Hyppää pääsisältöön

Toivosta ja epätoivosta

Toivo on vaarallista, koska se voi paljastaa unelmat, haaveet ja halut. Olisiko epätoivo helpompi valinta, säästyy pettymyksiltä ja selittämästä, kun mitään ei odottanutkaan? Elääkö toivo siellä, missä ihmiset yhdistyvät ja yksinäisyys väistyy, tai onko epätoivon kohtaaminen avain toivoon?

Pääsiäisen aikaan 2012 kuultiin radiossa toivon ja epätoivon ajatuksia kahdeksan hyvin erilaisen ihmisen näkökulmasta. Keskustelemassa olivat isä Hariton Pokrovan ortodoksisesta yhteisöstä, terveys- ja lääketieteen toimittaja Ilpo Salonen, näyttelijä, kirjailija ja entinen huippu-uhreilija Manuela Bosco, Terhokodissa työskentelevä saattohoitaja Mia Salonen, näyttelijä Henrik Mäki-Taanila, tieteilijä ja aktivisti Syksy Räsänen ja Meksikossa katukoulua vetävä Iina Juva sekä muusikko John McGregor. Keskustelua johdattivat toimittajat Päivi Leino ja Seija Aunila, ajankohta oli pitkäperjantai ja paikka Pokrovan veljesyhteisö.

Toimittaja Ilpo Salonen epäilee, että ihmisessä on kenties sisäänrakennettua toivoa, joka näkyy luontaisena taipumuksena kehittymiseen ja pyrkimyksenä kohti parempaa.

Manuela Boscolle toivo edustaa elämänvoimaa ja epätoivo passiivisuutta. Manuela kannustaa kohtaamaan epätoivon, sillä hänen mielestään silloin voi ymmärtää, ettei selviä ilman muita ja sitä kautta aukeaa mahdollisuus yhteyteen ja iloon.

Meksikossa katukoulua vetävä Iina Juva on joutunut pohtimaan toivoa konkreettisesti kohdatessaan katulapsia. Hän uskoo, että toivo on ihmisten yhdistymisessä. Kurjimmassakin tilanteessa on toivoa, jos on muita ihmisiä keiden kanssa sietää tilannetta ja taistella kohti parempaa. Suurinta epätoivoa on kenties yksinäisyys.

Saattohoitaja Mia Salosen mielestä epätoivo on hyvä ja tärkeä tunne. Se ei lannista tai tuhoa, vaan on merkki siitä, että nyt tarvitaan tahdonvoimaa.

Isä Hariton muistuttaa, että vaikeiden asioiden kieltäminen ja kohtaamatta jättäminen voi lisätä epätoivoa. Esimerkkinä hän antaa kuolemasta vieraantumisen. Jos kuolemaa ei uskalleta kohdata, vaan se eristetään ja kielletään, on seurauksena epätoivoa yhdessä suremisen ja kohtaamisen sijasta.

Salonen toteaa, että epätoivoisiin asioihin suhteudutaan turhan pelokkaasti. Elämän odotetaan olevan "pelkkää plussaa" ja kun saakin "miinusta" ajatellaan että elämässä on jotain vikaa. Silloin "miinus merkkisistä" asioista tulee välteltäviä ja pelottavia, mikä voi johtaa siihen, ettei niistä uskalleta edes puhua. Esimerkiksi kuolemansairaalle on Salosen mielestä uskallettava puhua kuolemasta eikä annettava koristelua totuutta. "Toivon on perustuttava rehellisyyteen", hän summaa.

Keskustelussa toivon ja toiveiden suhteesta päästään ajatukseen, että toivon kuuluu olla joustavaa, eikä tiettyihin saavutuksiin tai asioihin sidottua. Silloin ei tarvitse pelätä epäonnistumistakaan.

Keskustelun lomassa kuullaan otteita arkistomateriaaleista. Avovankilassa olevan tarina, meditaatiogurun haastattelu, Estonian hätäkutsu ja Berliinin muurin murtumishetket kertovat kaikki sekä toivosta että epätoivosta. Arkisto-ohjelmat ovat kuunneltavina kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa ja pääset niihin tämän artikkelin "Katso myös" -osion kautta.

Teksti: Heidi Sommar

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?