Hyppää pääsisältöön

Planetarismin ja humaanin siviilisaation puolesta – Ele Alenius

SKDL:n pitkäaikaisin puheenjohtaja Ele Alenius joutui 1960- ja 1970-luvuilla usein huomaamaan olevansa toisinajattelija poliitikkona, ministerinä, sosialistina ja humanistina. Eläkepäivinään monipuolinen ajattelija on paneutunut globaalin yhteiskuntamme tilaan ja tulevaisuuteen, "että olisimme humaanin siviilisaation planeetta".

Tietolaatikko

Alenius, Ele: Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta, Edita, 2000.

Planetarismi maailmankehityksen rationaalisena perustana, Edita 2005.

Maailmankehityksen suuri käänne, Like, Suomen Rauhanpuolustajat, 2011.

Alenius lukeutui SKDL:n sosialisteihin ja löysikin itsensä usein sukset ristissä niin puoleensa kommunistien kuin Neuvostoliitonkin edustajien kanssa. Suurimmat konfliktit liittyivät hänen kirjaansa Suomalainen ratkaisu, lausuntoon siitä sekä Tsekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968. Kirjassa Neuvostoliittoa häiritsi maininta siitä, että Suomi ei voi siirtyä sosialismiin ilman demokratiaa. Kun Ele Alenius Suomen hallituksen jäsenenä tuomitsi Tsekkoslovakian miehityksen, kertoi suurlähettiläs Kovalev Neuvostoliiton ryhtyvän toimiin Aleniusta vastaan.

Hän jäi eläkkeelle Suomen pankin johtokunnasta vuonna 1992. Tuolloin hän vieraili Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa kertomassa tarinansa. Aleniuksen sosialismi pulppusi suvusta. Hänen molemmat vanhempansa olivat punaisia ja kodin perinne oli vasemmistolainen.

Politiikkaan hän ajautui, koska jatko-opiskelu ja akateeminen ura tyssäytyi hänen sosialistiseen maailmankatsomukseensa. Vuonna 1967 hänet valittiin Suomen kansan demokraattisen liiton puheenjohtajaksi. Kansanedustajaksi hänet oli valittu vuotta aiemmin. Vuonna 1975 Alenius piti vappupuheen, jossa hän pohti kapitalismin rappiota. Puolueen puheenjohtajana Alenius sai hoitaakseen II valtiovarainministerin tehtävät kahdessa hallituksessa. Eduskunnan hän jätti siirtyäkseen Suomen pankin johtokuntaan vuonna 1977.

Planetarismin aikakausi

Eläkeläisenä aatteen ja periaatteen mies ryhtyi pohtimaan planeettamme tilaa. Kulutamme yli sietokyvyn, kun samaan aikaan yhä useampi maailmassamme elää köyhyydessä ja kurjuudessa. Hän näkee, että 2000-luvulla maailma elää murrosaikaa. Tuo murros näkyy ihmisten levottomuutena. Tämä viittaa uuden aikakauden tuloon. Tuo uusi aikakausi koittaa nimenomaan taloudessa. Kirjoissaan Alenius on tuonut esiin planetarismin käsitteen. Se on ajattelumalli, jolla ihmisten toiminta, talous ja tuotanto järkeistetään kestävälle kehitykselle, niin ihmisten kuin planeettammekin kannalta.

"Planetarismi on vastakohtani uusliberalismille ja markkinavoimien vallalle. Ne toimivat kuitenkin aina tiettyjen omien etujensa pohjalta. Demokratian täytyy ajatella kokonaisuutta. Sen yhdistäisin käsitteeseen planetarismi", Alenius kertoo.

Teollistuneen ajan ideologiat, kuten sosialismi ja kapitalismi ovat vanhentuneita.

"Tulevaisuus edellyttää tasapainoa yhteisön ja yksilön suhteissa. Sitä ei ole ollut ja sitä uuden aikakauden kehitys vaatii. Siirrymme teollisesta aikakaudesta uuteen tieteellisteknologiseen aikakauteen", Alenius kertoi A-studiossa vuonna 2011. Hän myös ennusti demokratian kehitystä. "Demokratian seuraava korkeampi aste on täysivaltaisen demokratian luominen, mikä tarkoittaa sitä, että talouselämän suuret kehityslinjat tulevat yhteiskunnan ohjauksen alaiseksi."

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto