Hyppää pääsisältöön

Kilpailukykytilastot kertovat mitä halutaan

Jan Vapaavuori
Jan Vapaavuori Kuva: Yle, Mot jan vapaavuori

Monet poliitikot ja teollisuusjohtajat ovat pitkään väittäneet, että Suomen kilpailukyky on romahtanut. Heikolla kilpailukyvyllä on perusteltu matalia palkankorotuksia. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että kilpailukykyä kuvaavat tilastot kertovat sen, mitä tilaston käyttäjä haluaa.

Kilpailukyvylle ei ole yksiselitteistä määritelmää, ja sitä voidaan kuvata monenlaisilla muuttujilla.

”Kilpailukyky on hyvin hämärä käsite, ja sillä tarkoitetaan milloin mitäkin”, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoo Yleisradion MOT-ohjelmassa.

”Kilpailukykykeskustelu on ollut jossain suhteessa jopa harhaanjohtavaa”, sanoo puolestaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo. "Siinä on syyllistetty liikaa suomalaisia palkansaajia ja suomalaista ammattiyhdistysliikettä, joka on yrittänyt pitää palkansaajien puolta.”

Suomen kilpailukyky saadaan näyttämään huonolta esimerkiksi ottamalla tarkasteluun mukaan vain aivan viime vuosien kehitys. Pidempi tarkastelu paljastaa, että kilpailukyky on trendinomaisesti parantunut.

Kilpailukykykeskustelussa keskitytään usein eri tekijöiden vuosittaisiin muutoksiin ja unohdetaan esimerkiksi työvoimakustannusten todellinen taso. Euroopan unionin tilastojen mukaan teollisuuden työvoimakustannukset ovat Suomessa alemmat kuin esimerkiksi pääkilpailijamaihin kuuluvissa Ruotsissa tai Saksassa.

Suomen teollisuuden hyvää kilpailukykyä heijastaa muun muassa se, että Uudenkaupungin autotehtaalla on juuri aloitettu sadantuhannen uuden A-sarjan Mercedes-Benzin valmistus saksalaiselle Daimlerille.

Linkkejä, instituutiot

Raportteja ja tutkimuksia