Nostaja-niminen ruoppaaja upposi Pietarsaaren edustalla syksyisenä yönä vuonna 1972. Onnettomuudessa hukkui 16 miehistön jäsentä. Mikä johti äkilliseen uppoamiseen, ja miksi hylkyä ei nostettu ajoissa?
6.9.1972 kello 3.30 suurin osa miehistöstä on hyteissään nukkumassa. Yövahti pitää silmällä perässä olevaa huoltoalus Tiiraa voimistuneen tuulen vuoksi. Kello 03.40 yövahti havaitsee ruoppaajan kallistuvan vasemmalle. Kello 03.45 ruoppaaja kaatuu vasemmalle kyljelleen ja uppoaa. Neljä miehistön jäsentä nousee huoltoalukseen ja pelastuu.
Päivän valjetessa alkavat spekuloinnit onnettomuuden syistä. Aluksen epäillään saaneen vuodon, mutta pelastussukeltajat eivät havaitse mitään siihen viittaavaa. Hylky makaa kyljellään, joten koko runkoa ei päästä tutkimaan. Päivän aikana löydetään kaksi ruumista vedestä. Pelastustyöt keskeytetään tarvittavien työkalujen puuttuessa, joilla päästäisiin hylkyyn sisään.
Seuraavana päivänä onnettomuuspaikalle saadaan erikoishitsauslaitteita, mutta niiden käyttöön kykenevän henkilökunnan puute lykkää tehokkaan työskentelyn alkua. Pelastustyöntekijät löytävät kolme onnettomuuden uhria aluksen peräpäästä, meren pohjasta. Onnettomuutta tutkimaan asetettu tutkijalautakunta ei halua vielä kommentoida onnettomuuden syitä.
Tutkijalautakunnan antama lyhyt ”epämääräinen raportti” ihmetyttää. Tutkijalautakunta edellyttää, että laivan hylky pitää nostaa kokonaisena, jotta uppoamisen syy pystyttäisiin tutkimaan. TVH (Tie- ja Vesirakennushallitus) saa urakkatarjouksia hylyn nostosta kokonaisena, mutta päätyy kuitenkin edullisimpaan tarjoukseen, jonka mukaan nosto voidaan toteuttaa myös osissa. Pelko herää, että "viimeisetkin johtolangat” onnettomuuden syyn selviämiseksi katoavat jäiden mukana.
Ruoppaaja ”Nostajan” huono kunto onnettomuushetkellä herättää kiivasta keskustelua työolosuhteista. Sukeltajien kertomukset viittaavat siihen, että hylyn seitsemästä vedenpitävästä pohjatankista vain yksi on veden pitävä ja pohjalevyissä on repeämiä.
Seitsemän ja puoli kuukautta onnettomuudesta hylky makaa meren pohjassa, jään alla. Pienen yrittäjän mahdollisuuksia saada se ylös pidetään lähes mitättöminä. Julkisuudessa aletaankin epäillä, että nostourakkaa viivytettäisiin tahallaan, jotta vastuu onnettomuudesta vältettäisiin.
Nostoa vaaditaan etenkin onnettomuuden uhrien leskien osalta, jotka ovat edelleen ilman korvauksia. Syyllisyyskysymyksen selvittäminen, joka tässä tapauksessa edellyttää laivan nostoa meren pohjasta, on edelleen tekemättä.
Vuosi onnettomuuden jälkeen hylky on saatu pystyasentoon. Asiasta annetaan myös ensimmäinen haaste, jonka mukaan työturvallisuuslain määräyksiä on rikottu. Varsinaista merikokemusta oli vain päälliköllä ja konepäälliköllä.
28.5.1974 uutislähetys kertoo, että onnettomuuden syyt ovat selvinneet. Tutkimukset ovat tuoneet ilmi, että laivan ankkurisilmäkkeestä päässyt vesi on levinnyt nopeasti huonokuntoisten väliseinien läpi aiheuttaen aluksen nopean uppoamisen myrskyssä. TVH: n edustaja Paavo Sarkkisen mukaan ”TVH ei enää kiirehdi hylyn nostamista”.
Teksti: Antti Majala
