Hyppää pääsisältöön

Satavuotias Suomen markka

Suomen Filmiteollisuuden valmistama lyhytelokuva kertoo vanhoista elokuvista poimittujen kohtausten avulla suomalaisen rahan historian oravannahoista vuoden 1960 tuhannen markan kolikkoon.

Siintävät järven selät, jylhät metsät ja kuohuvat kosket ovat olleet vuosituhansia Suomen luontoon kuuluvia. Noihin aikoihin ei tunnettu rahaa siinä muodossa kuin nykypäivinä. Metsä oli Suomen rahapaja ja metsien turkiksia käytettiin rahavälineinä. Rahalla tarkoitettiinkin kielessämme oravannahkaa.

Aikojen kuluessa muuttuivat maksuvälineetkin ja vähitellen siirryttiin metallirahoihin. Suomen ensimmäisen rahapajan tiedettiin toimineen Turussa 1400-luvulla. Rahatalouden kannalta Kustaa Vaasan hallitusaika Ruotsi-Suomessa 1500-luvun toisella vuosineljänneksellä oli perustavaa aikaa. Silloin lyötiin mm. ensimmäiset kokomarkan rahat.

Vuosisataa myöhemmin kupariraha tuli yleiseen käyttöön koko Ruotsi-Suomen valtakunnassa. Rahat olivat tuolloin epäkäytännöllisiä ja raskaita. Syntyi ajatus setelirahan käyttöönottamisesta.

1760-luvulla saatettiin maksaa ostokset jo seteleillä tai vaihtorahoilla. Tuontitavaroiden hinnat olivat tuolloin verrattomasti korkeammat kuin nykyään ja itse rahakin vaikeasti hankittavissa.

1808-1809 sodan jälkeen myös Venäjän raha tuli käyväksi rahaksi vastasyntyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kahden valtakunnan rahan samanaikainen käsittely maksuissa tuotti kuitenkin hankaluuksia. Kolmisen vuosikymmentä myöhemmin Ruotsin raha lakkasi olemasta laillinen raha maassamme.

Valtiomiestemme kahden vuosikymmenen ponnistelujen tuloksena perustettiin oma raha. Tässä oli J V Snellmannilla ratkaiseva merkitys. Suomen markka otettiin käyttöön 1860. Suomen kansa tunsi nyt uudet rahat omakseen.

1878 lähtien markka sidottiin kultakantaan. Suomen raha liittyi yhtenä tekijänä maailman valuuttojen joukkoon ja sen kohtalo kytkettiin kansainvälisen talouden tapahtumiin. Maailman talouden kehityksen myötä siitä jouduttiin välillä luopumaan ja epävakautta toi myös toinen maailmansota.

Sotakorvausten kustannukset olivat valtavat ja rahaa niiden maksamiseksi otettiin setelipainosta. 1946 setelit leikattiin kahtia. Vasen puolisko jäi käyväksi maksuvälineeksi ja oikea lainattiin halvalla korolla valtiolle.

Taloudellisen elämän aaltoliike johti markkamme vaiheisiin, jossa sen kestokyky joutui koetukselle, jopa niin, että markan valmistus tuli markkaa kalliimmaksi. Markka pystyi kuitenkin nostamaan päänsä.

Laajentunut elinkeinoelämä antoi jatkuvasti uusia tehtäviä rahalaitoksille. Pääomankierron ohjaajina ja säätelijöinä ne saivat yhä keskeisemmän aseman talouselämässämme, jonka kantavana tekijänä oli markan voima ja mahti.

Teksti: Teuvo Niiranen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto