Hyppää pääsisältöön

Nobelistit Seferis ja Elytis – Homeroksen unohdetut perilliset

Kreikkalainen Giorgos Seferis voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1963. Runoilija ja diplomaatti Seferis oli kreikkalaisen runouden modernisti. Toinen tuntemattomaksi jäänyt nobelisti on myös kreikkalainen, runoilija Odysseas Elytis. Hän sai palkinnon vuonna 1979. Molempien valinta oli yllätys, koska molemmat olivat varsin tuntemattomia Kreikan ulkopuolella.

Tietolaatikko

Giorgos Seferikselta ei ole suomennettu kokonaisia kokoelmia.

Seferiksen suomennettuja runoja löytyy teoksesta Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, toim. Aale Tynni, WSOY, 1976.

Seferiksen ja Elitisin runojen suomennoksia löytyy teoksesta Kourallinen valoa – nykykreikkalaisen runouden antologia, Nihil Interit, 1997.

Odysseas Elytisiltä on suomennettu kokoelma Ylistetty olkoon, WSOY, 2010. Suomentaja on Markku Pääskynen.

Giorgos Seferis (oik. Seferiadis. 1900-1971) oli kosmopoliitti. Hän syntyi Turkin Smyrnassa (nyk. Izmir), mutta muutti perheensä kanssa Ateenaan 14-vuotiaana. Vuosina 1918-1924 hän opiskeli Pariisissa oikeustiedettä.

Myöhemmin hän palveli diplomaattina eri puolilla Eurooppaa ja Lähi-itää esimerkiksi Englannissa, Albaniassa, Turkissa ja Libanonissa. Toisen maailmansodan aikana hän palveli Kreikan pakolaishallituksessa useassa maassa mm. Etelä-Afrikassa, Egyptissä ja Italiassa.

Kiertolaisuus kuuluu myös hänen runoissaan. Tuntuukin, että hän oli kreikkalaisempi kuin Kreikassa koko elämänsä asuneet.

Vuonna 1963 toimittaja Juha Virkkunen analysoi radio-ohjelmassaan Seferiksen elämää ja runoutta. Eurooppalainen modernismin vaikutukset näkyvät hänen tuotannossaan.
Toimittaja Virkkusen mukaan mm. englantilais-amerikkalainen runoilija T.S. Eliot vaikutti voimakkaasti Seferiksen tuotantoon. Virkkunen luonnehtii Seferistä runolliseksi mietiskelijäksi, mutta ei varsinaisesti uuden runokielen luojaksi, kuten oppi-isänsä Eliot. Seferis ei tehnyt varsinaista kansainvälistä läpimurtoa.

Juha Virkkunen toteaakin, ”Seferis ei ole suurten lukijakuntien runoilija”.

Seferis tuomitsi vuonna 1969 Kreikan sotilasjuntan diktatuurin. Runoilija kuoli Ateenassa vuonna 1971. Hautajaisista muodostui suuri poliittinen mielenilmaus, joten kylmäksi hän ei jättänyt ainakaan Kreikan kansaa.

Toinen tuntemattomaksi jäänyt nobelisti on myös kreikkalainen. Odysseas Elytis (1911-1996) valinta vuoden 1979 kirjallisuuden nobelistiksi oli vieläkin suurempi yllätys kuin Seferiksen valinta 1960-luvulla.

Kreetalla syntynyt Elytis toimi toisen maailmansodan aikana Kreikan vastarintaliikkeessä Albanian maaperältä käsin. Hän asui Pariisissa vuosina 1948-1953, missä hän tutustui mm. taiteilija Pablo Picassoon.

Hänen pääteoksensa on eeppinen runoelma ”Ylistetty olkoon” (tunnetaan myös nimellä Kunnia olkoon), joka valmistui vuonna 1959. Elytisin runot käsittelevät luontoa, valoa ja historiaa.

Muusikko Mikis Theodorakis inspiroitui säveltämään Elytisin runoja.

Kirjallisuusohjelmassaan toimittaja Karmela Belinkin suhtautui varsin kriittisesti erityisesti Elytisin palkitsemiseen. Sivuhuomautuksena Belinki toteaakin: ”Uudelleenlöydetyt ovat syystä päässeet uudelleen esille.” Ja Elytis jäi tuntemattomaksi kuolemaansa asti.

Runoilija vältteli tietoisesti julkisuutta sekä vietti muutenkin erakkomaista elämää. Hän ei esimerkiksi avioitunut elämänsä aikana.

Hän kuoli vuonna 1996. Toimittaja Belinki kommentoi Elytisin kuolemaa: ”Hän oli suuri tuntematon loppuun saakka.”

Petri Ikonen

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto