Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Nettitutka selvittää kännykkänettien todelliset nopeudet - Elisa kärjessä

Nettitutka
Nettitutka Kuva: Yle nettitutka

Aalto-yliopiston kehittämä Nettitutka-sovellus tuottaa tietoa mobiililaajakaistojen todellisista nopeuksista Suomessa. Elisalla on nopein verkko kolmesta suuresta operaattorista, Sonera ja DNA tulevat rinta rinnan perässä. Myös käytettävä puhelin vaikuttaa siihen, miten netti kännykässä pelaa.

Viime syksynä Kuningaskuluttaja teki suuren laajakaistavertailun, jossa keräsimme katsojien avulla roimasti tietoa nettiyhteyksien todellisista nopeuksista. Syksyllä emme kuitenkaan selvittäneet, miten hyvin kännyköiden nettiyhteydet toimivat.

Kännyköiden nettiyhteyden tarkistamista varten on Aalto-yliopistossa Espoon Otaniemessä kehitetty Nettitutka-palvelu.

- Nettitutka-sovellus tuottaa tietoa siitä, miten hyvin mobiiliverkot Suomessa oikeasti toimivat, toteaa Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.

Pähkinänkuoressa kännykkään ladattava Nettitutka-sovellus on verkkojen mittausohjelmisto, jonka avulla voi mitata kännykän nettiyhteyden laadun ja jakaa tiedon muille käyttäjille. Tulokset päivittyvät kaikille avoimelle kartalle. Mittaustuloksia on kertynyt eri puolelta Suomea melkein puolitoista miljoonaa kappaletta.

- Mittaustulokset ovat niitä, mitä ihmiset oikeasti saavat. Nämä ovat niitä todellisia nopeuksia, joita ihmiset saavat käyttäessään puhelimen nettiyhteyttä, Manner summaa.

Operaattoreissa on selkeitä eroja

Kuningaskuluttaja pyysi Aalto-yliopiston tutkijatiimiä laittamaan operaattorit paremmuusjärjestykseen Nettitutkan mittaustulosten perusteella. Tulokset laitoimme kartalle, josta voi hakea oman paikkakuntansa tulokset. (päivitys 24.10.2013)

- Meidän analyysi osoittaa selvästi, että jos otetaan satunnainen paikka Suomessa, niin puolessa tapauksessa Elisalla on nopein verkko kolmesta operaattorista. Sonera ja DNA tulevat sitten aika rinta rinnan perässä, Manner kertoo.

Nettitutkan tulosten perusteella Elisa ja samassa verkossa toimiva Saunalahti saavat parhaat tulokset. Niiden liittymillä saadaan paras nopeus 52 prosentin todennäköisyydellä, jos valitaan satunnainen paikka Suomen kartalta.

Soneralla vastaava todennäköisyys on 26 prosenttia. DNA pärjäsi Nettitutkan mittaustuloksissa heikoiten. Todennäköisyys nopeimpaan kännykkänettiin on 22 prosenttia.

Erilaisia puhelimia pöydällä.
Erilaisia puhelimia pöydällä. Kuva: YLE mobiililaajkaista
Jukka Mantereen mukaan operaattorien väliset johtuvat niiden erilaisista toimintastrategioista ja siitä, minne ne haluavat tukiasemia rakentaa ja toimintaansa laajentaa.

- Kun katsotaan näitä Nettitutkan tuloksia, niin niissä näkyvät valtakunnan tasolla kaikki tulokset maaseutu mukaan lukien. Jos tutkittaisiin vain jotain yksittäistä kaupunkia, niin erot voivat olla toisenlaisia.

DNA ei allekirjoita mittauksia

DNA:n tuotantojohtaja Antti Jokinen ei ole mittaustuloksista samaa mieltä. Hänen mukaansa DNA:lla on erittäin kilpailukykyiset nopeudet myös Nettitutkan mittauksissa.

- 85 prosenttia suomalaisista asuu isoissa taajamissa ja niiden osuus Suomen pinta-alasta on vain noin 10 prosenttia. Suurimmalla osalla asiakkaistamme on todella hyvät nopeudet, Jokinen vakuuttaa.

Kaupunkien asiakkaille hyviä nopeuksia siis tulee, mutta kaupunkien ulkopuolellakin asuu paljon ihmisiä. Jokisen mukaan DNA panostaa myös maaseudulla asuviin.

- Olemme tänäkin vuonna päivittäneet 3G-verkkoon 500 kohdetta taajamien ulkopuolelle.

Jokisen mukaan DNA parantaa verkkoaan jatkuvasti.

- Tänä vuonna olemme tehneet yli 1500 tukiasemapäivitystä ympäri Suomea. Tässä ei missään nimessä ole syytä ylimielisyyteen, tai jäädä paikoilleen näissä asioissa, tuotantojohtaja päättää.

3G-verkko ruuhkaantuu iltaisin

Elisan mobiililaajakaistat olivat Nettitutkan mittaustuloksissa selkeä ykkönen. Operaattori on tulokseen tyytyväinen.

- Tulokset ovat hyviä, mutta parannettavaa tietysti löytyy meiltäkin. Tämä koko ala ja mobiililaajakaista ovat kehittyneet niin hurjaa vauhtia, että jatkuvasti pitää parantaa nykyistä verkkojen laatua ja kapasiteettia, toteaa Elisan osastopäällikkö Eetu Prieur.

Prieurin mukaan Elisa parantaa verkkojaan jatkuvasti. Tästä huolimatta 3G-kännykkänetti hidastelee välillä verkon ruuhkan vuoksi.

3G-verkko on ruuhkaisin iltaisin.

- 3G-verkko on ruuhkaisin iltaisin. Paikoitellen tukiasemissa on ruuhkaa, jolloin datanopeudet jäävät alhaisemmiksi kuin esimerkiksi yöaikaan. Ja näitä ruuhkaisimpia paikkoja sitten laajennetaan koko ajan erilaisten mittausten perusteella.

Ongelmana kännykkänettien kohdalla on juuri niiden ailahtelevuus. Huippunopeaksi luvattu yhteys voi paikoitellen saavuttaa vain murto-osan maksiminopeudesta. Kännykkänettien nopeuden vaihteluvälit eivät Eetu Prieurin mukaan ole tulevaisuudessa ainakaan pienentymässä.

- Kännyköiden laajakaistojen vaihteluvälit tulevat todennäköisesti vain tulevaisuudessa kasvamaan, koska nämä maksiminopeudet nousevat koko ajan. Ja verkosta tulee aina löytymään paikkoja ja tilanteita, joissa nopeudet jäävät pieniksi ja silloinhan tämä vaihteluväli kasvaa. Tosin verkkojen keskimääräinen nopeus ja tyypillinen nopeus kasvavat koko ajan. Ne ovat ehkä se kaikkein tärkein asia, Prieur toteaa.

Kännyköiden laajakaistojen vaihteluvälit tulevat todennäköisesti vain tulevaisuudessa kasvamaan.

Vaikka operaattorien mobiililaajakaistoissa on selkeitä eroja, toimivat suomalaiset kännykkänetit kohtuullisesti useimmissa paikoissa.

Liittymää valitessa kannattaa kuitenkin ehdottomasti tarkistaa nettiyhteyden todellinen toimivuus ja teho omalla paikkakunnalla

Nopeus ei ole kiinni vain liittymästä

Kännykän nettiyhteyden nopeuteen ei kuitenkaan vaikuta pelkästään liittymä tai operaattori. Myös käytettävällä puhelimella on suuri merkitys kännykkänetin nopeuteen.

Aalto-yliopiston nettitutka-tiimi laittoikin 3G-verkossa toimivat puhelimet nopeusjärjestykseen Kuningaskuluttajan pyynnöstä.

Tulokset ovat Nettitutka-sovelluksesta saatujen mittausten keskiarvoja. Vertailussa otettiin huomioon vain laitteet, joilla oli tehty vähintään 1000 mittausta. Tulokset ovat latausnopeuksia.

3G-verkossa laitteiden TOP 7

Myös käytettävällä puhelimella on suuri merkitys kännykkänetin nopeuteen.

1. Asus PadFone 2: 37 Mbps
2. Samsung Galaxy S4 : 28 Mbps
3. Nokia Lumia 920 : 24 Mbps

3. Samsung Galaxy S3 (GT-I9305): 24 Mbps
4. Samsung Galaxy Note 2 : 22 Mbps
4. Nokia Lumia 820 : 22 Mbps
5. Nokia Lumia 900 : 21 Mbps
6. Samsung Galaxy S3 (GT-I9300): 17 Mbps
6. Nokia Lumia 520 : 17 Mbps
7. Samsung Galaxy S2 : 16 Mbps

LTE-verkossa (4G) laitteiden TOP 5

1. Samsung Galaxy S4 : 95 Mbps
1. Samsung Galaxy S3 : 95 Mbps
2. Samsung Galaxy Note 2 : 81 Mbps
3. iPhone 5 : 66 Mbps

4. Nokia Lumia 920 : 57 Mbps
5. Asus PadFone 2 : 52 Mbps

LTE:ssä nopeita laitteita löytyi myös muilta valmistajilta esimerkiksi Sony Xperia 5 (63 Mbps, mutta mittaustuloksia vain 228 kpl).3G.ssä vastaavasti muita nopeita laitteita on esimerkiksi HTC One (22 Mbps, mutta vain 172 mittaustulosta), LG Nexus 4 (21 Mbps, 663 mittaustulosta), Sony Xperia 5 (21 Mbps, 108 mittaustulosta).

Lue myös Helsingin Sanomien juttu aiheesta.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.