Hyppää pääsisältöön

Kahdeksan tavallista perhettä esittäytyi 1980-luvun lastenohjelmassa

Leikitäänkö kotia? kysyi Esa Pakarinen Jr vuonna 1982. Lämminhenkisessä lastenohjelmassa Pakarinen leikki, puheli ja lauleli studiossa. Jokaisessa jaksossa tavattiin myös erilaisia suomalaisia perheitä.

Tietolaatikko

Ohjelmassa esiintyvät perheet:

1. Hajasen perhe Vantaalta
2. Nurmijärvellä asuva suurperhe
3. Helsinkiläinen Tahvanaisen perhe
4. Nurmijärvellä yksin asuva Kaisa
5. Kaisa Kaunismaan yksinhuoltajaperhe
6. Kontulan vanhustehuollon keskuksen asukit
7. Tapiolan SOS-lapsikylän asukit
8. Laajasalolainen Hynnisen perhe

Esa Pakarinen Jr:n juontamassa 1980-luvun lastenohjelmassa tutustuttiin tavallisiin suomalaisiin perheisiin. Ensin Pakarinen esitteli perheet leikin kautta, minkä jälkeen vierailtiin oikeasti perheissä.

Kahdeksassa jaksossa tutustuttiin hyvin erilaisiin perheisiin. Oli nelihenkinen perhe Vantaalta, jossa molemmat vanhemmat kävivät töissä ja nelihenkinen perhe Helsingistä, jossa isä opiskeli ja hoiti kotityöt äidin ollessa töissä. Nurmijärvellä vierailtiin kahdessa eri perheessä: Ensin maalaistalossa, jossa asui neljästä sukupolvesta koostuva suurperhe ja myöhemmin yksin asuvan 72-vuotiaan Kaisan kotona, joka kutoo mattoja mielellään.

Mukana oli myös yksinhuoltajaäidin perhe ja uutta perheenlisäystä odottava kuusihenkinen perhe. Lisäksi ohjelmassa tavattiin kontulalaisen vanhainkodin asukkeja sekä SOS-lapsikylän lapsia.

Ohjelman viehättävyys piili sen yksinkertaisuudessa. Erilaiset perheet tekivät täysin tavallisia, arkisia asioita kodeissaan.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto