Hyppää pääsisältöön

Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus

Maakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.

Tietolaatikko

Artikkelista puuttuvat Ahvenanmaan, Päijät-Hämeen sekä Keski-Pohjanmaan maakuntalaulut.

Kanta-Hämeen maakuntalaulu Hämäläisten laulu on saksalainen kansansävelmä. Laulun sanoitti nuori J.H. Erkko.

Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntalaulu Karjalaisten laulu on säveltänyt ja sanoittanut P.J. Hannikainen, joka teki laulusta kymmeniä eri versioita. Karjalaisten laulu on yksi tunnetuimmista maakuntalauluista.

Keski-Suomen kotiseutulaulu julkaistiin 1927 laulukokoelmassa Varpunen. Sen on sanoittanut Martti Korpilahti ja säveltänyt ruotsalainen Ivar Widéen.

Kymenlaakson laulun sanoitti Aukusti Simojoki ja sävelsi Uuno Klami vuonna 1934. Sävelmä sai kuulemma inspiraationsa Klamilan Majatalon tarhamaasta.

Kainuun maakuntalaulu Nälkämään laulu on Karjalaisten laulun kanssa tunnetuimpia maakuntalauluja. Oskar Merikanto sävelsi Ilmari Kiannon samannimisen runon lauluksi. Se kuvastaa kainuulaisten sisukkuutta vaikeissa olosuhteissa. Alunperin laulu on tilattu Kajaanin maanviljelysseuran lauluksi.

Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla tunnetaan myös sen ensimmäisen säkeensä mukaan nimellä Mä oksalla ylimmällä. Gabriel Linsén sävelsi Zacharias Topeliuksen runon lauluksi. Suomenkieliset sanat on tehnyt P.J. Hannikainen.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulu on Vaasan marssi. Sen on sanoittanut Zacharias Topelius ja säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin yhteinen maakuntalaulun Kymmenen virran maa. Se on Helsingin yliopiston pohjoispohjalaisen osakunnan tilaustyö A. V. Koskimieheltä. Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto.

Savolaisten laulu on ensimmäinen maakuntalaulu. Se on sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon laulu. Laulu esitettiin ensi kerran Savo-karjalaisen osakunnan erojaisillassa ravintola Kaisaniemessä Helsingissä 9.12.1852. Sen on sanoittanut August Ahlgvist nimellä A. Oksanen ja säveltänyt Karl Collan.

Satakunnan laulun sävelsi Aksel Törnrudd ja sanoitti Aino Voipio Länsi-Suomen kansanopiston 20-vuotisjuhlaan vuonna 1912.

Uusmaalaisten laulu on Jean Sibeliuksen säveltämä. Sanat, joissa kuvaillaan maalaillen Uudenmaan rantoja ovat Kaarlo Terhin käsialaa.

Varsinaissuomalaisten laulu on sekin Helsingin yliopiston osakunnan, varsinaissuomalaisen osakunnan tilaama. Se syntyi osana runokilpailua vuonna 1910. Laulun on sanoittanut Väinö Kolkkala, nimimerkillä Väinö Kulo ja säveltänyt Toivo Nieminen (myöhemmin Louko).

Vuonna 2010 professori Laura Kolbe keskusteli Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä maakuntalaulujen synnystä ja tarkoituksesta sekä ylioppilaskuntien roolista. Maakuntalaulujen historia alkaa samaan aikaan patriotististen laulujen ja suomalaisen kulttuurin korostamisen kanssa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto