Hyppää pääsisältöön

Työpaikkakiusattu saa harvoin apua

Yli 140 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta.
Yli 140 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta. Yli 140 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta. Kuva: MOT, Yle tyhjä huone

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta. Silti viranomaiskäsittelyyn tapauksia päätyy vain nelisensataa. Vieläkin harvempi johtaa siihen, että viranomaiset patistavat työnantajia ryhtymään toimenpiteisiin.

Kiusaamisesta on puhuttu parikymmentä vuotta, ja useilla työpaikoilla on ohjeet siitä, miten häirintään tulisi puuttua. Silti kiusaamistapausten määrä on pysynyt ennallaan.

Työturvallisuuslaissa puhutaan häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Jos pitkään jatkuneesta kiusaamisesta on vaaraa terveydelle, puhutaan jo työturvallisuusrikoksesta.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja puuttuu työpaikkakiusaamiseen ja pyrkii sen lopettamaan. Jos asian käsittely työpaikalla on puutteellista, työntekijä voi tehdä valvontapyynnön aluehallintoviraston työsuojeluun eli Aviin. Avi voi antaa asiassa lausunnon ja ohjata asian eteenpäin, mutta sen omat valtuudet puuttua tilanteeseen ovat vähäiset.

Silloin ei ole enää voittajia, kun poliisi, oikeuslaitos ja syyttäjä näitä käsittelee

Pahimmillaan kisaaminen ja työpaikan muut ristiriidat johtavat työsuhteen purkamiseen. Jos asia ei etene työpaikkakiusaamistapauksena, oikeusteitse voi yrittää hakea hyvitystä esimerkiksi irtisanomisen laittomuuteen vedoten.

"Kun se poliisille tulee, niin se on jatkunut jo pitkään ja muuttunut entistä vaikeammaksi. Silloin ei ole enää voittajia, kun poliisi, oikeuslaitos ja syyttäjä näitä käsittelee”, kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) sanoo.

Asiantuntijoiden mielestä ristiriidat pitäisi kyetä käsittelemään työpaikoilla mahdollisimman varhain. ”Esimiehiltä puuttuu osaamista. Esimiehiä pitäisi kouluttaa käsittelemään työpaikkakiusaamistapauksia”, työterveyslaitoksen työ- ja organisaatiopsykologi Maarit Vartia sanoo.

Haastateltavat

  • Meri Valkama
  • Kristian Brotherus
  • Tiina Keskimäki
  • Seppo Koskinen, työoikeuden professori Turun yliopisto
  • Eerik Tarnaala, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  • Ismo Saario, henkilöstön kehittämispäällikkö Turun yliopisto
  • Maarit Vartia, työ- ja organisaatiopsykologi Työterveyslaitos
  • Kari Tolvanen, kansanedustaja (kok.)

Linkkejä