Hyppää pääsisältöön

Satavuotias Suomen markka

Suomen Filmiteollisuuden valmistama lyhytelokuva kertoo vanhoista elokuvista poimittujen kohtausten avulla suomalaisen rahan historian oravannahoista vuoden 1960 tuhannen markan kolikkoon.

Siintävät järven selät, jylhät metsät ja kuohuvat kosket ovat olleet vuosituhansia Suomen luontoon kuuluvia. Noihin aikoihin ei tunnettu rahaa siinä muodossa kuin nykypäivinä. Metsä oli Suomen rahapaja ja metsien turkiksia käytettiin rahavälineinä. Rahalla tarkoitettiinkin kielessämme oravannahkaa.

Aikojen kuluessa muuttuivat maksuvälineetkin ja vähitellen siirryttiin metallirahoihin. Suomen ensimmäisen rahapajan tiedettiin toimineen Turussa 1400-luvulla. Rahatalouden kannalta Kustaa Vaasan hallitusaika Ruotsi-Suomessa 1500-luvun toisella vuosineljänneksellä oli perustavaa aikaa. Silloin lyötiin mm. ensimmäiset kokomarkan rahat.

Vuosisataa myöhemmin kupariraha tuli yleiseen käyttöön koko Ruotsi-Suomen valtakunnassa. Rahat olivat tuolloin epäkäytännöllisiä ja raskaita. Syntyi ajatus setelirahan käyttöönottamisesta.

1760-luvulla saatettiin maksaa ostokset jo seteleillä tai vaihtorahoilla. Tuontitavaroiden hinnat olivat tuolloin verrattomasti korkeammat kuin nykyään ja itse rahakin vaikeasti hankittavissa.

1808-1809 sodan jälkeen myös Venäjän raha tuli käyväksi rahaksi vastasyntyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kahden valtakunnan rahan samanaikainen käsittely maksuissa tuotti kuitenkin hankaluuksia. Kolmisen vuosikymmentä myöhemmin Ruotsin raha lakkasi olemasta laillinen raha maassamme.

Valtiomiestemme kahden vuosikymmenen ponnistelujen tuloksena perustettiin oma raha. Tässä oli J V Snellmannilla ratkaiseva merkitys. Suomen markka otettiin käyttöön 1860. Suomen kansa tunsi nyt uudet rahat omakseen.

1878 lähtien markka sidottiin kultakantaan. Suomen raha liittyi yhtenä tekijänä maailman valuuttojen joukkoon ja sen kohtalo kytkettiin kansainvälisen talouden tapahtumiin. Maailman talouden kehityksen myötä siitä jouduttiin välillä luopumaan ja epävakautta toi myös toinen maailmansota.

Sotakorvausten kustannukset olivat valtavat ja rahaa niiden maksamiseksi otettiin setelipainosta. 1946 setelit leikattiin kahtia. Vasen puolisko jäi käyväksi maksuvälineeksi ja oikea lainattiin halvalla korolla valtiolle.

Taloudellisen elämän aaltoliike johti markkamme vaiheisiin, jossa sen kestokyky joutui koetukselle, jopa niin, että markan valmistus tuli markkaa kalliimmaksi. Markka pystyi kuitenkin nostamaan päänsä.

Laajentunut elinkeinoelämä antoi jatkuvasti uusia tehtäviä rahalaitoksille. Pääomankierron ohjaajina ja säätelijöinä ne saivat yhä keskeisemmän aseman talouselämässämme, jonka kantavana tekijänä oli markan voima ja mahti.

Teksti: Teuvo Niiranen

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.