Hyppää pääsisältöön

Kaisa, ysipallo ja Straight pool -biljardikisoja ja taitolyöntejä vuosien varrelta

Biljardia on monta lajia. Elävän arkiston koosteessa esitellään kolme kilpalajia, joista yhtä pelataan lähinnä vain Suomessa. Koosteen loppukevennyksenä on biljardin taitolyöntinäytös vuodelta 1982.

Kaisa, alkuperäiseltä nimeltään Karoliina, on kansainvälisesti harvoin nähty biljardipeli. Suomessa pelimuoto on kuitenkin hyvin suosittu. Kaisan SM-kisoja on pelattu jo 1960-luvulla ja tällä mittarilla se onkin Suomen pitkäikäisin biljardin kilpalaji.

Kaisan erikoisuutena ovat kookkaat pelipallot, jotka ovat vain hieman pienempiä kuin pöydän pussien suuaukot. Molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallonsa ja niitä pidetään pöydällä samanaikaisesti. Lisäksi peliin kuuluu kaksi punaista palloa ja yksi keltainen (Kaisa-pallo). Peli pelataan tavoitepistemäärään asti. Pisteitä pelaajat saavat pallojen pussituksista ja erilaisista lisäkosketuksista toisiin palloihin ja pelipöydän sivuvalleihin. Peliin kuuluu, että ennen lyöntiä ilmoitetaan pussi johon valittu pallo pyritään lyömään, pallo siis maalataan.

Koosteessa on nähtävissä väläys Kaisan SM-kisoista vuodelta 1976. Pöydissä pelasivat Carl-Johan Forsblom ja V. Heinonen sekä Linderg ja Tairo. Puutuvan selostuksen takia kuvatallenteesta ei kuitenkaan käy ilmi mitkä ottelut ovat kyseessä.

Koosteen toisessa videoklipissä esitellään Kaisan sääntöjä sekä pisteiden laskua. Ohjelmassa puhutaan myös Suomen Biljardiliiton historiasta ja haastatellaan liiton puheenjohtajaa PJ Wahlgrenia. Ohjelma on kuvattu vuonna 1979 Louhivuoren kartanossa ja Turun biljardisalilla.

Ysipallo

9-ball eli ysipallo on biljardin pool-peleistä kansainvälisesti arvostetuin muoto. Kaisaan verrattuna peli on yksinkertainen. Peliä pelataan nimensä mukaisesti yhdeksällä pussitettavalla pallolla ja yhdellä lyöntipallolla. Pallot on numeroitu yhdestä yhdeksään ja ne pussitetaan numerojärjestyksessä maalattuihin pusseihin. Pelin voittaa ysipallon pussittanut pelaaja.

Koosteen klipissä seurataan Tampereen avointa ysipalloturnausta vuodelta 1992. Pelaamassa nähdään suomalainen Mika Immonen, joka kruunattiin myöhemmin myös lajin maailmanmestariksi sekä ruotsalaiset Kevin Zarakani ja Tom Storm.

Straight pool

Straight pool eli 14-1 on englanninkielisen nimensä mukaisesti todella suoraviivainen peli. Pelissä on 15 kohdepalloa, joita pussitetaan vapaassa järjestyksessä maalattuina. Onnistuneesta pussituksesta saa pisteen ja lyöntivuorossa oleva pelaaja jatkaa lyömistä virhelyöntiin asti. Peliä pelataan ennalta sovittuun pistemäärään asti siten, että aina kun pöydällä on vain yksi kohdepallo jäljellä kootaan loput 14 palloa takaisin pöydälle.

Koosteessa nähdään kuvataltiointi vuoden 2002 Straight poolin EM-kisoista Tampereelta, jossa seurataan miesten puolivälieräottelua. Vastakkain asettuivat Aki Heiskanen ja hollantilainen Nils Feijen. Peli pelattiin 100 pisteeseen.

Elävän arkiston biljardikoosteen loppukevennyksenä on vielä kaksi taitolyöntinäytöstä. Ensimmäisessä belgialainen Raymond Ceulemans esittelee vallilyöntitaitojaan sekä kierre- ja pomppulyöntejään Helsingin ravintola Zillertalissa. Toisessa hollantilainen Tini Wijen antaa oman taidonnäytteensä hotelli Haagassa. Molemmat taitolyöntinäytökset ovat vuodelta 1982.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?