Hyppää pääsisältöön

Sano ei elinkautiselle yksinäisyydelle!

Helena Partinen
Helena Partinen Kuva: Yle / Mirva Lahtimaa helena partinen

Yksinäisyyden pelko on perimässämme. Alkuihmisetkin pärjäsivät paremmin ja säilyivät todennäköisemmin elossa ryhmässä. Lisäksi nyky-yhteiskuntamme hehkuttaa verkostoitumista ja seurallisuutta. Yksinäisyydestä on tullut mörkö.

”Ainakin minun on ollut helpompi sietää yksinäisyyttä, kun olen pyrkinyt saamaan päiviini muutakin ajateltavaa kuin sosiaaliset kuviot (tai pidemminkin niiden puute) ja yksinäisyyteni analysoiminen. Itseinhon täyttämä sisäinen puheeni on saanut vähemmän lähetysaikaa, kun aivojeni aaltopituuksilla on muutakin liikennettä.— Kaikin puolin elämänlaatuni on tuntunut parantuneen, kun olen pyrkinyt ajattelemaan, ettei yksinäisyyden tarvitse olla minua määrittävä asia numero yksi.”

Nyyti ry:n toiminnanjohtajan Helena Partinen piti pienenä erittäin paljon metsässä kuljeskelusta, yksin. Hänelle yksin oleminen on ollut tärkeää tähän päivään asti. Kaikille se ei sitä kuitenkaan ole.

- Yksin ollessa akut latautuvat. Yksinäisyyden ja yksin olon ero on kuitenkin siinä, että yksinäisyyttä ei ole valittu. Joillekin on erittäin tärkeää saada olla yksin mutta yksinäiselle se on turvaton tila, hän sanoo.

Yksinäisyyteen taipuva henkilö on saattanut syystä tai toisesta kokea lapsena olonsa turvattomaksi. Myös kiusaaminen voi johtaa siihen, että henkilön on vaikea luoda ystävyyssuhteita.

- Yksinäisyys on tänä päivänä ennen kaikkea sitä, ettei ole ketään kenen kanssa puhua. Päivän kuulumiset ovat vain omassa tiedossa. Kun nuori ei saa sosiaalista tukea, hän saattaa turvautua alkoholiin ja hänen elintapansa voivat huonontua, Partinen sanoo.

Nyyti ry:n Yksinäisten Nettiryhmässä on aitoja tarinoita yksinäisyydestä. Monet nuoret ovat seuranneet ryhmää vuosia ennen kuin uskalsivat kirjoittaa. Vuonna 2012 yksinäisyysryhmää luettiin 60 000 kertaa.

”Jokainen meistä määrittää itse, mitä pitää merkityksellisenä sisältönä elämälle. Siksi yksinäisyyttä, uskoisin, on helpompi sietää jos tätä sisältöä löytää muualtakin kuin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sellaisten asioiden harrastamista, jotka eivät ehdottomasti edellytä sosiaalista kontaktia (lukeminen, musiikki, liikunnassa yksilölajit).”

Mikä avuksi yksinäisyyteen?

Yksinäisten Nettiryhmää selaillessa esille nousee vahvasti armollisuus. Suuri osa kirjoittajista haluaisi olla itselleen armollisempi ja hyväksyä itsensä sellaisenaan. Lisäksi kirjoittajat kehottavat miettimään jotain muuta kuin sosiaalisia tilanteita.

”Käytännössä siis itsensä pitäminen kiireellisenä, toimeliaana, aktiivisena, se on minun ratkaisuni yksinäisyyden hyväksymiseksi osana elämää. Viimeiset kaksi vuotta ja vielä alle puoli vuotta sitten olin niin väsynyt kaikkeen, että vain kuoleman toivominen toi helpotusta olooni.”

”Tietysti sellaiset harrastukset, joiden kautta pääsee tekemisiin ihmisten kanssa, ovat loistavia tapoja pyrkiä eroon yksinäisyydestä, mutta myös sellainen puuhastelu, jota voi tehdä itsekseen, on tärkeää. Tällöin elämässä on jotain, josta nauttia ja jonka kautta kehittää itsetuntemustaan riippumatta ihmissuhteista tai niiden puutteesta. Koko elämän mielekkyys ei ole vain sosiaalisen ”menestyksen” varassa.”

Nuoret myös neuvovat, ettei kannata yrittää täyttää vain muiden toiveita eikä antaa pettymysten lannistaa. Useat ovat miettineet, kuinka ylipäätään ottaa yhteys ihmisiin. Harrastukset ovat oiva keino tutustua ja eräs nuori neuvookin, ettei kannata miettiä liikaa, kenen kanssa voi jutella ja kenen ei. Mikäli puhuminen tuottaa ongelmia, kannattaa kokeilla vaikka taidekerhoa, jossa itseä voi ilmaista esimerkiksi maalaamalla. On myös syytä muistaa, ettei ystävän tarvitse olla samasta ikäluokasta. Myös naapurin mummo voi olla hyvä juttukaveri.

Suomen mielenterveysseuran tekemässä kyselyssä nuoret neuvovat toisia nuoria menemään esimerkiksi mukaan vapaaehtoistyöhön. Netin tukipalstat saivat myös kannatusta, sillä netti koetaan helpoksi paikaksi etsiä apua. Myös festarit ja muut musiikkitapahtumat kannattaa muistaa. Kyllä, niihin voi mennä yksinkin ja tutustua muihin, samasta artistista pitäviin. Artistista saa jo hyvän puheenaiheen.

”Pääsin kasvokkain lempiartistini kanssa, ja kerrankin osasin sanoa kun se kysyi, mitä kuuluu, enemmän kuin ihan hyvää. Aikaisemmin oisin analysoinut joka sanani, jokaisen ilmeen sen kasvoilla. Nyt aattelin, että en lähde siihen. Mulle jäi tosi hyvä fiilis —”

Partisen mielestä yksinäisyyttä voisi ehkäistä hyväksymällä jo päiväkodissa ja koulussa syrjäänvetäytyvyys ja hiljaisuus.

- Erilaisuus pitäisi hyväksyä. Joidenkin temperamentti vain on sellainen, etteivät he ole omimmillaan sosiaalisissa tilanteissa ja nämä persoonat pitäisi kyetä tunnistamaan jo varhain ja tukea heitä, muistuttaa Partinen.

Lisäksi myös itsetuntemuksen lisääminen auttaa Partisen mukaan yksinäisyydestä pääsemiseen. Hän myös toivoo, että kouluissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota kaveriporukoiden muodostumiseen, ettei kukaan olisi koulussa yksin.

Yksin olo voi myös vahvistaa

”Yksinäisyys vaatii mielestäni paljon rohkeutta ja tietyllä tapaa itsevarmuutta. Minä jopa nautin yksinolosta, mutta esimerkiksi mennessä yksin johonkin tapahtumaan joutuu usein jotenkin puolustuskannalle. Yritän itse ajatella, että minulla on oikeus olla täällä, vaikka sitten yksin. Vaikka miksi yksinoloa (tai yksinäisyyttä) edes tarvitsisi puolustella?”

Kun ihminen kykenee olemaan yksin ahdistumatta, hän on voittanut yksinäisyyden ja itsenäistynyt. Silloin ihminen kokee yksin olon positiivisena voimavarana. Se että kykenee olemaan yksin ja seisomaan omilla jaloillaan, tuo Partisen mukaan onnea esimerkiksi parisuhteeseen.

- Mikäli henkilö on kovin riippuvainen puolisostaan, voi suhteesta tulla raskas, hän kertoo.

Kriisin selvittäneet henkilöt ovat Partisen mukaan vahvempia. Yksinäisyydestä on mahdollisuus selvitä.

- Elämänmakuisessa elämässä on kuoppia, hän tiivistää.

Lainaukset on saatu Nyyti ry:n yksinäisten Nettiryhmästä.

Teksti: Mirva Lahtimaa 22.10.2013

Keskustele yksinäisyydestä esimerkiksi Nyyti ry: Nettiryhmässä!

  • Nuorten Duuniringistä apua arkeen

    Duunirinki on 4H-yhdistyksen alaisuudessa toimiva työnvälitystiimi, jonka kautta 15 – 20 -vuotiaat nuoret saavat työkokemusta ja omaa rahaa. Työtehtävien perusvalmiuksien lisäksi Duunirinki-koulutuksissa käydään läpi työelämässä tarpeellisia vuorovaikutustaitoja, jotka tuovat itsevarmuutta, ja antavat valmiuksia työelämään.

  • Yksinäisyyden voi selättää!

    Viime viikon teemamme käsitteli yksinäisyyttä ja sitä, voiko siitä päästä eroon. Kysymykseemme ”Onko yksinäisyys elinkautista?”, vastaus kuului, ei ole.