Hyppää pääsisältöön

Satavuotias Suomen markka

Suomen Filmiteollisuuden valmistama lyhytelokuva kertoo vanhoista elokuvista poimittujen kohtausten avulla suomalaisen rahan historian oravannahoista vuoden 1960 tuhannen markan kolikkoon.

Siintävät järven selät, jylhät metsät ja kuohuvat kosket ovat olleet vuosituhansia Suomen luontoon kuuluvia. Noihin aikoihin ei tunnettu rahaa siinä muodossa kuin nykypäivinä. Metsä oli Suomen rahapaja ja metsien turkiksia käytettiin rahavälineinä. Rahalla tarkoitettiinkin kielessämme oravannahkaa.

Aikojen kuluessa muuttuivat maksuvälineetkin ja vähitellen siirryttiin metallirahoihin. Suomen ensimmäisen rahapajan tiedettiin toimineen Turussa 1400-luvulla. Rahatalouden kannalta Kustaa Vaasan hallitusaika Ruotsi-Suomessa 1500-luvun toisella vuosineljänneksellä oli perustavaa aikaa. Silloin lyötiin mm. ensimmäiset kokomarkan rahat.

Vuosisataa myöhemmin kupariraha tuli yleiseen käyttöön koko Ruotsi-Suomen valtakunnassa. Rahat olivat tuolloin epäkäytännöllisiä ja raskaita. Syntyi ajatus setelirahan käyttöönottamisesta.

1760-luvulla saatettiin maksaa ostokset jo seteleillä tai vaihtorahoilla. Tuontitavaroiden hinnat olivat tuolloin verrattomasti korkeammat kuin nykyään ja itse rahakin vaikeasti hankittavissa.

1808-1809 sodan jälkeen myös Venäjän raha tuli käyväksi rahaksi vastasyntyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kahden valtakunnan rahan samanaikainen käsittely maksuissa tuotti kuitenkin hankaluuksia. Kolmisen vuosikymmentä myöhemmin Ruotsin raha lakkasi olemasta laillinen raha maassamme.

Valtiomiestemme kahden vuosikymmenen ponnistelujen tuloksena perustettiin oma raha. Tässä oli J V Snellmannilla ratkaiseva merkitys. Suomen markka otettiin käyttöön 1860. Suomen kansa tunsi nyt uudet rahat omakseen.

1878 lähtien markka sidottiin kultakantaan. Suomen raha liittyi yhtenä tekijänä maailman valuuttojen joukkoon ja sen kohtalo kytkettiin kansainvälisen talouden tapahtumiin. Maailman talouden kehityksen myötä siitä jouduttiin välillä luopumaan ja epävakautta toi myös toinen maailmansota.

Sotakorvausten kustannukset olivat valtavat ja rahaa niiden maksamiseksi otettiin setelipainosta. 1946 setelit leikattiin kahtia. Vasen puolisko jäi käyväksi maksuvälineeksi ja oikea lainattiin halvalla korolla valtiolle.

Taloudellisen elämän aaltoliike johti markkamme vaiheisiin, jossa sen kestokyky joutui koetukselle, jopa niin, että markan valmistus tuli markkaa kalliimmaksi. Markka pystyi kuitenkin nostamaan päänsä.

Laajentunut elinkeinoelämä antoi jatkuvasti uusia tehtäviä rahalaitoksille. Pääomankierron ohjaajina ja säätelijöinä ne saivat yhä keskeisemmän aseman talouselämässämme, jonka kantavana tekijänä oli markan voima ja mahti.

Teksti: Teuvo Niiranen

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.