Hyppää pääsisältöön

Tuhat tonnia painava ruoppaaja upposi viidessä minuutissa

Nostaja-niminen ruoppaaja upposi Pietarsaaren edustalla syksyisenä yönä vuonna 1972. Onnettomuudessa hukkui 16 miehistön jäsentä. Mikä johti äkilliseen uppoamiseen, ja miksi hylkyä ei nostettu ajoissa?

6.9.1972 kello 3.30 suurin osa miehistöstä on hyteissään nukkumassa. Yövahti pitää silmällä perässä olevaa huoltoalus Tiiraa voimistuneen tuulen vuoksi. Kello 03.40 yövahti havaitsee ruoppaajan kallistuvan vasemmalle. Kello 03.45 ruoppaaja kaatuu vasemmalle kyljelleen ja uppoaa. Neljä miehistön jäsentä nousee huoltoalukseen ja pelastuu.

Päivän valjetessa alkavat spekuloinnit onnettomuuden syistä. Aluksen epäillään saaneen vuodon, mutta pelastussukeltajat eivät havaitse mitään siihen viittaavaa. Hylky makaa kyljellään, joten koko runkoa ei päästä tutkimaan. Päivän aikana löydetään kaksi ruumista vedestä. Pelastustyöt keskeytetään tarvittavien työkalujen puuttuessa, joilla päästäisiin hylkyyn sisään.

Seuraavana päivänä onnettomuuspaikalle saadaan erikoishitsauslaitteita, mutta niiden käyttöön kykenevän henkilökunnan puute lykkää tehokkaan työskentelyn alkua. Pelastustyöntekijät löytävät kolme onnettomuuden uhria aluksen peräpäästä, meren pohjasta.Onnettomuutta tutkimaan asetettu tutkijalautakunta ei halua vielä kommentoida onnettomuuden syitä.

Tutkijalautakunnan antama lyhyt ”epämääräinen raportti” ihmetyttää. Tutkijalautakunta edellyttää, että laivan hylky pitää nostaa kokonaisena, jotta uppoamisen syy pystyttäisiin tutkimaan. TVH (Tie- ja Vesirakennushallitus) saa urakkatarjouksia hylyn nostosta kokonaisena, mutta päätyy kuitenkin edullisimpaan tarjoukseen, jonka mukaan nosto voidaan toteuttaa myös osissa. Pelko herää, että "viimeisetkin johtolangat” onnettomuuden syyn selviämiseksi katoavat jäiden mukana.

Ruoppaaja ”Nostajan” huono kunto onnettomuushetkellä herättää kiivasta keskustelua työolosuhteista. Sukeltajien kertomukset viittaavat siihen, että hylyn seitsemästä vedenpitävästä pohjatankista vain yksi on veden pitävä ja pohjalevyissä on repeämiä.

Seitsemän ja puoli kuukautta onnettomuudesta hylky makaa meren pohjassa, jään alla. Pienen yrittäjän mahdollisuuksia saada se ylös pidetään lähes mitättöminä. Julkisuudessa aletaankin epäillä, että nostourakkaa viivytettäisiin tahallaan, jotta vastuu onnettomuudesta vältettäisiin.

Nostoa vaaditaan etenkin onnettomuuden uhrien leskien osalta, jotka ovat edelleen ilman korvauksia. Syyllisyyskysymyksen selvittäminen, joka tässä tapauksessa edellyttää laivan nostoa meren pohjasta, on edelleen tekemättä.

Vuosi onnettomuuden jälkeen hylky on saatu pystyasentoon. Asiasta annetaan myös ensimmäinen haaste, jonka mukaan työturvallisuuslain määräyksiä on rikottu. Varsinaista merikokemusta oli vain päälliköllä ja konepäälliköllä.

28.5.1974 uutislähetys kertoo, että onnettomuuden syyt ovat selvinneet. Tutkimukset ovat tuoneet ilmi, että laivan ankkurisilmäkkeestä päässyt vesi on levinnyt nopeasti huonokuntoisten väliseinien läpi aiheuttaen aluksen nopean uppoamisen myrskyssä. TVH: n edustaja Paavo Sarkkisen mukaan ”TVH ei enää kiirehdi hylyn nostamista”.

Teksti: Antti Majala

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.