Hyppää pääsisältöön

Työpaikkakiusattu saa harvoin apua

Yli 140 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta.
Yli 140 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta. Yli 140 000 suomalaista kärsii työpaikkakiusaamisesta. Kuva: MOT, Yle tyhjä huone

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta. Silti viranomaiskäsittelyyn tapauksia päätyy vain nelisensataa. Vieläkin harvempi johtaa siihen, että viranomaiset patistavat työnantajia ryhtymään toimenpiteisiin.

Kiusaamisesta on puhuttu parikymmentä vuotta, ja useilla työpaikoilla on ohjeet siitä, miten häirintään tulisi puuttua. Silti kiusaamistapausten määrä on pysynyt ennallaan.

Työturvallisuuslaissa puhutaan häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Jos pitkään jatkuneesta kiusaamisesta on vaaraa terveydelle, puhutaan jo työturvallisuusrikoksesta.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja puuttuu työpaikkakiusaamiseen ja pyrkii sen lopettamaan. Jos asian käsittely työpaikalla on puutteellista, työntekijä voi tehdä valvontapyynnön aluehallintoviraston työsuojeluun eli Aviin. Avi voi antaa asiassa lausunnon ja ohjata asian eteenpäin, mutta sen omat valtuudet puuttua tilanteeseen ovat vähäiset.

Silloin ei ole enää voittajia, kun poliisi, oikeuslaitos ja syyttäjä näitä käsittelee

Pahimmillaan kisaaminen ja työpaikan muut ristiriidat johtavat työsuhteen purkamiseen. Jos asia ei etene työpaikkakiusaamistapauksena, oikeusteitse voi yrittää hakea hyvitystä esimerkiksi irtisanomisen laittomuuteen vedoten.

"Kun se poliisille tulee, niin se on jatkunut jo pitkään ja muuttunut entistä vaikeammaksi. Silloin ei ole enää voittajia, kun poliisi, oikeuslaitos ja syyttäjä näitä käsittelee”, kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) sanoo.

Asiantuntijoiden mielestä ristiriidat pitäisi kyetä käsittelemään työpaikoilla mahdollisimman varhain. ”Esimiehiltä puuttuu osaamista. Esimiehiä pitäisi kouluttaa käsittelemään työpaikkakiusaamistapauksia”, työterveyslaitoksen työ- ja organisaatiopsykologi Maarit Vartia sanoo.

Haastateltavat

  • Meri Valkama
  • Kristian Brotherus
  • Tiina Keskimäki
  • Seppo Koskinen, työoikeuden professori Turun yliopisto
  • Eerik Tarnaala, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  • Ismo Saario, henkilöstön kehittämispäällikkö Turun yliopisto
  • Maarit Vartia, työ- ja organisaatiopsykologi Työterveyslaitos
  • Kari Tolvanen, kansanedustaja (kok.)

Linkkejä

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.