Hyppää pääsisältöön

Tuhat tonnia painava ruoppaaja upposi viidessä minuutissa

Nostaja-niminen ruoppaaja upposi Pietarsaaren edustalla syksyisenä yönä vuonna 1972. Onnettomuudessa hukkui 16 miehistön jäsentä. Mikä johti äkilliseen uppoamiseen, ja miksi hylkyä ei nostettu ajoissa?

6.9.1972 kello 3.30 suurin osa miehistöstä on hyteissään nukkumassa. Yövahti pitää silmällä perässä olevaa huoltoalus Tiiraa voimistuneen tuulen vuoksi. Kello 03.40 yövahti havaitsee ruoppaajan kallistuvan vasemmalle. Kello 03.45 ruoppaaja kaatuu vasemmalle kyljelleen ja uppoaa. Neljä miehistön jäsentä nousee huoltoalukseen ja pelastuu.

Päivän valjetessa alkavat spekuloinnit onnettomuuden syistä. Aluksen epäillään saaneen vuodon, mutta pelastussukeltajat eivät havaitse mitään siihen viittaavaa. Hylky makaa kyljellään, joten koko runkoa ei päästä tutkimaan. Päivän aikana löydetään kaksi ruumista vedestä. Pelastustyöt keskeytetään tarvittavien työkalujen puuttuessa, joilla päästäisiin hylkyyn sisään.

Seuraavana päivänä onnettomuuspaikalle saadaan erikoishitsauslaitteita, mutta niiden käyttöön kykenevän henkilökunnan puute lykkää tehokkaan työskentelyn alkua. Pelastustyöntekijät löytävät kolme onnettomuuden uhria aluksen peräpäästä, meren pohjasta.Onnettomuutta tutkimaan asetettu tutkijalautakunta ei halua vielä kommentoida onnettomuuden syitä.

Tutkijalautakunnan antama lyhyt ”epämääräinen raportti” ihmetyttää. Tutkijalautakunta edellyttää, että laivan hylky pitää nostaa kokonaisena, jotta uppoamisen syy pystyttäisiin tutkimaan. TVH (Tie- ja Vesirakennushallitus) saa urakkatarjouksia hylyn nostosta kokonaisena, mutta päätyy kuitenkin edullisimpaan tarjoukseen, jonka mukaan nosto voidaan toteuttaa myös osissa. Pelko herää, että "viimeisetkin johtolangat” onnettomuuden syyn selviämiseksi katoavat jäiden mukana.

Ruoppaaja ”Nostajan” huono kunto onnettomuushetkellä herättää kiivasta keskustelua työolosuhteista. Sukeltajien kertomukset viittaavat siihen, että hylyn seitsemästä vedenpitävästä pohjatankista vain yksi on veden pitävä ja pohjalevyissä on repeämiä.

Seitsemän ja puoli kuukautta onnettomuudesta hylky makaa meren pohjassa, jään alla. Pienen yrittäjän mahdollisuuksia saada se ylös pidetään lähes mitättöminä. Julkisuudessa aletaankin epäillä, että nostourakkaa viivytettäisiin tahallaan, jotta vastuu onnettomuudesta vältettäisiin.

Nostoa vaaditaan etenkin onnettomuuden uhrien leskien osalta, jotka ovat edelleen ilman korvauksia. Syyllisyyskysymyksen selvittäminen, joka tässä tapauksessa edellyttää laivan nostoa meren pohjasta, on edelleen tekemättä.

Vuosi onnettomuuden jälkeen hylky on saatu pystyasentoon. Asiasta annetaan myös ensimmäinen haaste, jonka mukaan työturvallisuuslain määräyksiä on rikottu. Varsinaista merikokemusta oli vain päälliköllä ja konepäälliköllä.

28.5.1974 uutislähetys kertoo, että onnettomuuden syyt ovat selvinneet. Tutkimukset ovat tuoneet ilmi, että laivan ankkurisilmäkkeestä päässyt vesi on levinnyt nopeasti huonokuntoisten väliseinien läpi aiheuttaen aluksen nopean uppoamisen myrskyssä. TVH: n edustaja Paavo Sarkkisen mukaan ”TVH ei enää kiirehdi hylyn nostamista”.

Teksti: Antti Majala

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.