Ville Matilainen
Yle
Suomen ensimmäiset laajemmin julkisuuteen nousseet turkistarhaiskut tapahtuivat 1990-luvulla. Vuonna 1995 aktivistit laskivat Pohjanmaalla satoja kettuja vapaiksi tarhoilta. 90-luvun turkissota sai radikaalin lakipisteensä kaksi vuotta myöhemmin Orimattilassa, kun tarhuri ampui tarhaansa pyrkineitä aktivisteja haulikolla.
Toukokuun lopulla vuonna 1995 turkistenvastustajat vapauttivat Uudessakaarlepyyssä liki kaksisataa kettua kahdesta eri kettutarhasta. Kaksi päivää myöhemmin sama toistui Evijärvellä. Tarhan häkkien ovet oli revitty auki ja ketut ajettu ulos häkeistään.
Tarhoilla iskut aiheuttivat pahaa jälkeä. Ketuilla oli poikimisaika ja ketunpentuja kuoli, koska niiden imettävät emot laskettiin irti. Emokettujen epäiltiin paniikissa myös tappaneen omia poikasiaan. Tiineenä olleiden kettujen arveltiin synnyttäneen ennenaikaisesti tilanteesta aiheutuneen stressin takia.
Poliisi epäili, että iskujen taustalla oli organisoitu ryhmä tai järjestö. Tekijöillä uskottiin myös olevan ulkomaanyhteyksiä. Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa paikallispoliisin rinnalla. Pohjanmaalaiset tarhurit taas lupasivat iskujen jälkeen tunkeilijoille vastaisuudessa lämpimän vastaanoton.
Pohjanmaan tapauksista jaettiin lopulta ehdollisia vankeusrangaistuksia kolmelle nuorelle naiselle. Tekijät joutuivat myös maksamaan vahingonkorvauksia. Naiset pitivät vuoden 1995 heinäkuussa oman tiedotustilaisuutensa, jossa he kielsivät yhteytensä mihinkään suurempaan organisaatioon. Naiset eivät myöskään hyväksyneet, että iskuja pidettäisiin terroritekoina. Tiedotusvälineet nimesivät iskujen takana olleet aktivistit kettutytöiksi.
Lopullisesti 1990-luvun turkissota kärjistyi kaksi vuotta myöhemmin Orimattilassa, kun paikallinen tarhuri päätyi ampumaan tarhalleen tunkeutuneita aktivisteja haulikolla.
Tietolaatikko
Turkistarhausta on säädelty Suomessa 1980-luvun puolivälistä lähtien maa- ja metsätalousministeriön asettamin eläinsuojelusäännöksin. Keskusteluissa on esitetty, että pienet virikkeettömät häkit aiheuttavat eläimissä käyttäytymishäiriöitä ja jopa kannibalismia. Euroopan komission raportissa vuodelta 2001 todettiin, että eläinten tarpeisiin kuuluvat väljä ja virikkeellinen elinympäristö sekä mahdollisuus myös välttää turhaa kontaktia muiden eläinten kanssa.
Lähteet: Euroopan komission tutkimus: The Welfare of Animals Kept for Fur Production
Katso myös
- Turkistarhaus (fi.wikipedia.org)
