Hyppää pääsisältöön

Terentjeffin alamäet

It-miljonääri Jorma Terentjeff keksi 2000-luvulla uuden bisnesmallin. Hän siirtyi hiihtobisnekseen ja osti kolme huonosti menestyvää rinnekeskusta Kainuusta ja Koillismaalta. Oulun bisnesenkelinä tunnetun Terentjeffin piti muuttaa laskettelurinteet kultakaivoksiksi, mutta veronmaksajat joutuivatkin tappioiden maksajiksi.

Tietolaatikko

MOT-ohjelmista on jouduttu poistamaan pätkiä tekijänoikeussyistä. Oulun kärpät -ohjelmasta poistetussa materiaalissa todetaan muun muassa, että Jorma Terentjeff ei halunnut antaa haastattelua ohjelman tekijöille.

Terentjeff osti kolme hiihtokeskusta eli Pudasjärven Iso-Syötteen, Puolangan Paljakan ja Hyrynsalmen Ukkohallan. Samalla hänen yrityksensä velvoittivat kunnat sijoittamaan alueisiin. Yritysten rahoituksesta vastasivat muun muassa kunnat ja valtion erikoisrahoitusyhtiö Finnvera. Kuntien päättäjillä oli usko, että miljonääri pelastaa kaiken.

MOT:n ohjelmassa Bisnesenkeli alamäessä (2004) kerrotaan kuinta vuonna 2000 ostaessaan Iso-Syötteen, Terentjeff kertoi Seurassa kokevansa sen kunnostamisen yhteiskuntavelvoitteekseen. Hän rinnasti nuorisolle mieluisan vaapa-ajanviettopaikan ja yrityksille tasokkaan laskettelupaikan tarjoamisen isänsä kokemuksiin talvisodassa.

Yhteiskunnallinen velvollisuus ei tarkoittanut hyväntekeväisyyttä. Hän edellytti Pudasjärveltä rahaa bisneksensä tueksi, noin kaksi miljoonaa euroa, joka oli puolet vähemmän kuin mitä Terentjeff sijoitti. Summa oli pääomalainaa, jota hyvin epätodennäikösesti saataisiin ikinä takaisin. Todellisuudessa Pudasjärven kaupungin keskukseen sijoittamat summat nousivat paljon isommiksi.

Keskuksen kunnostaminen ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan, vaan esimerkiksi rinnehotellin kunnostaminen maksoi lopulta kaksi kertaa sen, mitä oli arvioitu. Yrityksen toimintamalli, joka painottui vain talvisesonkiin tuotti ongelmia. Monen paikallisen yrittäjän toiminta oli riippuvainen turisteista ja turistit taas tulivat laskettelukeskukseen. Huonosti tuottava rinnekeskus ei myöskään pystynyt maksamaan velkojaan paikallisyrittäjille.

Kolmen tappiollisen vuoden jälkeen Pudasjärven päättäjät kuulivat Oulusta, että Iso-Syötteen hotellia oli kaupattu ja että yritys menisi konkurssiin. Pudasjärven piti päättää antaako se yrityksen mennä konkurssiin vai pilkkoisiko se sen ja ottaisi tappiollisen kiinteistöyhtiön. Kaupunki päätyi jälkimmäiseen. Näin Terentjeffillä säilyi kaikista tuottavin osa ja tappiot kunnallistettiin.

Vuonna 2006 MOT-ohjelma tutki Terentjeffin ja muiden Oulun seudun niin kutsuttujen bisnesenkeleiden läheisiä suhteita valtion sijoitusyhtiö Finnveraan. Siinä tutkitaan Finnveran osuutta muun muassa laskettelukeskuksia pyörittäneen Hallanvaara Oy:n konkurssiin. Finnveraa ja Terentjeffiä yhdistävät paitsi laskettelurinteet myös Oulun Kärpät -jääkiekkojoukkue ja InCap-yhtiö. Ensimmäisen hallituksessa istuvat niin Finnveran johtoa kuin Terentjeffkin. Molemmat omistavat InCapia. Finnvera oli myös Iso-Syötteen päärahoittaja ja Iso-Syöte Oulun Kärppien pääsponsoreita. Ohjelma kysyy, mitä tapahtuu, kun Finnveran johto luo liian läheiset suhteet paikalliseen liike-elämään.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.