Hyppää pääsisältöön

Spice Girls ja minä

Spice Girls - Puolituntia silmänruokaa. Kuva: Yle

Vuonna 1996 olin 9-vuotias, kun Spice Girls tuli tajuntaani. Näin Wannabe-musiikkivideon MTV:llä ja se oli jotain uutta, jotain mitä en ollut ikinä lyhyen elämäni aikana kokenut. Se oli girl poweria.

Oikeastaan neljä vuotta vanhempi siskoni innostui Spaissareista ensin, mutta kuten pikkusiskon kuuluu, menin perässä. Spice Girls ei ollut lastenmusiikkia, vaan iloista, räväkkää, nuorten naisten laulamaa poppia. Joululahjaksi saamamme Spice-levy kulutettiin lähes puhki. Kansilehdet muuttuivat pehmeiksi sivujen kääntämisestä ja laulunsanojen laulamisesta.

Sisko kasvoi ulos Spice Girlsistä, mutta minä jatkoin fanitusta. Ensimmäisen Spice Girls -paitani sain Ruotsista. Kannoin sitä ylpeydellä. Sitten tulivat tarrakirjat ja keräilykuvat, joita vaihdeltiin ystävien kanssa. Tikkarit, dödöt ja koulutarvikkeet olivat tietysti jo hallussa. Tikkareissa oli purukumi ja deodorantti tuoksui ällömakealta. Ranteessa killui arvokas Spice Girls -rannekello. Omat paksupohjaiset kengätkin piti saada Spaissari-huumassa.

 Elämäni ensimmäisissä nettisurffauksissa etsin Spice Girlsien kuvia.
Toinen albumi Spice World ilmestyi ja sen myötä elokuva, joka täytyi tietysti nähdä. Telkkarista piti katsoa kaikki mahdolliset tallenteet Spaissareista. Elämäni ensimmäisissä nettisurffauksissa etsin Spice Girlsien kuvia.

Koulussa esitimme Spice Girlsejä ja teimme näytelmiä heistä. Esitin Victoriaa, joten ostimme minulle sitä varten ruskean minihameen ja samaa kuosia oleva paidan. Suosikkini oli ja tulee aina olemaan Victoria. Muistan, että kukaan muu ei tykännyt hänestä ja halusin olla erilainen. Minulla oli myös samanlainen ruskea polkkatukka.

Fanitus kulminoitui 26. päivä toukokuuta 1998, kun pääsin ystäväni kanssa Spice Girlsin keikalle Helsinkiin. Keikkaa odotettiin jännityksellä ja suunniteltiin hyvissä ajoin, mitkä Spice Girls -paidat laitetaan päälle.

Hartwall-areenalla jännitys tiivistyi huippuunsa. Vaikka istuimme korkealla yläkatsomossa, tunnelma oli katossa. Areena oli täpötäynnä ja pimeässä hallissa loisti satoja vihreitä valotikkuja. Väliajalla ostettiin ystäväni kanssa aidot Spice Girls -sormukset. Sormus maksoi 50 markkaa.

Muistan keikasta ennen kaikkea sen tunteen, kun näin idolini elävänä lavalla esittämässä lempibiisejäni. Show oli upeasti toteutettu ja maustetytöt esiintyivät ehkä rutiininomaisesti, mutta 11-vuotiaalle se oli huippukokemus. Se oli myös yhteinen, jaettu kokemus ystäväni kanssa. Seuraavana päivänä ei tarvinnut mennä edes kouluun, koska tulimme niin myöhään kotiin.

Siihen päättyi yksi aikakausi - myös omassa lapsuudessani.
Pari päivää konsertin jälkeen uutinen Gerin lähdöstä kantautui korviini. Siihen päättyi yksi aikakausi - myös omassa lapsuudessani. Viimeisintä nelihenkisen Spice Girlsin levyä en enää kuunnellut ja fanikamat piilotettiin kaapin perukoille.

Nyt 15 vuotta myöhemmin katsoin Teemalta tulleen Spice Girls -dokumentin ja liikutuin. Silmät kostuivat nostalgiasta, mutta myös Spice Girlsin huikeasta urasta ja heidän ystävyydestään. Lapsena bändi oli fanituksen kohde, nyt aikuisena arvostan heidän työtään. Spaissarit olivat esikuva miljoonille tytöille ja oli hienoa kasvaa heidän kanssaan. Girl Power forever!

The Spice Girls -tarina katsottavissa vielä Yle Areenassa.

Spice Girls - puolituntia silmänruokaa vuodelta 1998 katsottavissa Yle Areenassa sekä Salla Paajasen toimittama haastattelu Elävässä arkistossa.

Ysäriä fiilistellään myös 12-osaisessa Retrolissun ysärit -sarjassa. Maanantaisin klo 21 Yle Teemalla, Yle Areenassa sekä yle.fi/musiikki. Ensimmäisessä jaksossa pureudutaan girl poweriin.

Linkit:

Kommentit
  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.