Hyppää pääsisältöön

Voisiko ihminen nukkua talviunta?

Mitä tehdä kuusi kuukautta kestävällä matkalla Marsiin? Pasianssia, kuntopyöräilyä, kasa kirjoja ja lehtiä... Voisi olla aika tylsää.  Mutta Reissu saattaisi sujua myös  yhtä helposti kuin nokosten ottaminen. Tutkijoiden mukaan saattaisi nimittäin olla mahdollista, että ihminen voisi nukkua jonkinlaista "talviunta".

Nasan Finesse -ohjelma etsii kaukaisia planeettoja myös tulevaisuuden matkakohteiksi. Kuva: Nasa
Tieteisfilmeissä avaruusmatkaaja asettuu pieneen makuukapseliin, napsauttaa virran päälle ja vaipuu syväjäädytettynä horrokseen. Ja herää  useamman vuosikymmenen kuluttua toisessa aurinkokunnassa valmiina uuteen seikkailuun.

Tämä on pelkkää scifiä -vai onko?

Nasa on aloittanut tutkimusprojektin, jossa selvitetään, voisivatko astronautit todella lentää pitkät avaruusmatkat horroksessa. Euroopan avaruusjärjestö ESA tutkii samanlaista asiaa. Suunnitelmana on, että astronautteja ei sentään syväjäädytettäsi,  vaan heidän ruumiinlämpöään laskettaisiin muutamalla asteella. Se hidastaisi aineenvaihduntaa ja ihminen vaipuisi unenkaltaiseen tilaan.

Tarkoitus olisi ottaa tämä tekniikka käyttöön jo lähivuosikymmenien lennoilla Marsiin. Tästä olisi muutakin hyötyä kuin tylsyyden voittaminen -vaikka sekään ei ole vähäpätöinen asia, lentojen psyykkiset vaikutukset ovat yksi suurimpia huolia matkojen suunnittelussa.

Kuva: NasaMutta astronautit olisivat kapseleissa myös suojassa avaruuden voimakkaalta säteilyltä. Matkaan ei myöskään olisi pakko ottaa niin suuria ruoka- ja vesivarastoja kuin valveilla matkustavat astronautit tarvitsisivat.  Lisäksi mukaan mahtuisi enemmän väkeä kuin nykyisissä suunnitelmissa, eikä aluksiin tarvitsisi suunnitella esimerkiksi niin monimutkaista keinopainovoimaa kuin nykysuunnitelmissa.

Lääketieteessä tällaista tilaa käytetään jo nyt hoitona, mutta ei yhtä pitkinä jaksoina. Täysin mahdollista se tutkijoiden mukaan siis olisi, mutta tarkkaan ei tiedetä miten näin pitkään jatkettu horrostila vaikuttaisi ihmiseen. Esimerkiksi aivot vaativat myös luonnollisen unen eri vaiheita.

Tutkijoiden haaste on myös se, että ihminen menettäisi tällaisessa tilassa huomattavan osan lihasmassastaan ja luut haurastuisivat.  Oppia on kuitenkin haettu luonnosta:  karhut vetävät sikeitä samankaltaisessa horroksessa talven yli ja säilyttävät silti lihasmassansa. Miten ne sen tekevät, sitä tutkijat nyt selvittävät.

Uusin löytö on, että myös Madagaskarilla asustava hiirimaki pystyy samanlaiseen horrokseen. Sen elimistö on lähempänä ihmistä, ja sen on havaittu myös talviunensa aikana  olevan välillä samanlaisessa REM-univaiheessa, mitä ihmisen aivot tarvitsevat.  Tässä univaiheessa nähdään myös pääosa unista, joten avaruusmatkaajillekin voisi olla tarjolla myös unien katselua lennon aikana.

Jos tämä tekniikka toimisi turvallisesti, mikään ei tietenkään estäisi sen soveltamista maan pinnalla, paljon paremmin valvotuissa oloissa. Eli silloin ihminen voisi halutessaan nukkua talviunta. Teoriassa -käytännössä siitä ei taitaisi olla paljon hyötyä.

Katso Infografia siitä, miten astronauttien horrostila toteutettaisiin

Prisma Studion jakso unesta katsottavana. Jaksossa on myös juttu tästä aiheesta: