Hyppää pääsisältöön

Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin ilmastonmuutoksesta

Ennustettu keskilämpötilan nousu. Kuva: Tero Juuti.

Keräsimme yleisöltä kysymyksiä ilmastonmuutoksesta. Professorit Jouko Rikkinen ja Markku Kulmala sekä Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas vastasivat kysymyksiin.

Miksi päästöissä keskitytään vain CO2-päästöihin, vaikka on useita vaarallisempia tai runsaampia haittoja ilmanlaatuun liittyen (esim. typen oksidit,otsoni ja hiukkaspäästöt ym.)?

Markku Kulmalan vastaus:

Tieteellisesti käsitellään kyllä muitakin ilmaston muutokseen liittyviä päästöjä, nieluja ja pitoisuuksia kuin vain hiilidioksidin. Esimerkiksi IPCC:n työssä kaikki ilmastoon tunnetusti vaikuttavat kasvihuonekaasut, aerosolihiukkaset, albedon (=heijastuvuus) muutokset ja auringon toiminnan muutokset ovat mukana.

Myös ilmastopolitiikka on alkanut käsittelmään muitakin aineita mm. metaani, ilokaasu ja mustahiili. Se, että pääpaino on hiilidioksidilla, johtuu siitä, että sen merkitys muuttuvaan ilmastoon on suurin. Ilman laatuun esim. hiukkaset, häkä ja typenoksidit vaikuttuvat enemmän kuin hiilidioksidi. Kun puhutaan ilman saasteiden terveysvaikutuksista, silloin puhutaan yleensä muista aineista kuin hiilidioksidista.

Puhutaan, että ilmastonmuutos nostaa vedenpintaa. Tuo ihmetyttää, kun Merikarvialla vedenpinta laskee joka vuosi niin paljon, että ihmiset joutuvat ostamaan näkyville tulevaa maata itselleen mökkinsä rannasta. Missä siis vedenpinta nousee?

Jouko Rikkisen vastaus:

Ilmaston lämpenemisestä johtuva jäätiköiden sulaminen nostaa valtamerten pintaa. Ilmiö vaikuttaa väistämättä myös Itämereen, koska se on Tanskan salmien kautta yhteydessä valtameriin.

Merikarvialla tilannetta mutkistaa se, että melko nopeana jatkuva maankohoaminen paljastaa jatkuvasti uutta merenpohjaa ja tämä osaltaan kompensoi vedenpinnan nousua. Suomen kamara painui jääkauden aikana valtavien jäämassojen painosta, ja mannerjään väistyessä nopeana alkanut maankohoaminen jatkuu vielä tänäkin päivänä, toki vähitellen hidastuen.

Maankohoaminen on nopeinta Perämeren pohjukassa, mutta se vaikuttaa myös muualla Itämeren piirissä. Ilmiö näkyy erityisen selvästi Merikarvialla ja muualla Pohjanlahden rannikolla, koska seutu on alavaa ja pienikin vedenpinnan lasku paljastaa paljon uutta maata. Vastaavasti pienikin vedenpinnan nousu näkyisin nopeasti maisemassa.

Jäätiköiden sulaminen siis nostaa merenpintaa maailmanlaajuisesti, mutta Pohjanlahden rannikolla maankohoamisilmiö voi kompensoida sen vaikutuksia. Kaikkiaan maankohoaminen on maailmalla melko harvinainen ilmiö.

Mitkä ovat sellaisia paikkoja missä vedenpinta erityisesti nousee?

Jouko Rikkisen vastaus:

Vedenpinnan nousun vaikutukset tuntuvat valtamerten alavilla rannikoilla ja etenkin trooppisten merialueiden pääosin korallihiekasta muodostuneilla atollisaarilla, kuten Malediiveilla ja monilla Tyynenmeren pienillä saarilla. Myös laajat jokisuistot ja muut alavat rannikkoalueet ovat vaarassa ja tietysti myös ne alueet, jotka ihminen on patoamalla ja maantäytöllä vallannut merestä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi voimistuvat hirmumyrskyt ja merivirrat voivat osaltaan pahentaa vedenpinnan noususta aiheutuvia ongelmia.

Miten Suomen ilmastoon vaikuttaa, jos maapallon keskilämpötila nousee neljä astetta 100 vuodessa?

Petteri Taalaksen vastaus:

Suomi on koko maailmassa eniten lämpenevän Arktisen alueen lähellä. Jos nykyinen päästötrendi jatkuu, eli merkittäviä päästöjen vähennyksiä ei saada aikaan, koko maailman on laskettu lämpenevän todennäköisesti 3,7 C verrattuna nykyilmastoon 2100 mennessä. Tällaisessa tilanteessa Suomi lämpenisi 6 C.

Kun emme pysty luotettavasti ennustamaan ensi viikon säätä, niin miten ihmeessä pystymme ennustamaan ilmaston lämpötilaa sadan vuoden päähän?

Petteri Taalaksen vastaus:

Ilmastomalleilla ei lasketa yksittäisen päivän ilmastoa sadan vuoden päähän, vaan ilmaston 10 vuoden jakaumia tuleville vuosikymmenille. Malleilla kyetään simuloimaan esimerkiksi menneiden vuosisatojen ilmasto varsin hyvin.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Kuva: Tero Juuti.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Kuva: Tero Juuti.Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Kuva: Tero Juuti.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Kuva: Tero Juuti.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Kuva: Tero Juuti.Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Kuva: Tero Juuti.
Vedenpinnan nousun vaikutukset. Kuva: Tero Juuti.

Vedenpinnan nousun vaikutukset. Kuva: Tero Juuti.Vedenpinnan nousun vaikutukset. Kuva: Tero Juuti.
Kalajoki. Kuva: Jouko-Rikkinen

Kalajoki. Kuva: Jouko-RikkinenKalajoki. Kuva: Jouko-Rikkinen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.