Hyppää pääsisältöön

Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus

Maakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.

Tietolaatikko

Artikkelista puuttuvat Ahvenanmaan, Päijät-Hämeen sekä Keski-Pohjanmaan maakuntalaulut.

Kanta-Hämeen maakuntalaulu Hämäläisten laulu on saksalainen kansansävelmä. Laulun sanoitti nuori J.H. Erkko.

Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntalaulu Karjalaisten laulu on säveltänyt ja sanoittanut P.J. Hannikainen, joka teki laulusta kymmeniä eri versioita. Karjalaisten laulu on yksi tunnetuimmista maakuntalauluista.

Keski-Suomen kotiseutulaulu julkaistiin 1927 laulukokoelmassa Varpunen. Sen on sanoittanut Martti Korpilahti ja säveltänyt ruotsalainen Ivar Widéen.

Kymenlaakson laulun sanoitti Aukusti Simojoki ja sävelsi Uuno Klami vuonna 1934. Sävelmä sai kuulemma inspiraationsa Klamilan Majatalon tarhamaasta.

Kainuun maakuntalaulu Nälkämään laulu on Karjalaisten laulun kanssa tunnetuimpia maakuntalauluja. Oskar Merikanto sävelsi Ilmari Kiannon samannimisen runon lauluksi. Se kuvastaa kainuulaisten sisukkuutta vaikeissa olosuhteissa. Alunperin laulu on tilattu Kajaanin maanviljelysseuran lauluksi.

Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla tunnetaan myös sen ensimmäisen säkeensä mukaan nimellä Mä oksalla ylimmällä. Gabriel Linsén sävelsi Zacharias Topeliuksen runon lauluksi. Suomenkieliset sanat on tehnyt P.J. Hannikainen.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulu on Vaasan marssi. Sen on sanoittanut Zacharias Topelius ja säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin yhteinen maakuntalaulun Kymmenen virran maa. Se on Helsingin yliopiston pohjoispohjalaisen osakunnan tilaustyö A. V. Koskimieheltä. Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto.

Savolaisten laulu on ensimmäinen maakuntalaulu. Se on sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon laulu. Laulu esitettiin ensi kerran Savo-karjalaisen osakunnan erojaisillassa ravintola Kaisaniemessä Helsingissä 9.12.1852. Sen on sanoittanut August Ahlgvist nimellä A. Oksanen ja säveltänyt Karl Collan.

Satakunnan laulun sävelsi Aksel Törnrudd ja sanoitti Aino Voipio Länsi-Suomen kansanopiston 20-vuotisjuhlaan vuonna 1912.

Uusmaalaisten laulu on Jean Sibeliuksen säveltämä. Sanat, joissa kuvaillaan maalaillen Uudenmaan rantoja ovat Kaarlo Terhin käsialaa.

Varsinaissuomalaisten laulu on sekin Helsingin yliopiston osakunnan, varsinaissuomalaisen osakunnan tilaama. Se syntyi osana runokilpailua vuonna 1910. Laulun on sanoittanut Väinö Kolkkala, nimimerkillä Väinö Kulo ja säveltänyt Toivo Nieminen (myöhemmin Louko).

Vuonna 2010 professori Laura Kolbe keskusteli Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä maakuntalaulujen synnystä ja tarkoituksesta sekä ylioppilaskuntien roolista. Maakuntalaulujen historia alkaa samaan aikaan patriotististen laulujen ja suomalaisen kulttuurin korostamisen kanssa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto