Hyppää pääsisältöön

Blogistania: Tämän kylän homopoika ja Eino

Blogistania: Tämän kylän homopoika ja Eino. Kuva: Sirpa Leskelä

Eino on turhautunut. Someron meno ahdistaa, pienessä kylässä ei ole kavereita eikä juuri mitään tekemistä. Eino päättää perustaa blogin.

- Sielunkumppanit oli silloin aika harvassa, Eino miettii jälkikäteen.

Tämän kylän homopoika -blogissaan Eino kirjoittaa pienistä ja suurista homomaailman ilmiöistä: Salatut elämät -sarjan homojuonenkäänteistä, musiikista, kirjoista, ruoasta, poikaystävästä Killestä, tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Einon kirjoitukset keräävät kuukausittain sivuille yli 25 000 kävijää. Palautetta tulee, ja yksityisyydestä Eino on nykyään tarkka.

- Jossain vaiheessa blogissa olikin sähköpostiosoite, että "vihapuheet voi lähettää tänne".

Palaute ei ole pelkkää asiatonta huutelua, Einon mukaan yksi ja sama kysymys toistuu usein
Palaute ei ole pelkkää asiatonta huutelua, Einon mukaan yksi ja sama kysymys toistuu usein.

- Ihmiset kysyvät neuvoa kaapista tulemisen suhteen.

Eino on yllättynyt siitä miten moni miettii vielä sitä, voiko oman identiteettinsä mukaan elää ja mitä se aiheuttaa ympäristössä.

- Vaikka kovasti haluaisin uskoa, että kaikkien on hyvä tulla heti kaapista ulos ja niin maailma paranee, ei se kuitenkaan aina mene niin, Eino toteaa.

- Hyvin usein on kuitenkin niin, että ne seuraukset eivät ole niin katastrofaaliset ja hirveät kuin ihminen itse ajattelee.Tämän kylän homopoika -blogin maailma laajeni, kun Eino muutti Somerolta Turkuun opiskelemaan.

Tämän kylän homopoika -blogin maailma laajeni, kun Eino muutti Somerolta Turkuun opiskelemaan. Pienet piirit vaihtuivat suurempiin ja löytyi uusia ystäviä.

- Silloin nuorempana, kun ei oikein ollut kavereita, en osannut niitä kaivatakaan. Kaverit on mulle aika uusi juttu - ehkä sen takia olen niistä niin innoissani.

Blogissa Eino jaksaa myllyttää ahdaskatseista ajattelua. Konservatiivit, homofoobikot ja muuten vaan laput silmillä kulkevat pääsevät valokeilan alle.  Einolla on toive, ettei kenenkään tarvitsisi liikaa miettiä mitä muut ajattelevat.

Blogissa yritän tuoda esiin, että välttämättä ei tarvitsisi hetero tai homo -etuliitettä
- Blogissa yritän tuoda esiin, että välttämättä ei tarvitsisi hetero tai homo -etuliitettä, että voisi vaan tehdä asioita.

Einon blogisuositukset:

Matka maailmankaikkeuteen
”Matka maailmankaikkeuteen -blogi on herttainen, hyvännäköinen ja sitä lukiessa tulee väkisinkin hyvälle mielelle. Blogista löytyy myös pala Turkua parhaimmillaan. Usein luen blogin vanhoja merkintöjä ihan vain ajan kuluksi.”

Jussi U. Photography Blog
"Valokuvausopiskelija Jussi Ulkuniemen blogia tulee seurattua satunnaisesti mutta suurella mielenkiinnolla. Kuten muutkin seuraamani blogit, on se silmää miellyttävä ja siksi mieluisa seurattava."

Killen päivät
"Seuraan tietysti oman Killeni blogia, jonka teossa välillä avustan. On hienoa seurata, kuinka ahkerasti ja tunnollisesti Kille blogiaan tekee: suunnittelee kuvia, kirjoittaa ja hioo merkintöjä. Itse en jaksa aina olla ihan yhtä huolellinen."

Jätä mullekin!
"Killen kanssa yhdessä kirjoittamaani ruokablogia en sinänsä itse lue, mutta suosittelun arvoiseksi sen koen. Blogissa kirjoitamme pääasiallisesti ruuasta, joskin reseptien ohessa käsitellään elämää muutenkin, varsinkin omissa merkinnöissäni."

Blogistanian uudet jaksot YLE TV2:ssa tiistaisin ja Areenassa. Tämän kylän homopoika -blogi vuorossa 5. marraskuuta 2013.Tämän kylän homopoika -blogin maailma laajeni, kun Eino muutti Somerolta Turkuun opiskelemaan.

Linkit:

Kommentit
  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.