Hyppää pääsisältöön

Turkistarhaiskuja Pohjanmaalla ja laukauksia Orimattilassa

Suomen ensimmäiset laajemmin julkisuuteen nousseet turkistarhaiskut tapahtuivat 1990-luvulla. Vuonna 1995 aktivistit laskivat Pohjanmaalla satoja kettuja vapaiksi tarhoilta. 90-luvun turkissota sai radikaalin lakipisteensä kaksi vuotta myöhemmin Orimattilassa, kun tarhuri ampui tarhaansa pyrkineitä aktivisteja haulikolla.

Toukokuun lopulla vuonna 1995 turkistenvastustajat vapauttivat Uudessakaarlepyyssä liki kaksisataa kettua kahdesta eri kettutarhasta. Kaksi päivää myöhemmin sama toistui Evijärvellä. Tarhan häkkien ovet oli revitty auki ja ketut ajettu ulos häkeistään.

Tarhoilla iskut aiheuttivat pahaa jälkeä. Ketuilla oli poikimisaika ja ketunpentuja kuoli, koska niiden imettävät emot laskettiin irti. Emokettujen epäiltiin paniikissa myös tappaneet omia poikasiaan. Tiineenä olleiden kettujen arveltiin synnyttäneen ennenaikaisesti tilanteesta aiheutuneen stressin takia.

Poliisi epäili, että iskujen taustalla oli organisoitu ryhmä tai järjestö. Tekijöillä uskottiin myös olevan ulkomaanyhteyksiä. Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa paikallispoliisin rinnalla. Pohjanmaalaiset tarhurit taas lupasivat iskujen jälkeen tunkeilijoille vastaisuudessa lämpimän vastaanoton.

Pohjanmaan tapauksista jaettiin lopulta ehdollisia vankeusrangaistuksia kolmelle nuorelle naiselle. Tekijät joutuivat myös maksamaan vahingonkorvauksia. Naiset pitivät vuoden 1995 heinäkuussa oman tiedotustilaisuutensa, jossa he kielsivät yhteytensä mihinkään suurempaan organisaatioon. Naiset eivät myöskään hyväksyneet, että iskuja pidettäisiin terroritekoina. Tiedotusvälineet nimesivät iskujen takana olleet aktivistit kettutytöiksi.

Lopullisesti 1990-luvun turkissota kärjistyi kaksi vuotta myöhemmin Orimattilassa, kun paikallinen tarhuri päätyi ampumaan tarhalleen tunkeutuneita aktivisteja haulikolla.

Tietolaatikko

Turkistarhausta on säädelty Suomessa 1980-luvun puolivälistä lähtien maa- ja metsätalousministeriön asettamin eläinsuojelusäännöksin. Keskusteluissa on esitetty, että pienet virikkeettömät häkit aiheuttavat eläimissä käyttäytymishäiriöitä ja jopa kannibalismia. Euroopan komission raportissa vuodelta 2001 todettiin, että eläinten tarpeisiin kuuluvat väljä ja virikkeellinen elinympäristö sekä mahdollisuus myös välttää turhaa kontaktia muiden eläinten kanssa.
Lähteet: Euroopan komission tutkimus: The Welfare of Animals Kept for Fur Production

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto