Hyppää pääsisältöön

Ville, Valle ja kumppanit toivat 1970-luvun lastenmusaan popjazzin svengiä

Jazzmuusikko Eero Koivistoinen teki vuonna 1971 albumillisen Kirsi Kunnaksen runoihin sävellettyjä lastenlauluja. Ville ja Valle, Jussin talo ja monet muut Muusa ja Ruusa -levyn kappaleet ovat eläneet läpi vuosikymmenten eri esittäjien laulamina.

Tietolaatikko

Vuonna 2013 Eero Koivistoinen toteutti Uusi Lastensairaala 2017 -keräyksen merkeissä uuden lastenlevyprojektin Muusan ja Ruusan pohjalta. Levyllä kuultiin kuusi alkuperäisen lp-levyn kappaletta tuoreina sovituksina sekä joukko uusia sävellyksiä Jussi Helmisen , Heikki Salon, Mikko Perkoilan ja Jukka Itkosen teksteihin. Orkesterina toimi UMO ja solisteina Vesa-Matti Loiri, Johanna Försti ja Gracias.

Muusa ja Ruusa -albumin takakansi kertoo: "Tällä levyllä Eero Koivistoinen esittää omaa hilpeää musiikkiaan kaikille, jotka pitävät iloisista ja vähän hassuista asioista, semmoisista kuin rusettihäntäiset possut, vespalla ajavat taikurit tai sammakot temppuineen."

Albumi kuului 1970-luvun uudenlaisen lastenmusiikin aaltoon yhdessä mm. M. A. Nummisen ja Pekka Jalkasen toteuttamien lastenlevyjen kanssa. Se ilmestyi kustannusyhtiö WSOY:n kirjallisena äänilevynä. Solisteina olivat Vesa-Matti Loiri, Tanja ja äiti sekä salaperäinen"Elias Möhkönen" alias Eero Raittinen.

Useimmat laulujen teksteistä olivat Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen satupuu, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956. Kunnas uudisti suomalaista lastenlyriikkaa humoristisella ja leikittelevällä tyylillään, josta puuttui perinteisen lastenkirjallisuuden opettavaisuus. Eero Koivistoinen puolestaan nousi 1960-luvulla Suomen jazzmuusikoiden eturiviin. Hän oli ansainnut kannuksensa myös progressiivisen rockin saralla pioneeriyhtye Blues Sectionin riveissä.

Koivistoisen ja Kunnaksen lauluista levytetyin lienee Ville ja Valle, joka tunnetaan etenkin Fröbelin palikoiden versiona. Oheisessa klipissä sen esittää alkuperäinen tulkitsija Eero Raittinen arvoituksellisesti hymyilevän The Boys -yhtyeen kera.

Laulut löysivät tuoreeltaan tiensä vuosina 1971—1972 lähetettyyn tv-sarjaan, jota isännöi kapellimestarinukke Santeri Posotin. Ohjelmassa esitti menevästi sovitettuja lastenlauluja Musakasetti-yhtye, jossa vaikuttivat mm. säveltäjä Jukka Siikavire sekä Seitsemän Seinähullun muusikot Seppo Korjus ja Raimo Smedberg. Musakasetti teki sarjaan versiot mm. Muusasta ja Ruusasta ja vauhdikkaasta Jussin talon tarinasta.

Seija Simola, Fyrkka-yhtye ja Esko Linnavallin yhtye tallensivat vuonna 1977 Ylen kantanauhastoon sovituksen laulusta Mistä on pienet pojat tehty.

Absurdista sammakkoviisusta Jansmakko Erikois teki vuonna 1992 versionsa Hanna-Liisa Koistinen.

Vuonna 2013 UMOn huikean VIlle ja Valle -lastenkonsertin solisteina nähtiin Vesa-Matti Loiri, Johanna Försti ja Gracias.

Mukana oli uusia versioita Kirsi Kunnaksen lyriikoihin sävelletyistä vanhoista suosikkilauluista, kuten Jussin Talo, Mistä on pienet pojat tehty ja Muusa ja Ruusa, sekä aivan uusia kappaleita sellaisilta sanoittajilta kuin Timo Kiiskinen, Mikko Perkoila ja Jukka Itkonen. Kaikki sävellykset ovat Eero Koivistoisen käsialaa. Ville ja Valle -lastenkonsertti taltioitiin Helsingin Kulttuuritalolla lokakuussa 2013.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.