Hyppää pääsisältöön

Kiivasta väittelyä homoseksuaalisuudesta lasikuutiossa

Tunteet kuumenivat Kielletty kaupunki -keskusteluohjelmassa (1991), kun aiheena oli homoerotiikka – tai ainakin piti olla. Keskustelu luisui heti ennakkoluulojen värittämäksi väittelyksi homoseksuaalisuudesta. Eniten äänessä oli SMP:n kansanedustaja, joka kiisteli vuorotellen kanssakeskustelijoidensa ja yleisön kanssa.

"Mikä on rakkautta, mikä erotiikkaa, mikä on luonnollista, mikä luonnotonta, jos mikään", lausui Kielletyn kaupungin keskustelun alkuun juontaja Hannu Tapani Klami. Samalla alkoi 50 minuuttia kestävä väittely, jossa suivaantuivat vuorottelen homoseksuaalisuutta puolustavat ja sitä kovaäänisesti vastustava SMP:n kansanedustaja Hannu Suhonen.

Itseään enemmistön edustajana pitävä Suhonen oli tässä keskustelussa vähemmistössä, kun sekä yleisön edustajat että Suhosen keskustelukumppanit juontaja Klamia myöten haastoivat miehen ennakkoluuloja.

Suhonen ja hänen väittelytoverinsa olivat jatkuvasti toistensa kimpussa. Teologian kandidaattia ja Setan sosiaalisihteeriä Ari Saukkosta Suhonen vaati vaihtamaan alaa, sillä mies ei elänyt Raamatun mukaisesti. Sadomasokistien Kinky Clubin perustaja Yazkalta Suhonen tiedusteli, käyttikö nainen miesten vai naisten vessaa baarissa käydessään. Vähemmistötutkija Martti Grönforsilta Suhonen tiukkasi, mitä kaikkia vähemmistöjä miehen tutkimusalueeseen oikein kuuluikaan. Suhosta vastaväittelijät syyttivät vanhakantaisesta koti, uskonto ja isänmaa -ajattelusta sekä suvaitsemattomuudestaan.

Kiivaista väittelyistä johtuen itse asiaan eli homoerotiikkaan päästiin vasta, kun useampi kylmässä värjöttelevä yleisön edustaja oli muistuttanut keskustelun alkuperäisestä tarkoituksesta.

Tietolaatikko

Kielletty kaupunki -nimisen keskusteluohjelman keskustelut käytiin lasineliössä Vanhan Ylioppilastalon kupeessa. Yleisö pystyi osallistumaan kuutiossa käytävään keskusteluun mikrofonin avulla. Moni valitteli kylmyyttä ennen kuin esitti kysymyksensä akvaariossa keskusteleville.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto