Hyppää pääsisältöön

Trollaus on parasta

Riidankylväjistä on tullut nettikeskustelujen etujoukkoa. Nettitrollit ja provokaattorit ovat 2010-luvun avainhahmoja.

 

Sananvapaus tarvitsee edelläkävijöitä, ja digitaalisesta maailmasta on tullut sen suurin näyttämö. Netissä näkyvintä sananvapautta edustaa riidan haastaminen. Nettitrolli on henkilö, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä (ks. myös peelo ja flame).

 

Trollit opettavat meille, että mitään asiaa ei kannata ottaa liian vakavasti – ja samalla he opettavat meidät ohittamaan avoimen provokaation. Emme enää tulistu niin helposti kuin ennen ja osaamme kyseenalaistaa eri lähteiden uskottavuuden.

 

Maailman kuuluisin trolli on NSA:n vakoiluskandaalin paljastanut Edward Snowden. Takavuosina hänet tunnettiin chattipalstojen riidanhaastajana. NSA:n toimintatapojen paljastaminen onkin monessa mielessä täydellinen trollaus, se tulee jäämään historiankirjoihin.

 

Avoimista provokaattoreista on lyhyt matka politiikkaan. Julkinen keskustelu elää nykyään provokaatioista. Jussi Halla-aho on osuvilla kommenteillaan saanut faneiltaan lisänimen Mestari. Samassa puolueessa avointa trollaamista harrasti James Hirvisaari aina erottamiseensa saakka. Hänen tukijoistaan löytyvä Seppo Lehto istui pari vuotta linnassa lain rajat ylittäneen pitkäkestoisen trollaamisen takia. (Korjaus 21.10. Lehto ei kuulu Hirvisaaren taustajoukkoon, kuten aiemmin kirjoitin.)

Moni provokaatio päättyykin kunnianloukkaussyytteisiin. Ne työllistävät poliisia jatkuvasti enemmän, ja nettipoliiseina työskenteleekin tällä hetkellä noin 30 henkilöä. Suomen ensimmäinen nettipoliisi Marko ”Fobba” Forss aloitti työnsä syksyllä 2008. Hän näkee provokaation ja kunnianloukkauksen rajan selvänä:

"Voit argumentoida ja provosoida asiakysymyksen suhteen niin paljon kuin haluat, mutta silloin kun mennään henkilöön, lähestytään helposti kunnianloukkausta."

 

Trollaaminen on kuitenkin ennen kaikkea karnevalismia. Se lisää kriittistä medialukutaitoa ja tekee meistä netinkäyttäjinä lähdekriittisiä. Trollaaminen myös osoittaa, että koko digitaalinen kulttuuri on kuin massiivinen metafiktio. Keksityt todellisuudet sekoittuvat siellä yhteen, ja valuvat toisiinsa.

 

Sosiaalisen median rakenteet ovat mahdollistaneet niin lukuisia erilaisia retorisia keinoja argumentoida, että koko keskustelukulttuuri on muuttunut. Karnevalistisin ja kuuluisin sosiaalisen median rooli on kuitenkin itseoikeutetusti trolleilla. Vanhoilla kunnon riidankylväjillä.

 

Suomi on netissä kokoaan isompi, sillä digikulttuuri on läpäissyt kaikki yhteiskuntamme rakenteet. Seuraava iso muutos tulee olemaan sosiaalisen median keskustelutapojen laajeneminen ja arkipäiväistyminen.

 

Tässä maassa on totuttu vähäpuheisuuteen ja siihen, että sanotaan vain mitä tarkoitetaan (paitsi Savossa). Trollit muuttavat yksinkertaisen keskustelukulttuurimme monisyisemmäksi. Tulevaisuudessa ymmärrämme ehkä myös kielen nyansseja.

 

Kulttuuriosasto kysyy: Mikä trollaamisessa on niin ihanaa? Oletko ruokkinut trollia? Milloin viimeksi suutuit netissä?

 

Suora lähetys tiistaina 22.10. kello 19.06–20.00.

 

Asiantuntijavieraana mediatutkija Sam Inkinen.

 

Kommentit
  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Hyvästit flashille

    Ei enää flashia

    Flash-playerin tarve Areenan web-palvelussa loppuu. Viime viikolla Areenassa saavutettiin jonkinlainen merkkipaalu, kun suorista tv-lähetyksistä muodostettavat tallenteet siirtyivät käyttämään uutta julkaisualustaa.