Hyppää pääsisältöön

Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus

Maakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.

Tietolaatikko

Artikkelista puuttuvat Ahvenanmaan, Päijät-Hämeen sekä Keski-Pohjanmaan maakuntalaulut.

Kanta-Hämeen maakuntalaulu Hämäläisten laulu on saksalainen kansansävelmä. Laulun sanoitti nuori J.H. Erkko.

Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntalaulu Karjalaisten laulu on säveltänyt ja sanoittanut P.J. Hannikainen, joka teki laulusta kymmeniä eri versioita. Karjalaisten laulu on yksi tunnetuimmista maakuntalauluista.

Keski-Suomen kotiseutulaulu julkaistiin 1927 laulukokoelmassa Varpunen. Sen on sanoittanut Martti Korpilahti ja säveltänyt ruotsalainen Ivar Widéen.

Kymenlaakson laulun sanoitti Aukusti Simojoki ja sävelsi Uuno Klami vuonna 1934. Sävelmä sai kuulemma inspiraationsa Klamilan Majatalon tarhamaasta.

Kainuun maakuntalaulu Nälkämään laulu on Karjalaisten laulun kanssa tunnetuimpia maakuntalauluja. Oskar Merikanto sävelsi Ilmari Kiannon samannimisen runon lauluksi. Se kuvastaa kainuulaisten sisukkuutta vaikeissa olosuhteissa. Alunperin laulu on tilattu Kajaanin maanviljelysseuran lauluksi.

Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla tunnetaan myös sen ensimmäisen säkeensä mukaan nimellä Mä oksalla ylimmällä. Gabriel Linsén sävelsi Zacharias Topeliuksen runon lauluksi. Suomenkieliset sanat on tehnyt P.J. Hannikainen.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulu on Vaasan marssi. Sen on sanoittanut Zacharias Topelius ja säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin yhteinen maakuntalaulun Kymmenen virran maa. Se on Helsingin yliopiston pohjoispohjalaisen osakunnan tilaustyö A. V. Koskimieheltä. Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto.

Savolaisten laulu on ensimmäinen maakuntalaulu. Se on sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon laulu. Laulu esitettiin ensi kerran Savo-karjalaisen osakunnan erojaisillassa ravintola Kaisaniemessä Helsingissä 9.12.1852. Sen on sanoittanut August Ahlgvist nimellä A. Oksanen ja säveltänyt Karl Collan.

Satakunnan laulun sävelsi Aksel Törnrudd ja sanoitti Aino Voipio Länsi-Suomen kansanopiston 20-vuotisjuhlaan vuonna 1912.

Uusmaalaisten laulu on Jean Sibeliuksen säveltämä. Sanat, joissa kuvaillaan maalaillen Uudenmaan rantoja ovat Kaarlo Terhin käsialaa.

Varsinaissuomalaisten laulu on sekin Helsingin yliopiston osakunnan, varsinaissuomalaisen osakunnan tilaama. Se syntyi osana runokilpailua vuonna 1910. Laulun on sanoittanut Väinö Kolkkala, nimimerkillä Väinö Kulo ja säveltänyt Toivo Nieminen (myöhemmin Louko).

Vuonna 2010 professori Laura Kolbe keskusteli Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä maakuntalaulujen synnystä ja tarkoituksesta sekä ylioppilaskuntien roolista. Maakuntalaulujen historia alkaa samaan aikaan patriotististen laulujen ja suomalaisen kulttuurin korostamisen kanssa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto