Hyppää pääsisältöön

Terentjeffin alamäet

It-miljonääri Jorma Terentjeff keksi 2000-luvulla uuden bisnesmallin. Hän siirtyi hiihtobisnekseen ja osti kolme huonosti menestyvää rinnekeskusta Kainuusta ja Koillismaalta. Oulun bisnesenkelinä tunnetun Terentjeffin piti muuttaa laskettelurinteet kultakaivoksiksi, mutta veronmaksajat joutuivatkin tappioiden maksajiksi.

Tietolaatikko

MOT-ohjelmista on jouduttu poistamaan pätkiä tekijänoikeussyistä. Oulun kärpät -ohjelmasta poistetussa materiaalissa todetaan muun muassa, että Jorma Terentjeff ei halunnut antaa haastattelua ohjelman tekijöille.

Terentjeff osti kolme hiihtokeskusta eli Pudasjärven Iso-Syötteen, Puolangan Paljakan ja Hyrynsalmen Ukkohallan. Samalla hänen yrityksensä velvoittivat kunnat sijoittamaan alueisiin. Yritysten rahoituksesta vastasivat muun muassa kunnat ja valtion erikoisrahoitusyhtiö Finnvera. Kuntien päättäjillä oli usko, että miljonääri pelastaa kaiken.

MOT:n ohjelmassa Bisnesenkeli alamäessä (2004) kerrotaan kuinta vuonna 2000 ostaessaan Iso-Syötteen, Terentjeff kertoi Seurassa kokevansa sen kunnostamisen yhteiskuntavelvoitteekseen. Hän rinnasti nuorisolle mieluisan vaapa-ajanviettopaikan ja yrityksille tasokkaan laskettelupaikan tarjoamisen isänsä kokemuksiin talvisodassa.

Yhteiskunnallinen velvollisuus ei tarkoittanut hyväntekeväisyyttä. Hän edellytti Pudasjärveltä rahaa bisneksensä tueksi, noin kaksi miljoonaa euroa, joka oli puolet vähemmän kuin mitä Terentjeff sijoitti. Summa oli pääomalainaa, jota hyvin epätodennäikösesti saataisiin ikinä takaisin. Todellisuudessa Pudasjärven kaupungin keskukseen sijoittamat summat nousivat paljon isommiksi.

Keskuksen kunnostaminen ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan, vaan esimerkiksi rinnehotellin kunnostaminen maksoi lopulta kaksi kertaa sen, mitä oli arvioitu. Yrityksen toimintamalli, joka painottui vain talvisesonkiin tuotti ongelmia. Monen paikallisen yrittäjän toiminta oli riippuvainen turisteista ja turistit taas tulivat laskettelukeskukseen. Huonosti tuottava rinnekeskus ei myöskään pystynyt maksamaan velkojaan paikallisyrittäjille.

Kolmen tappiollisen vuoden jälkeen Pudasjärven päättäjät kuulivat Oulusta, että Iso-Syötteen hotellia oli kaupattu ja että yritys menisi konkurssiin. Pudasjärven piti päättää antaako se yrityksen mennä konkurssiin vai pilkkoisiko se sen ja ottaisi tappiollisen kiinteistöyhtiön. Kaupunki päätyi jälkimmäiseen. Näin Terentjeffillä säilyi kaikista tuottavin osa ja tappiot kunnallistettiin.

Vuonna 2006 MOT-ohjelma tutki Terentjeffin ja muiden Oulun seudun niin kutsuttujen bisnesenkeleiden läheisiä suhteita valtion sijoitusyhtiö Finnveraan. Siinä tutkitaan Finnveran osuutta muun muassa laskettelukeskuksia pyörittäneen Hallanvaara Oy:n konkurssiin. Finnveraa ja Terentjeffiä yhdistävät paitsi laskettelurinteet myös Oulun Kärpät -jääkiekkojoukkue ja InCap-yhtiö. Ensimmäisen hallituksessa istuvat niin Finnveran johtoa kuin Terentjeffkin. Molemmat omistavat InCapia. Finnvera oli myös Iso-Syötteen päärahoittaja ja Iso-Syöte Oulun Kärppien pääsponsoreita. Ohjelma kysyy, mitä tapahtuu, kun Finnveran johto luo liian läheiset suhteet paikalliseen liike-elämään.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto