Hyppää pääsisältöön

Kiivasta väittelyä homoseksuaalisuudesta lasikuutiossa

Tunteet kuumenivat Kielletty kaupunki -keskusteluohjelmassa (1991), kun aiheena oli homoerotiikka – tai ainakin piti olla. Keskustelu luisui heti ennakkoluulojen värittämäksi väittelyksi homoseksuaalisuudesta. Eniten äänessä oli SMP:n kansanedustaja, joka kiisteli vuorotellen kanssakeskustelijoidensa ja yleisön kanssa.

"Mikä on rakkautta, mikä erotiikkaa, mikä on luonnollista, mikä luonnotonta, jos mikään", lausui Kielletyn kaupungin keskustelun alkuun juontaja Hannu Tapani Klami. Samalla alkoi 50 minuuttia kestävä väittely, jossa suivaantuivat vuorottelen homoseksuaalisuutta puolustavat ja sitä kovaäänisesti vastustava SMP:n kansanedustaja Hannu Suhonen.

Itseään enemmistön edustajana pitävä Suhonen oli tässä keskustelussa vähemmistössä, kun sekä yleisön edustajat että Suhosen keskustelukumppanit juontaja Klamia myöten haastoivat miehen ennakkoluuloja.

Suhonen ja hänen väittelytoverinsa olivat jatkuvasti toistensa kimpussa. Teologian kandidaattia ja Setan sosiaalisihteeriä Ari Saukkosta Suhonen vaati vaihtamaan alaa, sillä mies ei elänyt Raamatun mukaisesti. Sadomasokistien Kinky Clubin perustaja Yazkalta Suhonen tiedusteli, käyttikö nainen miesten vai naisten vessaa baarissa käydessään. Vähemmistötutkija Martti Grönforsilta Suhonen tiukkasi, mitä kaikkia vähemmistöjä miehen tutkimusalueeseen oikein kuuluikaan. Suhosta vastaväittelijät syyttivät vanhakantaisesta koti, uskonto ja isänmaa -ajattelusta sekä suvaitsemattomuudestaan.

Kiivaista väittelyistä johtuen itse asiaan eli homoerotiikkaan päästiin vasta, kun useampi kylmässä värjöttelevä yleisön edustaja oli muistuttanut keskustelun alkuperäisestä tarkoituksesta.

Tietolaatikko

Kielletty kaupunki -nimisen keskusteluohjelman keskustelut käytiin lasineliössä Vanhan Ylioppilastalon kupeessa. Yleisö pystyi osallistumaan kuutiossa käytävään keskusteluun mikrofonin avulla. Moni valitteli kylmyyttä ennen kuin esitti kysymyksensä akvaariossa keskusteleville.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto