Hyppää pääsisältöön

Kyvytöntä keskustelua

Suomalaisessa talouskeskustelussa on viime aikoina viljelty etenkin kahta termiä, kilpailukykyä ja kestävyysvajetta. Molemmat ovat näppärällä tavalla hämäriä: yksiselitteisiä määritelmiä termeille ei ole, mutta silti jokainen pystyy ottamaan niihin reippaasti kantaa. Kuka nyt voisi olla kilpailukykyä vastaan tai kestävyysvajeen puolella?

Suomen kilpailukyvyn suoranainen romahtaminen tai ainakin rapautuminen ovat tulleet tutuiksi kaikille tiedotusvälineitä seuranneille. Työmarkkinaneuvottelut ovat herättäneet tahon jos toisenkin huutamaan, että kilpailukyky on mennyttä.

Kuten Vale, emävale, Kataisen tilasto -ohjelmassa osoitetaan, kilpailukykyä voidaan mitata monella eri tavalla ja muuttujalla. Tarkoituksesta riippuen kilpailukyvyn voi saada näyttämään hyvältä tai huonolta.

On vaikea arvioida, miten koko kansantaloudelle järkeviä nyt sovittavat minimaaliset palkankorotukset ovat, mutta kummallisen yksituumaisesti linja on menossa läpi.

Reaalitaloudesta tulee synkkien puheenvuorojen sekaan yhä enemmän myös hyviä uutisia, mutta ne eivät ole tehneet mitään lommoa maata hallitsevaan kurjuuselämöintiin. Ttärkeimmissä vientimaissa talousnäkymät ovat vähintään kohtuulliset, ja aivan viime päivinä on saatu uusia merkkejä myös siitä, että talous alkaa jälleen toimia myös Suomessa.

Yhdysvaltalainen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's ilmoitti viime perjantaina pitävänsä Suomen valtion luokituksen parhaassa mahdollisessa eli kolmen A:n luokassa. Samalla S&P sanoi pitävänsä Suomen näkymät vakaina, mikä merkitsee, että yritys ei näe tummia pilviä Suomen taivaalla.

Voi vain kummastella, miten elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ehätti juuri ennen S&P:n ilmoitusta varoittamaan MTV3:n haastattelussa, että "uhka kolmen A:n menettämisestä on nyt suurempi kuin ehkä koskaan ennen".

Vaikka luottoluokittajiinkaan ei kannata sokeasti uskoa, olisi kai jotensakin älyllisesti rehellistä iloita niiden antamista hyvistä uutisista, kun mahdollisista huonoista uutisista on niin pitkään vaikerrettu jo etukäteen.

Toinen kasvua viestivä uutinen tuli Energiateollisuus ry:ltä, joka ilmoitti, että teollisuuden sähkönkulutus on ollut hienoisessa kasvussa kesästä alkaen. Teollisuuden lämpötilakorjattu käyrä on näyttänyt ylöspäin jo jonkin aikaa. Etenkin tärkeän vientialan metalliteollisuuden sähkönkulutus kasvaa. Sähkö on teollisuudelle tärkeä ja kallis tuotantopanos, eikä koneita käynnistellä ja valoja sytytellä tehtaissa huvin vuoksi.

Kommentit