Hyppää pääsisältöön

Terentjeffin alamäet

It-miljonääri Jorma Terentjeff keksi 2000-luvulla uuden bisnesmallin. Hän siirtyi hiihtobisnekseen ja osti kolme huonosti menestyvää rinnekeskusta Kainuusta ja Koillismaalta. Oulun bisnesenkelinä tunnetun Terentjeffin piti muuttaa laskettelurinteet kultakaivoksiksi, mutta veronmaksajat joutuivatkin tappioiden maksajiksi.

Tietolaatikko

MOT-ohjelmista on jouduttu poistamaan pätkiä tekijänoikeussyistä. Oulun kärpät -ohjelmasta poistetussa materiaalissa todetaan muun muassa, että Jorma Terentjeff ei halunnut antaa haastattelua ohjelman tekijöille.

Terentjeff osti kolme hiihtokeskusta eli Pudasjärven Iso-Syötteen, Puolangan Paljakan ja Hyrynsalmen Ukkohallan. Samalla hänen yrityksensä velvoittivat kunnat sijoittamaan alueisiin. Yritysten rahoituksesta vastasivat muun muassa kunnat ja valtion erikoisrahoitusyhtiö Finnvera. Kuntien päättäjillä oli usko, että miljonääri pelastaa kaiken.

MOT:n ohjelmassa Bisnesenkeli alamäessä (2004) kerrotaan kuinta vuonna 2000 ostaessaan Iso-Syötteen, Terentjeff kertoi Seurassa kokevansa sen kunnostamisen yhteiskuntavelvoitteekseen. Hän rinnasti nuorisolle mieluisan vaapa-ajanviettopaikan ja yrityksille tasokkaan laskettelupaikan tarjoamisen isänsä kokemuksiin talvisodassa.

Yhteiskunnallinen velvollisuus ei tarkoittanut hyväntekeväisyyttä. Hän edellytti Pudasjärveltä rahaa bisneksensä tueksi, noin kaksi miljoonaa euroa, joka oli puolet vähemmän kuin mitä Terentjeff sijoitti. Summa oli pääomalainaa, jota hyvin epätodennäikösesti saataisiin ikinä takaisin. Todellisuudessa Pudasjärven kaupungin keskukseen sijoittamat summat nousivat paljon isommiksi.

Keskuksen kunnostaminen ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan, vaan esimerkiksi rinnehotellin kunnostaminen maksoi lopulta kaksi kertaa sen, mitä oli arvioitu. Yrityksen toimintamalli, joka painottui vain talvisesonkiin tuotti ongelmia. Monen paikallisen yrittäjän toiminta oli riippuvainen turisteista ja turistit taas tulivat laskettelukeskukseen. Huonosti tuottava rinnekeskus ei myöskään pystynyt maksamaan velkojaan paikallisyrittäjille.

Kolmen tappiollisen vuoden jälkeen Pudasjärven päättäjät kuulivat Oulusta, että Iso-Syötteen hotellia oli kaupattu ja että yritys menisi konkurssiin. Pudasjärven piti päättää antaako se yrityksen mennä konkurssiin vai pilkkoisiko se sen ja ottaisi tappiollisen kiinteistöyhtiön. Kaupunki päätyi jälkimmäiseen. Näin Terentjeffillä säilyi kaikista tuottavin osa ja tappiot kunnallistettiin.

Vuonna 2006 MOT-ohjelma tutki Terentjeffin ja muiden Oulun seudun niin kutsuttujen bisnesenkeleiden läheisiä suhteita valtion sijoitusyhtiö Finnveraan. Siinä tutkitaan Finnveran osuutta muun muassa laskettelukeskuksia pyörittäneen Hallanvaara Oy:n konkurssiin. Finnveraa ja Terentjeffiä yhdistävät paitsi laskettelurinteet myös Oulun Kärpät -jääkiekkojoukkue ja InCap-yhtiö. Ensimmäisen hallituksessa istuvat niin Finnveran johtoa kuin Terentjeffkin. Molemmat omistavat InCapia. Finnvera oli myös Iso-Syötteen päärahoittaja ja Iso-Syöte Oulun Kärppien pääsponsoreita. Ohjelma kysyy, mitä tapahtuu, kun Finnveran johto luo liian läheiset suhteet paikalliseen liike-elämään.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto