännykkäkuvan lähettämisestä tuntuu oudolta, eikä ainakaan rahakkaalta ratkaisulta, on kotimaisiakin esimerkkejä siitä, että foton ottaminen oikealla hetkellä voi tuottaa rahakkaita tuloksia.

Viime vuonna uutisoitiin, miten turkulainen Arto Mäkelä oli tehnyt Android-puhelimellaan otetuilla kuvilla lähes 20 000 euroa tekemällä kuvauskeikkoja kotimaisen Scoopshot-palvelun kautta. On myös harrastajakuvaajia, jotka ovat päättäneet saada harrastuksestaan jotain roposia netin kuvapankkien kautta. Kuvien kauppaukseen onkin monia vaihtoehtoja.

Scoopshot
Scoopshotissa tarjotaan amatöörikuvaajille tehtäviä. Scoopshot Kuva: Yle kuvapalvelu

Myös pääomasijoittajat uskovat mobiilikuvapalveluiden tulevaisuuteen, sillä kotimainen Scoopshoot sai jokin aika sitten 1,2 miljoonan dollarin rahoituksen, saksalainen EyeEm 6 miljoonaa dollaria ja ruotsalainen Foap 1,5 miljoonaa dollaria.

Millaisia tienausmahdollisuuksia tämäntyyppiset valokuvapalvelut sitten tarjoavat? Tässä muutamia esimerkkejä erityisesti mobiilikuvaajille.

Kotimainen Scoopshot

Scoopshotissa kuka tahansa voi myydä kuvia ja videoita, ja yli 330 000 ihmistä näin tekeekin. Yhtiöllä on sovellukset Applen laitteille, Androidille, Windows Phonelle ja parille Symbian-mallille (Nokia Pureview 808 ja Nokia 701).

Näiden laitteiden käyttäjät voivat tarkastaa millaisia kuvia organisaatiot ja yhtiöt halajavat. Näitä kutsutaan nimellä Tasks eli tehtävät, ja niissä määritellään yleensä lyhyesti toivottu kuvausaihe.

Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Nokialla on menossa tehtävä, jossa toivotaan Lumia 1020 –puhelimella otettuja kuvia aiheesta ”hämärän hetki”. HKL puolestaan toivoo joulukortteihin sopivia kuvia omasta toiminta-alueestaan eli raitiovaunuista ja muista menopeleistä.

Hinta yhdelle kuvalle on 5 dollaria

Löydettyään mielenkiintoisen tehtävän ja napattuaan sinne sopivan kuvan tai videon, käyttäjä lisää sen palveluun tarkempien tietojen kera. Mediatalot, mainostoimistot tai muut yritykset voivat sitten ostaa kuvia tarpeensa mukaisesti. Hinta yhdelle kuvalle on 5 dollaria.

Kuvia voi lähettää muutenkin, esimerkiksi uutismielessä. Tällöin kuva laitetaan erityiseen uutistehtävään, joka jakaa sen automaattisesti Scoopshotin media-asiakkaille. Näitä medioita on yli 60 kaikkiaan 15 maassa.

Mitä Scoopshot tästä kaikesta sitten saa? Se lisää kuvan tai videon hintaan kiinteän komission, joten esimerkiksi mediayhtiöt maksavat saamastaan materiaalista hieman enemmän kuin mitä kuvaaja on määritellyt.

Ruotsalainen Foap

Foap
Ruotsalaisella Foapilla on yli puoli miljoonaa käyttäjää. Foap Kuva: Yle kuvapalvelu

Foapilla on yli puoli miljoonaa käyttäjää. Siinä missä Scoopshot toimii nimenomaan tehtäväpohjaisesti, Foap pitää yllä myös perinteisempää kuvavarastoa. Palvelussa on tällä hetkellä kuutisen miljoonaa valokuvaa, mutta kuinka monella niistä on oikeasti netottu kuvauspalkkio, sitä Foap ei kerro.

Foapin iOS-käyttäjät ovat voineet myydä kamerakuviaan viime vuodesta asti, Android-käyttäjät pääsivät mukaan äskettäin. Sovelluksen avulla voi laittaa kuviaan myyntiin 10 dollarin hintaan. Jos kuva menee kaupaksi, ottaa Foap kympistä itselleen puolet.

Automaattisesti kuva ei pääse kuitenkaan myyntiin, vaan Foap on joukkoistanut arviointiprosessin. Kun viisi muuta käyttäjää on arvioinut kuvasi vähintään keskiarvolla 2,6, pääsee otoksesi myyntiin.

Tarjolla on myös rahakkaampia keikkoja. Nämä kulkevat nimellä Foap Missions eli tehtävät, ja käytännössä ne ovat ulkopuolisten yhtiöiden tilauskeikkoja. Esimerkiksi Puma, Lavazza ja Mango ovat etsineet Foapin kautta sopivaa kuvaa markkinointikampanjaansa.

Foap mainostaa itseään sosiaalisemmaksi kuin Scoopshot ja väittää maksavansa tehtävistä paremmin. Periaatteessa tehtäväksi annetusta kuvasta maksetaan 50 dollarista ylöspäin. Esimerkiksi Puma jakoi tehtäväänsä osallistuneille 2000 dollaria palkintoja. Tämä on tietysti pientä kuin silakat joulukaloina, jos sitä vertaa urheilujätin markkinointibudjettiin ja oikeiden kuvaajien palkkioihin, mutta, hei, jos rahaa tulee helposti muun ohessa niin mikäs siinä. Oikeista kuvauspalkkioista ei kuitenkaan voida puhua.

Saksalainen EyeEM

pocketstock
Pocketstockin tarjontaa aiheesta lääkintä pocketstock Kuva: Yle pocketstock

EyeEm on Instagram-tyyppinen sosiaalinen verkosto, mutta laajentaa palveluaan mobiilivalokuvaukseen. Sillä on ”pohjakassana” yli 10 miljoonaa valokuvaa, ja vauhti on hurja. Palvelu kertoo laajentuvansa miljoonalla kuvalla kuukaudessa.

EyeEmin kautta markkinointimateriaalia ovat etsineet muun muassa Lufthansa, RedBull ja Vice-lehti, joten isoja kaloja palvelun haaviin on osunut jo ennen varsinaista kauppatoimintaa. EyeEmiä kannattaa siis pitää silmällä, kun se saa toimintansa rullaamaan.

Palvelua voi käyttää iOS- ja Android-sovelluksilla.

Englantilainen Pocketstock

Kuvaajan luvataan saavan 35 prosenttia rojaltimaksuista

Lontoossa päämajaansa pitävä Pocketstock on kuvapalvelu, jonka iOS-sovelluksella voi siirtää kuvia suoraan myytäväksi palvelun valikoimaan.

Pocketstockissa myydään ja hinnoitellaan kuvia kahdella eri tavalla: royalty free -kuvat myydään kiinteillä listahinnoilla ja niitä saa käyttää tämän jälkeen vapaasti. Rights Managed -kuvista taas neuvotellaan aina erikseen ja ne ovat käytössä joko yksinoikeudella tai rajatun ajan.

Lisensointimalleja on useita, mutta kuvaajan luvataan saavan minimissään ainakin 35 prosenttia rojaltimaksuista, jotka Pocketstock saa hänen kuvistaan. Tarjontaa ainakin on, sillä palveluun tulee kuulemma 50 000 kuvaa viikossa. Miten hyvin niitä lisensoidaan, siitä ei ole tietoa.

Amerikkalainen Rawporter

Rawporter myy kuvia ja videoita, joita kuka tahansa voi kuvata myyntimielessä. Se kertoo tehtäväkseen tarjota silminnäkijöiden materiaalia uutistapahtumista. Rawporter kertoo saaneensa ihmisten normaalisti sosiaalisen mediaan lähettämistä kuvista ja videoista summia aina 20 dollarista 20 000 dollariin asti. Yleensä mediatalot maksavat materiaalista 5 dollarista 25 dollariin, Rawporter sanoo.

Eikä se ainoastaan myy sitä, mitä sille tarjotaan, vaan kertoo myös antavansa toimeksiantoja siitä, millaista materiaalia mediatalot etsivät. Samalla kerrotaan, mitä niistä voi ansaita. Palvelulla on omat sovellukset sekä iOS:lle että Androidille.

Ansaitseeko kännykuvilla sitten varsinaisesti mitään, sitä on vaikea sanoa. Jos kuvaus on kuitenkin lähellä sydäntä ja aiheet tulevat kuin itsestään, niin miksei niitä laittaisi sosiaalisen median sijaan myytäväksi? Päivätyötä tuskin kannattaa kuitenkaan jättää.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.