Hyppää pääsisältöön

Kun lapsi ei kuule

Jos lapsi ei kuule, pitäisikö panostaa viittomakieleen vai hankkia pienelle kuulokoje? Sisäkorvaimplantin avulla lapsi voi oppia puhumaan ja kuulemaan taas, mutta kuulolaitteiden pelätään myös nakertavan viittomakielistä kulttuuria ja haittaavan lapsen kehitystä.

Tosi tarinassa tavataan neljävuotias Tilda sekä hänen yksinhuoltajaäitinsä Eija. Eija kertoo odotusajastaan, pienen tytön liittymisestä perheeseen sekä päivästä, jolloin hänelle kerrottiin, että hänen tyttärestään oli tullut kuuro.

Ennen kuuroutumistaan Tilda oli jo oppinut puhumaan jonkin verran, mutta sittemmin hänen taitonsa ovat ruostuneet.

Äiti alkoi ottaa viittomakielen tunteja, mutta toiveena oli, että tyttö vielä joskus kuulisi. Niinpä marraskuussa 1995 Tildalle asennettiin sisäkorvaproteesi, joka ei kuitenkaan tee kuurosta täysin kuulevaa. Sovittaminen on herkkä tilanne, sillä ei tiedetä, miten kuulovammainen lapsi suhtautuu yhtäkkiä kuulemiinsa ääniin.

Kasvunvarassa tavataan joukko lapsia, joilla kaikilla on kuulokoje. He pystyvät puhumaan normaalisti ja osa on jopa ylpeitä kuulovammastaan.

Studiossa juontajan johdolla keskustelevat kaksi nuorta naista, joista toinen on kuurojen vanhempien kuuleva lapsi ja toinen itse kuuro ja täysin viittomakielinen. Millaista on elämä viittomakielisenä?

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto