Hyppää pääsisältöön

Koirakin voi olla pakolainen

2000-luvun alussa nousi puheenaiheeksi se, mitä pitäisi ajatella heistä, jotka matkustivat ulkomaille avustaakseen siellä paikallisia kodittomia koiria. Saattoiko suhtautumisesta lemmikkieläimiin vetää johtopäätöksiä kokonaisen yhteiskunnan mielentilasta?

Mirja Pyykkö kysyi asiaa vuonna 2004 kolmelta koiria aktiivisesti ulkomailla avustavalta henkilöltä sekä eräässä kohdemaista, Virossa, pitkään asuneelta suomalaiselta.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen hylättyjen koirien määrä Venäjällä ja Virossa oli lisääntynyt rajusti. Miksi? Koirien hätä herätti monessa suomalaisessa halun auttaa. Miten auttajiin suhtauduttiin?

Pyykköä kiinnosti myös tietää, miten koira-avustusjärjestöjen aktiiveilla käytännössä oli aikaa ja varaa "uhrata" elämänsä eläinten auttamiseen. Mitkä heidän taustansa olivat?

Ylen pitkäaikainen Viron-kirjeenvaihtaja Ulla-Maija Määttänen muistutti, että "hyväntekijänä leikkiminen" on paikallisille asukkaille nöyryyttävää. "Suomalaisen on osattava mennä oikealla tavalla sinne koiratarhaan."

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto