Hyppää pääsisältöön

Auuu-uu! Laulava koira on musiikki-ihmisen paras ystävä

Laulavat koirat ovat omistajiensa ilo, ja monet niistä ovat ansiokkaasti tuoneet eläinkunnan äänen kuuluville myös showbisneksessä. Koirien musiikkimaussa on yksilöllisiä vaihteluja, mutta periaatteessa nelijalkaiset solistit voivat toimia ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti säveltaiteen koko kentällä.

Tietolaatikko

Tivolinäytöksissä esiintyneistä musisoivista koirista on Suomessa tietoja ainakin 19. vuosisadalta saakka. Kiertävien apina- ja koirateatterien suosio oli suurimmillaan 1800-luvun puolivälin jälkeen. Monenlaisten temppujen lisäksi niissä saatettiin nähdä myös koirien soittoa tai "laulua". Sirkus- ja varieteehistorioitsija Sven Hirn kertoo mm. 1874 nähdystä Friedasta, joka esitti pianolla Saksan ja Englannin kansallislaulut ja lauloi lisäksi ooppera-aarioita. (Sven Hirn: Kaiken kansan huvit. Tivolitoimintaamme 1800-luvulla, SKS 1986.)

"Laulavien" tai ainakin musiikin mukana ulvovien koirien kyvyt on yleensä keksitty sattumalta, kun luontokappaleet ovat myötäelävästi reagoineet isännän tai emännän soitto- tai lauluharjoituksiin. Esimerkiksi kiteeläisen Retun saivat syttymään huuliharppu, nokkahuilu ja haitari, kun taas kuvanveistäjä Kain Tapperin koiraa puolestaan inspiroivat aikoinaan sähköurut.

Monet omistajista kertovat aluksi arvelleensa, että koiran ulvonta merkitsi protestia korviin käyvälle musiikille. Mutta kun suojatti kerta kerran jälkeen hakeutui sinne, mistä soitantaa kuului, oli vedettävä se johtopäätös, että elikko oli jollakin tavalla viehtynyt musiikkiin.

Laulavia koiria on tallennettu äänilevyille ja lukemattomille kotivideoille, mutta myös Ylen arkistosta niitä löytyy edustava valikoima. Yksi vaikuttavimmista tv-esiintyjistä on kiinalainen alastonkoira Gizmo, joka vuonna 1996 – asianmukaisesti pikku frakkiinsa pukeutuneena – tulkitsi säveltäjä Harri Wessmanin giz-molli-serenadin jousiorkesterin säestyksellä. Ahkerin mediakoira taitaa olla Pikku Kakkosessakin usein nähty aleatorinen monilahjakkuus, irlanninsetteri Tessu.

Raahelaisen dalmatialaisen Sir Alexin taustajoukkoihin kuului erikseen manageri, huoltaja ja säestäjä. Ammattimaisesta panostuksesta huolimatta kaikkea ei kyetty ennakoimaan: toisinaan päätähti saattoi heittäytyä kesken esityksen makoilemaan lotkauttamatta yleisölle korvaansa. Melkoisen haluttomasti esitteli kykyjään vuonna 1992 myös oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen Otto-koira.

Toisaalta ongelmana saattaa olla liika innokkuuskin: muusikko Riikka Hännisen opaskoiralla Kessulla oli vaikeuksia pidätellä laulunhalujaan emännän esiintyessä kuorokonsertissa. Kessulla oli musiikki selvästi verissään, koskapa sen perillinenkin osoittautui kelpo laulajaksi.

Radio- ja tv-tallenteet paljastavat selviä eroja eläinartistien musiikki-ilmaisussa. Espoolaisen Markku Ahosen Sasu-koira kunnostautuu oheisessa radionäytteessä ennen muuta rytmisen haukunnan taiteessa. Ahosen perheen myöhemmät koirat Santtu ja Roope mukailivat samaa linjaa vuonna 2005 tehdyssä Suomi-ilmiö-ohjelmassa, jossa Santtu hämmästyttää haastattelijaa kertomalla lisäksi unistaan.

Näyttelijä Päivi Mäkisen omistaman Mökön sydäntä lähellä taas olivat pateettiset laulusoolot. Tampereella 1990-luvun alussa vaikuttanut Mökö lienee ensimmäisiä suomalaishurttia, joille poliisi on myöntänyt virallisen katusoittoluvan. Lupaan oli kirjattu Mökön veromerkin numero ja hieman epäilevästä asenteesta kielivä maininta: "Mikäli esitystä ei voi erottaa haukunnasta, on esitys lopetettava."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.