Hyppää pääsisältöön

Meduusat, pelkkää vettäkö?

Korvameduusa. Kuva: Kimmo Ohtonen/Yle

Meduusat ovat merissä eläviä polttiaiseläimiä. Ne uivat supistamalla ja laajentamalla hyytelömäistä uimakelloaan, jolloin sen alta purkautuva vesi työntää niitä eteenpäin. Se on kuin sateenvarjoa avaisi ja sulkisi. Toisaalta meduusat kulkeutuvat paljolti tahattomasti planktonina veden virtausten mukana.

Tietolaatikko

Korvameduusa (Aurelia aurita)

  • Itämeressä koko alle 20 cm
  • Itämeren suurimpia planktoneläimiä
  • massaesiintymät syksyllä
  • ihmiselle vaaraton

Ikivanha eläinryhmä

Meduusat ovat eläneet maailman merissä jo satoja miljoonia vuosia. Itämeren murtovedessä menestyy vakituisena vain yksi laji, korvameduusa.

Valmis meduusa on päältä kupera, alta kovera, ns. kello. Kellon reunassa on pyyntilonkeroita ja kelloa supistavia rengasmaisia lihassäikeitä. Kellon säteettäiset lihassäikeet toimivat rengassäikeisiin nähden vastavaikutteisesti.

Meduusoilla on vain kaksi solukerrosta, joiden välissä meduusoille luonteenomainen hyytelömassa sijaitsee.  Uimakellon alapuolella on suu, jonka ympärillä on neljä pitkää suuliuskaa. Varsinaiset ruumiin elimet puuttuvat.

Vaikka meduusan rakenne on yksinkertainen, liikkuvana eläimenä se kuitenkin kykenee aistimaan mm. valoa, kemiallisia ärsykkeitä ja suuntaa.

Saalista pyyntilonkeroilla

Meduusat käyttävät ravinnokseen merten eläinplanktonia, pieniä kaloja ja äyriäisiä. Ne ovat siis petoja. Saalis lamautetaan pyyntilonkeroiden polttiaissoluista kosketuksesta sinkoutuvilla pienillä myrkkyharppuunoilla. 

Useimpien meduusojen myrkky on ihmiselle vaaratonta, mutta esimerkiksi turistien suosimien aurinkorantojen vesissä elävän uimapolyypin, portugalin sotalaivan myrkky aiheuttaa tuskallisia oireita. Sen pyyntilonkerot ulottuvat jopa kymmenien metrien päähän, joten itse otusta ei aina edes huomaa.

Kotoinen korvameduusa

Korvameduusan tunnistaa helposti sen uimakellossa olevista neljästä U:n muotoisesta rakenteesta,  jotka ovat meduusan sukurauhaset. Korvameduusan lisääntymiskiertoon kuuluu kaksi vaihetta, pohjaan kiinnittyvä polyyppivaihe ja vapaasti uiva meduusavaihe.

Naaras voi tuottaa jopa miljoona mikroskooppisen pientä ripsieläintä muistuttavaa toukkaa. Ne kiinnittyvät pohjan kiviin tai vaikkapa rakkolevän sekovarteen. Toukista kehittyy polyyppeja, joista kuroutuu aikanaan  lautasmaisia, jo hieman itse meduusaa muistuttavia vapaasti uivia uusia toukka-asteita. Vasta näistä toukka-asteista kehittyy sukusoluja tuottavia valmiita meduusayksilöitä.  Suomen vesillä, korvameduusan levinneisyysalueen rajoilla, polyypista kuroutuu vain yksi lautanen, valtamerissä toistakymmentä.

Syksyllä

Syyskesällä ja syksyllä rannikkovesiin kerääntyy massoittain kuolevia korvameduusoja. Suurina määrinä niitä saattaa tarttua kalanpyydyksiin jopa siinä määrin, että pyydykset eivät enää kalasta. Muutoin korvameduusat ovat ihmiselle vaarattomia.

Korvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Korvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/YleKorvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Korvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Korvameduusan nimi tulee sukurauhasten muodosta. Kuva: Risto Salovaara/YleKorvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Korvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Korvameduusa on ihmiselle vaaraton. Kuva: Risto Salovaara/YleKorvameduusa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.