Hyppää pääsisältöön

Satavuotias Suomen markka

Suomen Filmiteollisuuden valmistama lyhytelokuva kertoo vanhoista elokuvista poimittujen kohtausten avulla suomalaisen rahan historian oravannahoista vuoden 1960 tuhannen markan kolikkoon.

Siintävät järven selät, jylhät metsät ja kuohuvat kosket ovat olleet vuosituhansia Suomen luontoon kuuluvia. Noihin aikoihin ei tunnettu rahaa siinä muodossa kuin nykypäivinä. Metsä oli Suomen rahapaja ja metsien turkiksia käytettiin rahavälineinä. Rahalla tarkoitettiinkin kielessämme oravannahkaa.

Aikojen kuluessa muuttuivat maksuvälineetkin ja vähitellen siirryttiin metallirahoihin. Suomen ensimmäisen rahapajan tiedettiin toimineen Turussa 1400-luvulla. Rahatalouden kannalta Kustaa Vaasan hallitusaika Ruotsi-Suomessa 1500-luvun toisella vuosineljänneksellä oli perustavaa aikaa. Silloin lyötiin mm. ensimmäiset kokomarkan rahat.

Vuosisataa myöhemmin kupariraha tuli yleiseen käyttöön koko Ruotsi-Suomen valtakunnassa. Rahat olivat tuolloin epäkäytännöllisiä ja raskaita. Syntyi ajatus setelirahan käyttöönottamisesta.

1760-luvulla saatettiin maksaa ostokset jo seteleillä tai vaihtorahoilla. Tuontitavaroiden hinnat olivat tuolloin verrattomasti korkeammat kuin nykyään ja itse rahakin vaikeasti hankittavissa.

1808-1809 sodan jälkeen myös Venäjän raha tuli käyväksi rahaksi vastasyntyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kahden valtakunnan rahan samanaikainen käsittely maksuissa tuotti kuitenkin hankaluuksia. Kolmisen vuosikymmentä myöhemmin Ruotsin raha lakkasi olemasta laillinen raha maassamme.

Valtiomiestemme kahden vuosikymmenen ponnistelujen tuloksena perustettiin oma raha. Tässä oli J V Snellmannilla ratkaiseva merkitys. Suomen markka otettiin käyttöön 1860. Suomen kansa tunsi nyt uudet rahat omakseen.

1878 lähtien markka sidottiin kultakantaan. Suomen raha liittyi yhtenä tekijänä maailman valuuttojen joukkoon ja sen kohtalo kytkettiin kansainvälisen talouden tapahtumiin. Maailman talouden kehityksen myötä siitä jouduttiin välillä luopumaan ja epävakautta toi myös toinen maailmansota.

Sotakorvausten kustannukset olivat valtavat ja rahaa niiden maksamiseksi otettiin setelipainosta. 1946 setelit leikattiin kahtia. Vasen puolisko jäi käyväksi maksuvälineeksi ja oikea lainattiin halvalla korolla valtiolle.

Taloudellisen elämän aaltoliike johti markkamme vaiheisiin, jossa sen kestokyky joutui koetukselle, jopa niin, että markan valmistus tuli markkaa kalliimmaksi. Markka pystyi kuitenkin nostamaan päänsä.

Laajentunut elinkeinoelämä antoi jatkuvasti uusia tehtäviä rahalaitoksille. Pääomankierron ohjaajina ja säätelijöinä ne saivat yhä keskeisemmän aseman talouselämässämme, jonka kantavana tekijänä oli markan voima ja mahti.

Teksti: Teuvo Niiranen

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto