Hyppää pääsisältöön

Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus

Maakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.

Tietolaatikko

Artikkelista puuttuvat Ahvenanmaan, Päijät-Hämeen sekä Keski-Pohjanmaan maakuntalaulut.

Kanta-Hämeen maakuntalaulu Hämäläisten laulu on saksalainen kansansävelmä. Laulun sanoitti nuori J.H. Erkko.

Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntalaulu Karjalaisten laulu on säveltänyt ja sanoittanut P.J. Hannikainen, joka teki laulusta kymmeniä eri versioita. Karjalaisten laulu on yksi tunnetuimmista maakuntalauluista.

Keski-Suomen kotiseutulaulu julkaistiin 1927 laulukokoelmassa Varpunen. Sen on sanoittanut Martti Korpilahti ja säveltänyt ruotsalainen Ivar Widéen.

Kymenlaakson laulun sanoitti Aukusti Simojoki ja sävelsi Uuno Klami vuonna 1934. Sävelmä sai kuulemma inspiraationsa Klamilan Majatalon tarhamaasta.

Kainuun maakuntalaulu Nälkämään laulu on Karjalaisten laulun kanssa tunnetuimpia maakuntalauluja. Oskar Merikanto sävelsi Ilmari Kiannon samannimisen runon lauluksi. Se kuvastaa kainuulaisten sisukkuutta vaikeissa olosuhteissa. Alunperin laulu on tilattu Kajaanin maanviljelysseuran lauluksi.

Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla tunnetaan myös sen ensimmäisen säkeensä mukaan nimellä Mä oksalla ylimmällä. Gabriel Linsén sävelsi Zacharias Topeliuksen runon lauluksi. Suomenkieliset sanat on tehnyt P.J. Hannikainen.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulu on Vaasan marssi. Sen on sanoittanut Zacharias Topelius ja säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin yhteinen maakuntalaulun Kymmenen virran maa. Se on Helsingin yliopiston pohjoispohjalaisen osakunnan tilaustyö A. V. Koskimieheltä. Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto.

Savolaisten laulu on ensimmäinen maakuntalaulu. Se on sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon laulu. Laulu esitettiin ensi kerran Savo-karjalaisen osakunnan erojaisillassa ravintola Kaisaniemessä Helsingissä 9.12.1852. Sen on sanoittanut August Ahlgvist nimellä A. Oksanen ja säveltänyt Karl Collan.

Satakunnan laulun sävelsi Aksel Törnrudd ja sanoitti Aino Voipio Länsi-Suomen kansanopiston 20-vuotisjuhlaan vuonna 1912.

Uusmaalaisten laulu on Jean Sibeliuksen säveltämä. Sanat, joissa kuvaillaan maalaillen Uudenmaan rantoja ovat Kaarlo Terhin käsialaa.

Varsinaissuomalaisten laulu on sekin Helsingin yliopiston osakunnan, varsinaissuomalaisen osakunnan tilaama. Se syntyi osana runokilpailua vuonna 1910. Laulun on sanoittanut Väinö Kolkkala, nimimerkillä Väinö Kulo ja säveltänyt Toivo Nieminen (myöhemmin Louko).

Vuonna 2010 professori Laura Kolbe keskusteli Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä maakuntalaulujen synnystä ja tarkoituksesta sekä ylioppilaskuntien roolista. Maakuntalaulujen historia alkaa samaan aikaan patriotististen laulujen ja suomalaisen kulttuurin korostamisen kanssa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.